Etteivät putket jäätyisi

 
  • Kirjoittaja(t): Kari Mäkinen

Pakkastalvina vesivahingot yleistyvät. Monesti vuoto havaitaan vasta sulan maan aikana, jolloin vuoto on usein ehtinyt jo vahingoittaa ympäröiviä rakenteita. Tällön vaurioiden korjaamisessa saatetaan puhua jopa kymmenistä tuhansista euroista. Keskimääräinen vesivahinko on suuruudeltaan noin 3 500 euroa - ja useimmiten paljon huolta sekä työtä.

Yleensä jäätymisen syynä on jo rakennusvaiheessa tapahtunut suunnitelu- tai asennusvirhe, mutta myös muuttuneet olosuhteet ja käyttö ovat saattaneet aiheuttaa jäätymisen. Moitteettomasti toiminut vesijohto voi yllättäen vuosien jälkeen jäätyä. Tyypillinen jäätymispaikka on autotallin ovenpieli, jonka läheisyydestä vesijohtolinja usein tulee rakennukseen. Riittää, että ovi unohtuu vahingossa kovalla pakkasella auki. Vastaava ilmiö saattaa tapahtua myös kattilahuoneessa. Vaikka itse tila säilyykin lämpimänä, jäähdyttää oven alalaidasta virtaava raaka ilma putken tehokkaasti.

Erityisen lukuisasti vahinkoja tapahtuu Pohjois-Suomeen rakennetuissa vapaa-ajan asunnoissa. Syynä on useimmiten huolimaton suunnittelu. Varsinkin etelästä kotoisin olevat mökinrakentajat eivät osaa varautua pohjoisen oloihin. Vapaa-ajan asunnoissa jäätymisriskiä lisää se, että vettä ei käytetä säännöllisesti. Toisaalta putket tulisi aina tarvittaessa voida tyhjentää, mikä monesti vaatii useiden liitosten avaamista.

Piha-alueella jäätymisherkimpiä ovat kulkuteiden kohdat, joissa jäätyminen yllättää monesti vasta varsin myöhään keväällä, pakkaskauden loputtua.

Pihoissa ja teiden alituksissa on usemmiten eristeitten käyttö putkistojen jäätymisenestossa paljon edullisempaa kuin riittävät maatäytöt. Jos putkistot halutaan laittaa varmasti routimattomalle alueelle maassa, saattaa kaivannon syvyys olla jopa kolme metriä. Turvallinen peittosyvyys riippuu pitkälle maanlaadusta ja siksi rakentajien kannattaa tutustua julkaistaviin routautumiskäyriin, jotka vaihtelevat Suomessa aika paljon eri säävyöhykkeillä. Niissä esiintyvät asennussyvyydet on lisäksi kerrottava maanlaadusta johtuvalla kertoimella (esimerkiksi asennussyvyys Kuopiossa 2,0 metriä pätee savikoille, mutta siltillä se on 2,4 metriä ja kalliokaivannossa 3,6 metriä). Nykyisin on tarjolla hyviä ja edullisia saattokaapeliratkaisuja, joilla voidaan asennussyvyyttä muuttaa järkeväksi. Tällöinkin on syytä käyttää vielä lämpöeristeitä lisävarmistuksena sekä energiakulutuksen vähentäjänä.

Käytettessä sulanapitoon lämmityskaapeleita on syytä käyttää mitoituksessa ja asennuksessa erikoisammattimiesten palveluita. Erityisesti putkistojen sisäpuoliset kaapelit ovat laatuvalintojen ja asennustekniikoiden suhteen erityisosaamista. Virheitä on myöskin tapahtumut liiallisten lämpiämisten seurauksena, kun saattokaapelit on väärin mitoitettu tai sijoitettu.

