Älä pilaa saunaasi vääränlaisilla kiuaskivillä

 

Saunan kiukaan kivet tulee vaihtaa keskimäärin kahden vuoden välein. Moni tekee niiden kanssa isoja virheitä. Kivet on syytä vaihtaa jos saunan lämmitysaika pitenee tai kivet murenevat. Kun vaihtaa kivet, kannattaa suosia suomalaista oliviinidiabaasikiveä, joka on kuin luotu saunomiseen. Kiuaskiviä ei tule hakea luonnosta, sillä useimmissa luonnonkivissä on rautaa, joka ruostuttaa kiukaan. Vanhat kiuaskivet voi viedä luontoon tai sekajätteisiin. Kyse ei ole pikkuasiasta, sillä Suomessa on ainakin kaksi miljoonaa saunaa ja satoja miljoonia kiloja kiuaskiveä.

Kesän saunakausi lähestyy vauhdilla. Se tarkoittaa monille saunan perushuoltoa: siivoamista ja kiuaskivien tarkastamista. Sijaitsee sauna sitten mökillä, pihalla tai asunnossa, perushuolto on syytä tehdä sekä puhtauden että käytettävyyden kannalta.

Moni tekee kiuaskivien kanssa kohtalokkaita virheitä. Ensimmäinen askel on selvittää, onko kivet syytä vaihtaa uusiin. Vaihtamistarpeelle on kaksi selkeää tunnusmerkkiä. Saunan lämpenemisajan pidentyminen ja kiuaskivien mureneminen. Mureneminen on vaivatonta todeta lattialta kiukaan alta. Jos kivenmurusia ilmenee, toistuva raju lämpö on haurastuttanut kivien rakennetta niin, ettei niiden lämmönvaraamiskyky ole enää riittävä. Se taas pidentää lämpenemisaikaa.

– Lämmitysaika voi nousta esimerkiksi 45 minuutista tuntiin. Odottavan aika on pitkä ja varttikin saattaa lisätä odotustuskaa. Lisäksi sähkökiukaan lämmitysajan piteneminen näkyy melko nopeasti sähkölaskussa. Hyvä kiuaskivi säästää rahaa, Harvian markkinointijohtaja Timo Huhtamäki huomauttaa.

– Saunan löylyt syntyvät kivistä, joten niillä on luonnollisesti suora vaikutus saunomiskokemuksen miellyttävyyteen. Kiuaskivet on keskimäärin syytä vaihtaa kahden vuoden välein. Ahkerassa käytössä olevassa saunassa useamminkin, Huhtamäki jatkaa.

Rantakivi ei ole kiuaskivi

Kun vaihtaa kiuaskiviä, ei ole samantekevää, millaisilla murikoilla saunan sydämen täyttää.
– Kiviä ei kannata hakea mistä tahansa rannasta tai lähimetsästä. Luonnonkivissä on useimmiten rautaa, joka ruostuttaa kiukaan. Jos niin käy, edessä on uuden kiukaan hankkiminen, Huhtamäki korostaa.

Paras ratkaisu on hankkia kiukaaseen oliviinidiabaasikiviä. Oliviinidiabaasi on kivilaji, jota löytyy poikkeuksellisen paljon juuri Suomen maaperästä. Poikkeaman syy ovat miljoonia vuosia sitten näillä leveysasteilla vallinneet jääkaudet ja niiden seuraukset maaperässä. Oliviinidiabaasi ei turmele kiuasta ja sen lämmönvaraamiskyky ja lämmönkestävyys ovat kuin tehty kiuaskäyttöön. Harvian käyttämät kotimainen lähikivi louhitaan Satakunnasta, jossa aines on 200–300 miljoonaa vuotta vanhaa. Kyse on siis kotimaisesta lähikivestä.

Myöskään kivien koko ja muoto eivät ole yhdentekeviä seikkoja. Sähkökiuas tarvitsee puukiuasta pienemmät kivet, sillä kun lämpö tulee vastuksista, kivien on nivouduttavat tiiviisti yhteen niiden ympärille. Jos ladonta jää väljäksi, löylyvesi valahtaa kivien väleistä.

– Sitten löylytellään pelkillä vastuksilla, ja siitä on paras nautinto kaukana. Sähkökiukaan kivien halkaisijan tulisi olla viisi–kymmenen senttiä. Tällöin löylyvesi jää varmuudella kiville, Timo Huhtamäki opastaa.

