Energiaa säästävä pientalo on hyvä talo

 
  • Kirjoittaja(t): Kirsi-Maaria Forssell ja Päivi Laitila, Motiva Oy

Energiaa säästävän pientalon perusresepti on yksinkertainen. Parhaat valinnat ovat rakennuksen vaipan hyvä lämmöneristys ja ilmanpitävyys, energiatehokkaat ikkunat, hallittu ilmanvaihto ja poistoilman lämmön talteenotto sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Tähän kun lisätään vielä vähän energiaa kuluttavat kodinkoneet ja rakennuksen huolellinen käyttö ja huolto niin energian hinnan nousu tuntuu vähemmän, talon arvo säilyy – ja talossa on mukavampi asua.

Energiaa säästävä talo saattaa olla hieman kalliimpi tehdä, mutta sen asumiskustannukset ovat paljon halvemmat. Hyvän talon ratkaisuilta vaaditaan taloudellista kilpailukykyä tavanomaisen rakentamisen kanssa. Parannetun lämmöneristyksen lisäkustannukset voidaan säästää esim. kevyemmässä lämmitysjärjestelmässä ja lämmitysenergian säästössä. Hyvin eristetty ja poistoilman lämmöntalteenotolla varustettu talo on kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu.

Energiatehokkuuteen kannattaa panostaa – nyt ja tulevaisuudessa. Uudet tiukentuneet rakentamismääräykset tulevat voimaan vuonna 2010, ja on todennäköistä, että määräykset tiukentuvat tulevina vuosina edelleen. Talon energiatehokkuudesta kertoo vuonna 2008 kaikille uudisrakennuksille pakolliseksi tullut energiatodistus – A-luokka on parasta myös rakennuksissa.

Kymmenen hyvää syytä hankkia energiaa säästävä pientalo

Lämmityksen tehontarve ja energiankulutus puolittuvat. Talossa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä kuten puuta ja aurinkoenergiaa. Talon teknisten laitteiden määrä ja koko ovat pienemmät ja niiden sähkön tarve vähäisempi, tekniikan ylläpito- ja korjauskustannukset vähenevät. Energiakustannukset pienenevät, säästö 250–500 ä/vuosi ja jopa enemmänkin.

Talon jokaisen huoneen lämpötilaa voidaan erikseen säätää. Huoneilma tuntuu miellyttävältä jopa alle 20-asteisena, sillä kylmiä pintoja ei ole – eikä vedon tunnetta. Kodissa on hyvä sisäilma ja vähemmän haitallisia päästöjä. Talon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset ovat keskimääräistä pienemmät ja talolla on parempi jälleenmyyntiarvo.

Hyvä talo on terveellinen ja taloudellinen

Suomalaiset oleskelevat sisätiloissa 80–90 % ja makuuhuoneissa kolmasosan elämästään. Suuri osa sisäilmaston aiheuttamista oireista ja ongelmista liittyy lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon huonoon hallintaan.

Kunnollisen eristyksen ansiosta hyvä talo on tasaisen lämmin ja vedoton. Hallittu ja tehokas ilmanvaihto sekä vähäpäästöiset materiaalit pitävät sisäilmaston terveellisenä.

Pientalon koko elinkaaren ympäristökuormituksesta yli 90 % aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Hyvä talo kuluttaa energiaa ja kuormittaa ympäristöä puolet vähemmän kuin tavallinen talo. Ympäristökuormitus vähenee edelleen, kun tarvittavaa energiaa hankitaan uusiutuvista energialähteistä, esim. pilkkeistä, pelletistä, auringosta tai maalämmöstä. Jokaisessa talossa tulisija on tarpeen – sähkökatkoksen yllättäessä saa talon pidettyä lämpimänä puulla. Hyvin eristettyyn taloon sopii parhaiten varaava tulisija, joka luovuttaa lämmön pitkän ajan kuluessa. Uudemmat tulokkaat tukilämmitysmuotoina ovat ilmalämpöpumppu ja automaattiset pellettitakat.

Energiatehokkaat talot markkinanousijoiksi

Energiatehokkaassa rakentamisessa panostetaan laatuun ja otetaan huomioon rakennuksen elinkaari sekä ympäristövaikutukset. Yksittäisen kodin rakentajan lisäksi energiatehokkuudesta on myös kansantaloudellista hyötyä: se tukee merkittävällä tavalla kestävän kehityksen toteutumista käytännössä ja yhteisiä ponnistuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

www.energiatehokaskoti.fi -verkkopalveluun on koottu hyödyllisiä vinkkejä energiaa säästäviin rakennus- ja lvis-ratkaisuihin sekä tärkeää viranomaistietoa. Sivusto palvelee kaikkia oman kodin rakentamista suunnittelevia, sekä alan yrityksiä, viranomaisia ja mediaa.

