Ihmisten elintavat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, eivätkä aiempien tarpeiden perusteella suunnitellut vaatehuoltotilat toimi. Pyykkiä pestään – varsinkin lapsiperheissä – useita kertoja viikossa.

Ongelmia tuottaa erityisesti pyykin kuivaus. Monissa asunnoissa pyykin pesu ja kuivaus sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät toiminnot tehdään samassa tilassa, minkä vuoksi tilat ruuhkautuvat aamuisin ja iltaisin. Lisäksi pienessä tilassa kuivuva pyykki kostuu suihkussa käynnin vuoksi ja pitää siten yllä jatkuvasti korkeaa huoneilman kosteuspitoisuutta. On perusteltua suunnitella vaatehuoltohuone omaksi tilakseen.

Lähes jokainen lienee nykyisin törmännyt sanoihin kosteusvaurio ja homeet. Hometta esiintyy niin kivi- kuin levyrakenteisissakin märkätiloissa. Home on usein seurausta kosteus- ja vesivaurioista tai muusta kosteusteknisestä ongelmasta. Kosteusvauriot voidaan välttää ainoastaan märkätiloihin soveltuvilla rakenteilla ja materiaaleilla, joilla estetään kosteuden tunkeutuminen rakenteisiin. Oletpa rakentamassa uutta tai korjaamassa vanhaa kylpyhuonetta tai muuta märkätilaa, samat säännöt pätevät sekä rakentamiseen että korjaamiseen. Oikein ja huolellisesti tehty sekä suunniteltu rakenne on säästöä tulevaisuuteen. Ainoastaan oikeilla rakenneratkaisuilla, materiaaleilla ja työmenetelmillä saadaan toimivia ja kestäviä märkätilojen rakenteita.

Asumisen arvot ja elämäntapa ohjaavat kylpyhuonesuunnittelua. Arkkitehtuurin pitkään jatkunut funktionalistinen ja selkeä suuntaus näkyy kaikissa kodin tiloissa, myös kylpyhuoneissa. Kylpyhuoneet ovat entistä tilavampia ja ilmavampia.

Kylpyhuoneet tehdään yhä useammin kodin virkistys- ja rentoutumispaikoiksi, joissa arkinen peseytyminen jalostuu esteettiseksi elämykseksi. Värillinen valaistus yhdistyy solisevaan suihkuun, joka sateen lailla kastelee musiikin soidessa. Kylpyhuoneesta on lasiseinän rajaama välitön yhteys saunaan, höyrysuihkuun, poreammeeseen ja kuntotilaan. Rohkeimmat sijoittavat kylpyammeen makuuhuoneeseen ja raja-aidat eri tilojen välillä kaatuvat…   Kylpyhuoneen kalusteet ovat muuttuneet entistä veistoksellisimmiksi ja materiaalivalikoiman laajuus yllättää. 

Sisustusohjelmat ja –lehdet esittelevät näitä yhä upeampia vaihtoehtoja, mutta käytännössä rakentamisen normit ja ohjeet rajoittavat rakentamista. Uudisrakentamisessa kerrostalon kylpyhuoneratkaisuihin vain harva asukas voi tehdä tilallisia muutoksia ja vaikuttaminen rajoittuukin usein pintamateriaalien ja kalusteiden valintaan. Kylpyhuoneiden korjauskohteissa käyttäjällä on vieläkin niukemmat mahdollisuudet vaikuttaa kylpyhuoneen toiminnallisiin ratkaisuihin. Useimmiten vain omakotirakentajalla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa unelmansa edellyttäen, että viranomaisten vaateet tulevat täytettyä ja taloudelliset realiteetit eivät ole esteenä.   

Kun ryhdytään suunnittelemaan pientaloa, on tulisijan oltava mukana alusta asti. Tärkeimmät muistettavat asiat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Sijoita tulisija oikein, valitse hyvä tulisija ja käytä sitä oikein. Nämä kolme keskeisintä asiaa muodostavat tämän artikkelin pääosan. Lisäksi käsitellään kahta tärkeää asiakokonaisuutta, tulisijan ja ilmastoinnin yhteistoimintaa sekä kesämökkien tulisijoja.

