Kodin mukavuusvarusteet, kuten viihde-elektroniikka, tietokoneet, keittiökoneet, pesukoneet, kuivausrummut, valaistus, poreammeet, sauna ja jopa sängyt toimivat nykyään sähköllä. Usein myös lämmitys ja ilmanvaihto ovat sähkötoimisia ja jopa vesikeskuslämmityksellä varustetussa talossa tulee nopeasti kylmä sähkön katkettua, koska sähköllä toimivat pumput eivät kierrätä vettä lämmityspattereissa. Jokapäiväinen elämämme on siis varsin riippuvainen sähköstä ja kodin sähköjärjestelmien toimivuudesta. Siksi rakentajan kannatta perehtyä huolella sähkösuunnitelmaan ja käyttää hyväksi sähkösuunnittelijan tietämystä, jotta kodin sähkövarustelu saadaan vastaamaan myös pidemmällä tähtäimellä perheen tarpeita.

Vaikka valaistuksen osuus on vain noin viidesosa kotitalouksien sähkönkulutuksesta, muodostaa se merkittävän osan kodin sähköasennuksista valaisimineen, johdotuksineen ja kytkimineen. Kodin valaistuksen tulisi pystyä mukautumaan niin rentoutumiseen, kotitöihin, vapaa-ajan aktiviteetteihin kuin myös lepoon perheen tarpeiden mukaisesti. Valaistuksella voidaan vaikuttaa oleellisesti sisustuksen laatuun ja ilmeeseen.

Monet kodin valaistuksen perusperiaatteet lyödään lukkoon rakennuksen sähkösuunnitelman yhteydessä. Esimerkiksi seinävalaisimien asentaminen jälkeenpäin edellyttää usein seinällä roikkuvia liitosjohtoja.

Poliisin tietoon tulee vuosittain 800.000 rikosta. Näistä murtovarkauksia on neljännes eli 200.000. Suurin osa murroista jää ilmoittamatta poliisille. Murtojen todellinen määrä on siten tilastoja suurempi.

Suomessa on 2,5 miljoonaa asuntoa ja kesämökkiä. Tilastojen mukaan niihin tehdään vuosittain yli 10.000 murtoa. Keskimäärin lähes joka 200. asuntoon murtaudutaan vuosittain.

Murron kohteeksi joutuminen merkitsee muutakin kuin numeroa tilastoissa, vaikka vahingot jäisivätkin pieniksi. Uhri kokee teon ahdistavana ja yksityisyyttään loukkaavana erityisesti, jos tekoon liittyy irtaimiston turmeleminen ja tuhoaminen. Joskus tilanteen pohtiminen on johtanut jopa asunnonvaihtoon.

Kuivakäymälä tai huussi ovat kumpikin vaihtoehtoja omien jätteidemme käsittelemiseksi. Lähtökohtana on, niin kuin kaikessa rakentamisessa, pitää olla oikea laite tai malli oikeassa paikassa. Itse tehty huussi sopii kesäajan käyttöön, mutta sisätiloihin itse tehtyä laitetta ei kannata asentaa ellei ole ihan varma laitteen tai mallin toiminnasta.

Perusta toimivalle kuivakäymälälle on virtsan ja ulosteen hallinta. Haju syntyy siitä kun kiinteä aine hiljalleen hajoaa ja liukenee nesteeseen käymälän alusastiassa. Hajun aiheuttaa vapautuva ammoniakki. Jos vielä tuuletuskin katolle puuttuu, niin käynti käymälässä on kuin pahimmassa hajulassa käynti. Vaikka paikat olisivat siistit, niin haju on kyllä viihtymisen ja viipymisen este. Jäteastian tyhjentäminen tässä tapauksessa on epämiellyttävää, ja usein se tästä johtuen päätyykin lähimetreille, jolloin ei kovin paljoa ole saavutettu ympäristön kannalta katsottuna. Lähtökohtana käymäläjätehuollossa on, ettei jätettä haudata maahan kuin poikkeustapauksessa metsäretkellä. Näin ollen käymälässä tulee aina olla alusastiat kiinteälle ja erottuvalle nesteelle.

Sähköisen viestinnän kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut nopeaa ja voimakasta. Merkittävimmät kehitysaskeleet ovat olleet Internetin yleistyminen ja sen liittymänopeuksien kasvu sekä televisiolähetysten digitalisoituminen. Langattoman tekniikan valtava kehitys on puolestaan luonut aivan uuden puhelinkulttuuriin matkapuhelimilla saatavine lisäpalveluineen. Samanaikaisesti teknisen kehityksen kanssa on viestintämarkkinoilla tapahtunut suuria muutoksia. Kilpailu on vapautunut, palvelut ovat monipuolistuneet ja alan lainsäädäntö on uudistunut.