Energiaa säästävän talon perusasiat

Pientalon lämmitysenergia karkaa ulkoseinien, ikkunoiden, ovien, katon ja alapohjan läpi sekä ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden mukana ulos talosta. Lämpöhäviöt saadaan kuriin hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella.

Tontin sijainti ja talon paikka tontilla vaikuttavat energiankulutukseen. Auringonsäteiden osuminen tontille etelästä on eduksi, samoin maaston tai puuston suoja pohjoisessa. Talo tulisi sijoittaa tontille mahdollisimman aurinkoon ja samalla suojaan kovilta tuulilta.

Selkeä muoto kuluttaa vähemmän

Muodoiltaan selkeä talo kuluttaa vähemmän energiaa ja on helpompi rakentaa kuin arkkitehtuuriltaan monimutkainen rakennus. Nurkat vaikuttavat talon rakenteisiin aina perustuksista katon räystäiden vesikouruihin saakka. Nurkissa lämmöneristävyys jää usein suoraa seinää huonommaksi, koska runkorakenteita on enemmän ja kylmäsiltoja tulee helposti lisää.

Kuisti, tuulikaappi tai viherhuone muodostaa puskurivyöhykkeen, joka vähentää lämmön siirtymistä sisältä ulospäin.

Hyvä tavoite on suunnata kaksi kolmasosaa ikkunoista etelään. Ikkunoiden ja räystäiden yhteisvaikutuksella saadaan talvella auringon lämpö sisään ja kesällä liikalämpö pysymään ulkona.

Hyödynnä luonnonvaloa ja lämpövyöhykkeitä

Asunnon suunnittelussa kannattaa hyödyntää luonnonvaloa ja lämpövyöhykkeitä. Lämpimiä tiloja vaativat asumistoiminnot ryhmitellään talon keskelle ja auringon puolelle etelään. Vähemmän lämpöä tarvitsevat tilat, kuten makuuhuoneet, harrastus- ja säilytystilat, voidaan sijoittaa pohjoisen puolelle ulkoseinää vasten. Kylmät varastot tulisi rakentaa talon lämpöeristetyn vaipan ulkopuolelle kiinni rakennuksen seinään.

Tekninen tila on hyvä sijoittaa pohjoispuolelle mahdollisimman keskelle taloa, jotta ilmakanavat, putket yms. yhteydet talon muihin tiloihin jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Esimerkiksi keskeisesti sijoitettu lämminvesivaraaja vähentää turhaan lämmitetyn veden kulutusta.

Luonnonvalon hyödyntämisen kannalta keittiö kannattaa suunnata itään ja länteen. Kylmäsäilytyslaitteet asennetaan etäälle lämmönlähteistä ja niille täytyy varata riittävästi vapaata ilmankiertotilaa.

Kodin laitteiden oikea sijoitus ja käyttö parantaa laitteiden toimivuutta, turvallisuutta, huollettavuutta ja energiataloudellisuutta.

Suurin osa kotitalouksien jätteistä syntyy keittiössä. Keittiössä tai sen läheisyydessä tarvitaan välivarastointia mm. pullo- ja tölkkipanteille, mehu- ja maitotölkeille, lasille, metallisille säilykepurkeille ja paperille. Keittiöön tarvitaan myös astia biojätteelle.

Lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen säätö on tärkeää

Ilmanvaihtoa, huoneiden lämpötiloja sekä valaistusta voidaan säätää ohjauslaitteilla tarpeen mukaan – energiaa säästyy, kun turhaa kulutusta vältetään.

Lämmitysjärjestelmän toiminnan kannalta säädön huolellinen suunnittelu ja toteutus on yhtä tärkeää kuin itse järjestelmävalinta. Säätöä suunniteltaessa on otettava huomioon erilaisten tilojen vaatimukset, lämmityksen käyttötilanteet, ilmanvaihdon, tulisijan ja lämmityksen yhteistoiminta.

Pitempien poissaolojen ajaksi asuintilojen lämpötila kannattaa pudottaa 12–16 °C:een. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästää 5 % lämmitysenergiaa.

Vaippa ja ikkunat energiaa säästäviksi

Rakennuksen vaipan (ulkoseinät ikkunoineen ja ulko-ovineen, ala- ja yläpohja) lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys ovat hyvän sisäilman, asumismukavuuden ja energiataloudellisuuden lähtökohtia. Koska vaippaa on vaikea parantaa myöhemmin, kannattaa tehdä heti kunnolla eristetty, ulkopinnalta tuulenpitävä ja sisäpuolelta ilmanpitävä vaippa.