Tulisijat ja savuhormi ovat Suomessa perinteisesti olleet ja ovat jälleen omakotitalojen sydän. Tulisijoja rakennetaan uusiin taloihin ja korjausrakentamisessa enemmän kuin aikoihin. Rakennusmateriaalit ja -tekniikat kehittyvät tälläkin osa-alueella jatkuvasti ja tulisijoista suunnitellaan muiden lämmitysmuotojen kallistuessa yhä energiataloudellisempia. Myös savuhormeja on kehitetty voimakkaasti viime vuosina ja niitä on nykyisin saatavilla monilla eri rakenneratkaisuilla perinteisen muuratun hormin rinnalla.

Kehityksestä huolimatta tulisija- ja savuhormipalot ovat edelleen liian yleisiä. Varsinkin ns. kevytsavuhormien ja tulisija- savuhormiyhdistelmien aiheuttamat rakennuspalot ovat olleet paljon esillä parin viime vuoden aikana.

Suuri osa näistä paloista johtuu tulisijan ja hormin yhteensopimattomuudesta, riittämättömästä suojaetäisyydestä palaviin rakenteisiin tai asennusvirheistä. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota saunojen kiukaiden ja savuhormien yhteensopivuuteen sekä riittäviin suojaetäisyyksiin palavista materiaaleista tulisijan ja hormin eri osien kohdalla. Myös käyttövirheet ja huollon puute, esimerkiksi säännöllisen nuohouksen laiminlyönti aiheuttavat paljon näitä paloja.

Päätettäessä sisäpintamateriaaleista, ollaan jo lähellä sisustamiskysymyksiä osan materiaaleista muodostaessa jopa lopullisia sisustuspintoja. Monet pinnat pystyy omatoiminenkin rakentaja tekemään itse. Töitä varten löytyvät materiaalivalmistajilta seikkaperäiset ohjeet. Vaikeammat työt ja haluttaessa taatusti hyvää jälkeä, on syytä antaa pintatyötkin ammattimiehen tehtäväksi.

Listat saattavat tuntua melko vähäiseltä tekijältä omakotirakentamisen kokonaisuudessa. Niiden oikea valinta vaikuttaa kuitenkin varsin paljon kodin lopulliseen ilmeeseen ja viimeistelyvaikutelmaan. Listat suojaavat ja elävöittävät pintoja ja peittävät tarvittaessa asennusvirheitä.

Nykyisin kodinsisustuksessa käytetään isoja, yhtenäisiä ja sileitä levy-pintoja. Listat tuovat pintoihin eloa ja niiden sekä paneelien avulla voidaan pitkät yhtenäiset pinnat jakaa tarvittaessa pienempiin kuvioihin. Listoja käytetään myös kiintokalusteita asennettaessa. Näin saadaan esimerkiksi komeroiden ja keittiökalusteiden reunat siististi piiloon ja pölysuojaan.

Puun käyttökelpoisuutta eri tarkoituksiin voidaan parantaa erilaisten modifiointien avulla. Näistä yksi on puun lämpökäsittely. Lämpökäsittelyprosessin aikana puu kuivataan ja altistetaan erittäin korkeaan 180 - 215 °C:n lämpötilaan, minkä johdosta puun väri muuttuu jalopuumaiseksi, kosteuseläminen eli kutistuminen ja turpoaminen pienenee ja biologinen kestävyys paranee. Näin syntyy kotimainen ThermoWood®. ThermoWood on jaettu kahteen yleiseen tuoteluokkaan, Thermo-S ja Thermo-D.

Toimiva keittiö mukautuu käyttäjän elämäntilanteisiin ja kokoaa perheen ja ystävät yhteen. Keittiösuunnittelun haasteena on löytää jokaiselle perheelle yksilöllinen ratkaisu, joka huomioi paitsi rakennuksen iän, myös rakentamisaikakaudelle ominaisen sisustustyylin ja kestävän kehityksen periaatteet. Keittiöstä pyritään luomaan esteettinen ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyy kodikkuus, viihtyisyys, persoonallisuus ja käytännöllisyys. Samanlaiseen pohjaratkaisuun voidaan suunnitella hyvin erilaisia keittiöratkaisuja.