Muodossa tärkeintä on, että kiuaskivet olisivat mahdollisimman kulmikkaita ja epäsymmetrisiä, jotta niissä on paljon vesipinta-alaa. Harvian kivissä se varmistetaan louhimalla niihin särmiä ja kulmia. Luonto puolestaan tapaa hioa kivien särmät, jolloin niiden ulkopinta-ala pienenee. Se on tavanomaista eritoten vesistöissä ja niiden läheisyydessä.

Älä pilaa saunaasi vääränlaisilla kiuaskivilläKuva: Harvia

Keraamisesta sisustuskivestä ei irtoa kunnon löylyä

Kiuaskiviä valittaessa on tärkeää tietää, että ylipäätään luonnonkivet ovat ylivoimainen vaihtoehto. Keraaminen kivi ei ole otollinen kiuaskivi.

– Keraamisten kivien lämmönvaraamiskyky on tavallisia kiviä heikompi. Keramiikka on luonnonkiveä huokoisempaa ja massa jää näin pienemmäksi, eikä löylyä irtoaa samalla tavalla, Huhtamäki kertoo.

Keraamiset kivet myös nivoutuvat luonnonkiviä helpommin tiukasti yhteen, jolloin ilma ei pääse kiertämään väleissä riittävästi, ja kiukaan vastukset saattavat ylikuumentua.

Älä heitä vanhoja kiviä mihin sattuu

Kiuaskivien vaihtamisen jälkeen moni saattaa ajatella, että vanhat kivet voi kipata minne vain, koska kyse on kuitenkin puhtaasti luonnonmateriaalista. Näin ei kuitenkaan ole etenkään taajamissa. Kiviä ei saa jättää puistoon tai kadulle, mutta niistä pääsee silti kaupungissakin helposti eroon, sillä ne kelpaavat tavanomaiseen kiinteistön sekajäteastiaan. Tällöin kivikuorma vain tulee säännöstellä astiaan vähän kerrallaan, jotta sekajätteiden paino ei kasva liian suureksi. Reilut viisi kiloa on sopiva määrä yhteen sekajätelastiin.

Jos omistaa kaupungissa ison kiukaan, vaikkapa 100 kiloa kiveä nielevän pilarikiukaan, ja haluaa koko kivikuormasta kerralla eroon, lastin voi kärrätä yhdellä kertaa Sortti-asemalle. Siellä kiuaskivet käsitellään kiviaineksena. Maaseudulla vanhat kiuaskivet voi nakata luontoon, mutta mieluiten esimerkiksi soramontulle, jossa ne sointuvat ympäristöön.

– Tässä ei ole kyse pienestä asiasta. Suomessa oli vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 501 600 mökkiä. Suomen saunaseura -yhdistys arvioi vuonna 2013, että Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Lukema sisältää sekä lailliset että arvion laittomien saunojen määrästä. Virallisia saunoja on kaksi miljoonaa. Lisäksi suomalaiset suosivat yhä suurempia kiukaita. Vielä vuosikymmen sitten yhteen suomalaiskiukaaseen meni keskimäärin noin 20 kiloa kiviä. Nyt määrä on vähintään kaksinkertaistunut, koska näyttävät pilarikiukaat kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Kun saunoja on ainakin kaksi miljoonaa ja useita kymmeniä kiloja vetävät pilarikiukaat yleistyvät, Suomessa on aktiivisessa käytössä kiuaskiveä satoja miljoonia kiloja, markkinointijohtaja Timo Huhtamäki laskee.

Tapani Harvian vuonna 1950 perustamalla Harvialla on pitkät perheyrityksen perinteet Suomessa, saunomisen syntysijoilla. Tänä päivänä saunayhtiö Harvia on maailman johtava kiuas- ja saunatuotevalmistaja, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia elämyksiä kaikille aisteille: luonnollista hyvinvointia ja rentouttavia hetkiä kaikkien aistien sauna- ja spa-kokemuksessa. Yhtiön toiminta on sekä kannattavaa että kasvavaa. Harvia on markkinajohtaja Suomessa ja yritysryhmällä on vientiä 84 maahan. Harvia työllistää 370 henkilöä ja sillä on tuotantoa Suomessa, Kiinassa, Venäjällä ja Virossa. Itävaltalainen Sentiotech GmbH on kuulunut Harvia-ryhmään vuodesta 2016. Keväästä 2014 alkaen Harvian pääomistajana on ollut pääomasijoitusyhtiön CapManin rahastot.

Luokitukset

Sauna