Ikkunat ovat rakennuksen huonoiten lämpöä eristävä osa. Rakennuksen vaipasta ikkunoiden lämpöhäviö on 10–20 prosenttia. Ikkunaneliöstä karkaa lämpöä noin seitsemän kertaa enemmän kuin ulkoseinäneliöstä. Tehokkaissa ikkunoissa karmit ja puitteet vuotavat lämpöä ulos enemmän kuin lasiosat. Hyvät ikkunat maksavat vain hieman enemmän kuin tavalliset kolmilasiset ikkunat. Hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden sisäpinta pysyy pakkasillakin lämpimänä, eikä niiden alle tarvita lämpöpattereita.

Ikkunoiden energialuokituksen tarkoituksena on helpottaa eri ikkunamallien energiatehokkuuden vertailua. Ikkunoiden energiatalouteen vaikuttavat sen lämmönläpäisykerroin (U-arvo), ilmanpitävyys sekä se, miten hyvin sen kautta saadaan auringon valoa ja lämpöä hyödyksi. Ikkunoita vertaillaan kodinkoneistakin tutulla energiamerkinnällä, jossa väripalkeilla ja kirjaimilla A:sta G:hen ilmoitetaan ikkunan energialuokka. Lisätietoa ja luokitellut ikkunat löytyvät osoitteesta www.energiaikkuna.fi.

Vältä kylmäsiltoja, tarkista tuulensuoja

Kylmäsiltoja tulee helposti erityisesti nurkkiin sekä seinän ja lattian liitoskohtiin. Helpoimmin kylmäsiltoja muodostavat hyvin lämpöä johtavat rakennusmateriaalit, kuten betoni ja teräs. Siksi ne eivät saa ulottua asuinrakennuksen vaipparakenteen läpi. Myös puun ja tiilen kaltaiset materiaalit tulisi katkaista lämmöneristeellä.

Tuulensuoja on eristekerrosta ulkopuolelta suojaava talon ”tuulitakki”. Tuulensuojaksi sopii esim. huokoinen kuitulevy, kipsilevy tms. Yhtenäinen tuulensuoja on erityisen tärkeä talon nurkissa sekä seinän liitoskohdassa ylä- ja alapohjaan.

Hallittu ilmanvaihto säästää energiaa

Energiaa säästävä talo on mahdollisimman tiivis, jolloin lämmin ilma ei karkaa hallitsemattomien ilmarakojen kautta eikä kylmä ilma hiivi kutsumatta sisään. Tiivis talo tarvitsee aina koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon, joka on varustettu lämmöntalteenotolla. Riittävä ja tarpeenmukaisesti säädettävä ilmanvaihto tuo raitista ilmaa sisään, poistaa sisäilman epäpuhtaudet ja ehkäisee ennalta kosteiden tilojen kosteusvaurioita.

Lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon toimintaperiaate on yksinkertainen. Käytetty ilma poistetaan ulos ja tilalle puhalletaan raitista ilmaa. Raitis ilma johdetaan lämmöntalteenottolaitteeseen (LTO), jossa se lämpenee talosta poistettavan ilman lämmöllä ennen siirtymistään huonetiloihin.

Hyvin suunniteltu ilmanvaihto ei aiheuta vetoa eikä melua. Ratkaisevia ovat oikeat ilmamäärät, oikeat ilman nopeudet, äänenvaimentimet sekä oikeantyyppiset venttiilit.

Lämmöntalteenottolaitteita on kahdenlaisia: kiinteitä kennoja tai pyöriviä kiekkoja. Lämmöntalteenottolaitteella saadaan poistoilmasta lämpö talteen ja kennolla päästään yleensä 40–50 %:in ja pyörivällä 50–60 %:in vuosihyötysuhteeseen.

Lämmitysjärjestelmän valintaan pitää paneutua

Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi pientalon suunnittelun pitkävaikutteisimmista päätöksistä. Kerran valittua järjestelmää ei voi myöhemmin helposti tai edullisesti muuttaa. Lämmitysvalinnat vaikuttavat suuresti pientalon asumismukavuuteen ja käyttökustannuksiin.

Suureen rakennukseen kannattaa hankkia lämmitysjärjestelmä, joka tuottaa lämpöä edullisesti, vaikka se olisikin rakentamiskustannuksiltaan kalliimpi. Pienissä, hyvin eristetyissä rakennuksissa investoinneiltaan halvempi, mutta kalliimpaa lämpöä tuottava järjestelmä tulee usein edullisemmaksi.