Syytä on myöskin kiinnittää huomiota sisälämpötiloihin. Pitkien pakkaskausien aikaan saattaa 0-raja rakenteissa olla lähellä sisäpintaa rakenteesta riippuen. Jotta johdot pysyisivät näissä rakenteissa myös sulana, on syytä monissa tapauksissa nostaa jossain määrin sisälämpötiloja sekä tarkkailla tulevan veden lämpötilaa. Jos lämpötila laskee alle + 2°C on syytä aloittaa veden juoksutus sulanapidon varmistamiseksi. Juoksuttamisen ei tarvitse olla runsasta, mutta kuitenkin niin paljon riittävää, että esimerkiksi jäätymiselle altiissa paikoissa olevat viemärit eivät jäädy "yläntämällä". Viemäristön toimivuus onkin syytä varmistaa juoksutusta aloitettaeesa. Viemäristön aukiolo onkin helpompi varmistaa reippaalla lämminvesijouksutuksella ajoittain. Monet rakentajat paketoivatkin saman eristeen sisään vesijohdot ja viemärit jäätymisille alttiilla ulkoalueilla sekä muissa vastaavissa paikoissa.

Sulattaminen maltilla

Kun putki on jäässä, on se saatava sulatettua - ja mieluiten mahdollisimman pian. Sen sijaan, että kutsuttaisiin putkimies, astuu kotoinen kekseliäisyys usein esiin. Sulattamisen yhteydessä tapahtuneet palovahingot aiheuttavatkin lähes yhtä paljon tuhoa kuin itse jäätyminen. Lämpöpuhaltimen 500 -600 C asteeseen nouseva lämpötila riittää sytyttämään sulatuskohdan takana olevat rakenteet, joita aina ei edes tunneta, ilman, että sitä välittömästi edes huomataan.

Jos putkistot ovat kuitenkin päässeet jostain syystä jäätymään, niin ammattimies on syytä pyytää apuun. Monia tulipaloja, muoviputkistojen sulamisia sekä muita vahinkoja on tapahtunut "kotikonsteja" käytettäessä. Erityisesti on otettava huomioon, että jos muoviputkien sulatus- tai käyttölämpötila on niiden suositelämpötiloja korkeampi niin se vaikuttaa käyttöikään merkittävästi.

Esimerkiksi, jos putki sulatettaessa höyryllä on pysynytkin ehjänä, niin se on saattanut haurastua niin, että oletettu käyttöikä 50 vuotta on muuttunut 10 vuodeksi.

Estä jäätymisen toistuminen

Kun vuoto on korjattu, unohtuvat ongelmat valitettavan pian ja varsin tavallista on, että sama putki jäätyy seuraavalla pakkaskaudella samasta paikasta uudelleen. Syynä on se, että uudelleenjäätymistä ei ole korjauksen yhteydessä millään tavoin pyritty estämään. Ilmiötä voidaan verrata vuotavaan kattoon, jonka ongelmiin ei välitetä puuttua poudalla ja sateella se on taas liian myöhäistä.

Sulanapitokaapeleilla monipuoliset käyttömahdollisuudet myös omakotitalossa

Omakotitalon rakentajalle lämmityskaapeli on tuttu lattialämmityksestä ja toimivaksi todettu ratkaisu vesijohtojen ja viemäreiden sulanapitoon. Liikekiinteistöt ovat jo pitkään soveltaneet ratkaisua esimerkiksi käytävien, portaikkojen ja ajo-luiskien pitämiseen sulana ympäri vuoden. Kulkureittien käyttäjien turvallisuuden ohella kiinteistön hoito helpottuu.

Omakotitaloissa kaapeloitavat ulkoalueet rajoittuvat yleensä portaisiin ja autotallin edustaan, joiden yhteenlaskettu neliömäärä on pieni, mutta varsinkin näin saavutettava turvallisuuslisä hyvinkin merkittävä.

Myös jään muodostuminen syöksytorviin ja sadevesijärjestelmiin voidaan estää lämpökaapeleilla. Samalla ehkäistään jääpuikkojen muodostuminen ja tipahtaminen seinustan viertä kulkevien niskaan.