Kotiteattereiden yksinvaltias, videotykki, on saamassa haastajan. Haastajan nimi on taulu TV - tyylikäs laite, joka on aikaisempaa kuvaputkitelevisiota helpompi sijoittaa sisustukseen. Taulu TV:n käyttömahdollisuudet eivät rajaudu kuitenkaan pelkästään kotiteatterikäyttöön.

Toki se on televisio, mutta ennen kaikkea näyttöpääte, joka verkko- ja www -tekniikan kehittymisen myötä on ikkuna maailmaan, viihteeseen.

Voiko ihanammin aamu enää alkaa, kuin ikkunat avoinna kesäaamun vehreyteen. Ellei ikkuna satu olemaan tielle, jolta autojen äänet kantautuvat. Ellei ikkuna satu olemaan metsikköön, josta koivun siitepöly levittäytyy pöydille ja allergiseen nenään.

Terveellinen sisäilmasto on nykyrakentamisen tinkimätön tavoite. Ihminen viettää asunnossaan valtaosan ajastaan, joten ei ole samantekevää millainen hengitysilman laatu siellä on. Huonolaatuisella sisäilmalla voi olla monia haitallisia vaikutuksia terveyteen. Vakavimpia terveysvaaroja ovat sisätiloissa tupakointi ja maaperän radonkaasu, jotka nostavat syöpäriskiä. Sisäilmaan rakenteista pääsevät homeitiöt voivat aiheuttaa yleis- ja hengitystieoireita, ja pahentaa allergioita, samoin kuin materiaaleista haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Näiden lisäksi sisäilman hajut alentavat viihtyisyyttä.

Rakentamisen yhteydessä suoritettavat vesi- ja viemäriasennustyöt ovat luvanvaraisia töitä. Luvanvaraisuus tarkoittaa sitä, että kunnan viranomaisille on esitettävä hyväksyttäväksi vesi- ja viemärilaitteistosuunnitelmat. Näistä suunnitelmista käytetään nimeä kvv-suunnitelmat.

Suunnitteluvaiheessa luodaan perusta putkiston moitteettomalle toiminnalle ja LVI -suunnittelijan tulisikin aina valita eri materiaalivaihtoehdoista kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivimmat. Tällöin on otettava huomioon esimerkiksi veden syövyttävyysominaisuudet. Jos vesi otetaan omasta kaivosta, on vesianalyysin teettäminen lähes aina välttämätöntä. Varsin monesti kaivovesi on kupariputkia syövyttävää. Sen sijaan kunnallistekniikkaan liityttäessä analyysi ei ole tarpeen, koska vesilaitoksilla käsitelty vesi on yleensä hyvälaatuista.

Kalusteiksi suunnittelija valitsee kuhunkin paikkaan rakennuttajan toivomusten perusteella käyttöpaikan vaatimukset ja määräykset täyttävät kalusteet.

Vesijohtoputkina käytetään kupari- tai muoviputkia. Viemäriputkina käytetään yleensä muoviputkia. Valurautaputkia käytetään silloin kun se on ääni- tai paloteknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Rakennuksen ulkopuoliset viemärit tehdään yleensä samasta materiaalista kuin rakennuksessakin.

Rakennuksen suunnittelulla vaikutetaan merkittävällä tavalla myös kvv -suunnitteluun. Tilojen toimivuus ja kvv -suunnittelu liittyvät hyvinkin läheisesti toisiinsa, jolloin lvi -suunnittelijan asiantuntemusta on hyvä kuulla jo rakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa.

Kaivosta saatava luonnontilainen pohjavesi on yleensä raikkaan makuista ja terveellistä. Veden laatu kannattaa kuitenkin tutkituttaa säännöllisesti, koska kaikki haitalliset aineet ja mikrobit eivät näy eivätkä maistu.

Maassamme on noin 300 000 kotitaloutta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja, jotka jo ottavat talousvetensä omasta kaivosta. Myös uusia kaivoja rakennetaan jatkuvasti. Vanhoja ja jo käytössä olevia kaivoja voidaan kunnostaa ja kaivon veden laatua voidaan usein parantaa käsittelyn avulla. Kaivo kannattaa rakentaa hyvin. Oikein rakennetusta kaivosta saa riittäävästi pohjavettä, mikä täyttää useimmiten veden laadulle asetetut vaatimukset.