Käyttövarmuuteen vaikuttavat laitevalinnat, järjestelmän suunnittelu sekä laitetoimittajien tarjoama huolto- ja korjauspalvelu. Mitä yksinkertaisempi järjestelmä on, sitä vähemmän ilmenee vikoja ja sitä helpompi järjestelmä on huoltaa. Mitä useampaa energiamuotoa lämmitysjärjestelmä hyödyntää, sitä riippumattomampi olet ulkoisista toimitushäiriöistä. Kotimainen energia on varmempi, paikallista ja ehkä myös itse hankittavissa. Ympäristöystävällisyyteen voidaan vaikuttaa valitsemalla uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä lämmitysjärjestelmä.

Rakentamisvaiheessa halvin ratkaisu on edultaan lyhytkestoinen. Kalliimpi – mutta vähän energiaa kuluttava lämmitysjärjestelmä tulee viimeistään 10 vuoden kuluttua kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi.

Koska ei ole yhtä oikeaa lämmitysjärjestelmävaihtoehtoa, pientalon rakennuttaja joutuu sovittamaan yhteen omat ajatuksensa ja toiveensa, taloudelliset lähtökohdat, rakennuspaikan ja rakennuksen suomat mahdollisuudet sekä lämmitysjärjestelmän ominaisuudet. Pientalossa pitää lämmittää asuin- ja märkätilat, puolilämpimät tilat sekä tuloilma ja käyttövesi. Toimiva lämmitys vaikuttaa keskeisesti asumisen viihtyisyyteen ja kustannuksiin. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat rakennuksen koko ja energiantarve.

Talo lämpimäksi ja viihtyisäksi

Lämmitysjärjestelmän tulee pitää asuintilat lämpiminä ja viihtyisinä säästä riippumatta. Tavallisen pientalon tilojen lämmitys (sis. ilmanvaihdon tuloilman lämmityksen) kuluttaa vuodessa lämmitysenergiaa keskimäärin 100–120 kWh/m2. Toimiva lämmitys on yksi keskeisimpiä asumisen kustannustekijöistä.

Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen (varastot, autotallit, lasikatetut viherhuoneet yms.) ja märkätilojen lämmityksiä voidaan tarvittaessa ohjata erikseen. Esim. märkätilojen lämmitystä tarvitaan kesäisinkin, jolloin muu lämmitysjärjestelmä voidaan sulkea.

Lämmintä käyttövettä kaikille

Perheen koko, asumistottumukset ja asumistarpeiden muutokset asettavat omat vaatimuksensa lämmitysjärjestelmälle. Perhekoko vaikuttaa ratkaisevasti etenkin lämpimän käyttöveden kulutukseen ja siten sekä lämmitysjärjestelmän valintaan että sen mitoitukseen. Lämmintä käyttövettä kulutetaan pientaloissa keskimäärin 35–50 l /asukas/vrk.

Koska käyttövesi vaatii kesäaikanakin energiaa, tarjoaa sen lämmitys mahdollisuuden esim. aurinkoenergian hyödyntämiseen. Aurinko lämmittää käyttöveden toukokuusta syyskuulle.

Käyttöveden lämmityksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös hygienia- ja turvallisuusseikat. Käyttöveden lämpötilan on oltava vähintään +55 astetta, jotta bakteerit ja muut terveysriskit saadaan eliminoitua. Toisaalta henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuista lämminvesikalusteista tuleva vesi voi olla korkeintaan +65 asteista.

Vältä turhaa vedenkulutusta

Veden kulutukseen vaikuttavat talon varustetaso sekä koneiden ja laitteiden tarvitseman veden määrä ja lämpötila. Valitse laitteet (varusteet/kalusteet), jotka sopivat tarpeisiisi ja säästävät energiaa ja luontoa. Kulutuksen seurantalaitteet, kulutusmittarit, tukevat oikeita käyttötottumuksia.

Sijoita vesipisteille nousevat putket talon vaipan sisäpuolelle, ei rakenteiden sisään. Asenna lisäksi taloon tulevaan vesijohtoon paineenalennusventtiili.

Nykyaikaisissa yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Uudet wc-istuimet toimivat tarpeen mukaan neljän litran kertahuuhtelulla. Sade- ja harmaavedet voidaan hyödyntää esim. wc-istuimen huuhtelussa, autojen ja rakenteiden pesussa, pihan kastelussa ja puroina ja lammikoina elävöittämässä ympäristöä.