Valittavana on perinteisellä kytkimellä tai termostaatilla ohjattavia lämmityskaapeleita että ympäristön lämpötilan mukaan lämpötilaansa ohjaavia, ns. itsesäätyviä kaapeleita. Käyttökustannusten kannalta taloudellisinta on toteuttaa järjestelmän ohjaus siten, että lämmitys kytkeytyy päälle vain tarvittaessa eli lämpötilan ollessa lähellä nollaa, jolloin jäätymisvaara on suurin.

Sulattaminen maltilla

Kun putki on jäässä, on se saatava sulatettua - ja mieluiten mahdollisimman pian. Sen sijaan, että kutsuttaisiin putkimies, astuu kotoinen kekseliäisyys usein esiin. Sulattamisen yhteydessä tapahtuneet palovahingot aiheuttavatkin lähes yhtä paljon tuhoa kuin itse jäätyminen. Lämpöpuhaltimen 500 -600 C asteeseen nouseva lämpötila riittää sytyttämään sulatuskohdan takana olevat rakenteet, joita aina ei edes tunneta, ilman, että sitä välittömästi edes huomataan.

Jos putkistot ovat kuitenkin päässeet jostain syystä jäätymään, niin ammattimies on syytä pyytää apuun. Monia tulipaloja, muoviputkistojen sulamisia sekä muita vahinkoja on tapahtunut "kotikonsteja" käytettäessä. Erityisesti on otettava huomioon, että jos muoviputkien sulatus- tai käyttölämpötila on niiden suositelämpötiloja korkeampi niin se vaikuttaa käyttöikään merkittävästi.

Esimerkiksi, jos putki sulatettaessa höyryllä on pysynytkin ehjänä, niin se on saattanut haurastua niin, että oletettu käyttöikä 50 vuotta on muuttunut 10 vuodeksi.

Estä jäätymisen toistuminen

Kun vuoto on korjattu, unohtuvat ongelmat valitettavan pian ja varsin tavallista on, että sama putki jäätyy seuraavalla pakkaskaudella samasta paikasta uudelleen. Syynä on se, että uudelleenjäätymistä ei ole korjauksen yhteydessä millään tavoin pyritty estämään. Ilmiötä voidaan verrata vuotavaan kattoon, jonka ongelmiin ei välitetä puuttua poudalla ja sateella se on taas liian myöhäistä.

Sulanapitokaapeleilla monipuoliset käyttömahdollisuudet myös omakotitalossa

Omakotitalon rakentajalle lämmityskaapeli on tuttu lattialämmityksestä ja toimivaksi todettu ratkaisu vesijohtojen ja viemäreiden sulanapitoon. Liikekiinteistöt ovat jo pitkään soveltaneet ratkaisua esimerkiksi käytävien, portaikkojen ja ajo-luiskien pitämiseen sulana ympäri vuoden. Kulkureittien käyttäjien turvallisuuden ohella kiinteistön hoito helpottuu.

Omakotitaloissa kaapeloitavat ulkoalueet rajoittuvat yleensä portaisiin ja autotallin edustaan, joiden yhteenlaskettu neliömäärä on pieni, mutta varsinkin näin saavutettava turvallisuuslisä hyvinkin merkittävä.

Myös jään muodostuminen syöksytorviin ja sadevesijärjestelmiin voidaan estää lämpökaapeleilla. Samalla ehkäistään jääpuikkojen muodostuminen ja tipahtaminen seinustan viertä kulkevien niskaan.

Valittavana on perinteisellä kytkimellä tai termostaatilla ohjattavia lämmityskaapeleita että ympäristön lämpötilan mukaan lämpötilaansa ohjaavia, ns. itsesäätyviä kaapeleita. Käyttökustannusten kannalta taloudellisinta on toteuttaa järjestelmän ohjaus siten, että lämmitys kytkeytyy päälle vain tarvittaessa eli lämpötilan ollessa lähellä nollaa, jolloin jäätymisvaara on suurin.