Valaise energiatehokkaasti

Asunnoissa tarvitaan hyvän yleisvalaistuksen lisäksi kohdevalaistusta. Yleisvalaistuksessa kannattaa hyödyntää luonnonvaloa sekä vaaleita lattia- ja seinäpintoja.

Omakotitalon tyypillisiä valonlähteitä ovat loiste-, hehku- ja halogeenilamput. Halogeenilamppu antaa valoa noin kaksi kertaa enemmän kuin saman tehoinen hehkulamppu. Se on taloudellinen kohdelamppu, mutta yleisvalaistukseen niitä tarvitaan niin runsaasti, että sähkönkulutus nousee moninkertaiseksi hehkulamppu- ja loistelamppuvalaisimiin verrattuna.

Säästät sähköä, kun korvaat hehkulamput energiansäästölampuilla. Jos hankit kotiisi viiden 60 watin hehkulampun tilalle valotehokkaammat 15 watin energiansäästölamput ja poltat niitä keskimäärin kaksi tuntia päivässä vuoden ajan, säästyy sähköä vuoden aikana 165 kilowattituntia. Se merkitsee lähemmäs 20 euron säästöä vuodessa ja 33 kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

Energiansäästölampun käyttöikä on vähintään kuusi kertaa ja joidenkin mallien jopa 15 kertaa pidempi kuin tavallisen hehkulampun. Yksi energiansäästölamppu korvaa koko käyttöikänsä aikana vähintään kuusi hehkulamppua. Energiansäästölamppua ostettaessa kannattaa valita tuote jolle valmistaja myöntää käyttöaikatakuun normaalin tuotetakuun lisäksi.

Energiansäästölamput ovat erityisen hyviä paikoissa, joissa valoja poltetaan pitkään yhtäjaksoisesti. Energiansäästölamppu sopii hyvin suljettuihin ulkovalaisimiin, mutta se ei toimi himmentimen kanssa. Markkinoilla on myös hämäräkytkimellä varustettuja energiansäästölamppuja.

Pihan perusvalaistusta voi ohjata hämäräkytkimen avulla. Ulko-ovien ja kulkuteiden valaistukseen soveltuu lähestymiskytkin, joka sytyttää valot liikkumisen mukaan.

Oikea sijoitus vähentää laitteiden energian kulutusta

Keittiökalusteisiin sijoitettavat laitteet kannattaa hankkia tai ainakin valita jo ennen kiinteiden kalusteiden hankintaa, jotta oikea sijoituspaikka sekä riittävä ilmankierto laitteen ympärillä voidaan varmistaa. Markkinoiden paraskaan malli ei takaa pientä sähkönkulutusta, mikäli kylmäsäilytyslaite on väärin sijoitettu tai ei sovellu kooltaan ja ominaisuuksiltaan perheen käyttötarpeisiin. Väärä sijoituspaikka voi moninkertaistaa laitteen sähkönkulutuksen, ylikuormittaa kylmäkoneistoa, huonontaa laitteen tehoa ja lyhentää sen käyttöikää.

Varaa riittävästi vapaata ilmankiertotilaa kylmäsäilytyslaitteen ympärille. Laitteen upottaminen kalusteisiin liian ahtaasti ja ilmankierron estäminen voi jopa kolminkertaistaa sähkönkulutuksen. Tarkista käyttöoppaasta, kuinka monta senttimetriä laite tarvitsee ilmankiertotilaa (ylhäältä, alhaalta ja sivuista).

Sijoita kylmäsäilytyslaitteet erilleen lämmönlähteistä, kuten pesukoneista, uunista ja lämpöpatterista. Käyttöympäristön korkea lämpötila nostaa energiankulutusta huomattavasti. Astianpesukoneen tai uunin käyttö päivittäin kylmäsäilytyslaitteen vieressä lisää energiankulutusta 10–20 %.

Myös suora auringonvalo ja -lämpö voivat nostaa huonelämpötilan niin korkeaksi, että laitteen jäähdytysteho heikkenee ja energiankulutus lisääntyy. Huonelämpötilan nousu +25 °C:sta +32 °C:een kaksinkertaistaa sähkönkulutuksen.

Lisätietoa netistä:

Hyvä ja taloudellinen talo:

www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen

Pientalon lämmitysjärjestelmät:

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/

pientalonlammitysjarjestelmat/

Energiatehokas koti:

www.energiatehokaskoti.fi

Ikkunoiden energialuokitus:

www.energiaikkuna.fi

Kodin hankinnat, laitteiden

sijoitus ja energiamerkintä:

www.motiva.fi/kodinhankinnat

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi,

rakentamismääräykset:

www.ymparisto.fi

Rakennusten ympäristötodistus:

www.ymparisto.fi/energiatodistus