Aidalla voi rajata oman yksityisalueen ja suojautua vierailta katseilta, tuulelta ja joskus melultakin. Kaava-alueilla aitaamisesta on usein määräykset, mutta silti aidat voi yleensä toteuttaa monella tavalla.
Korkea ja tiivis vai matala ja harva?
![]() |
| Kuva : Lorenzo |
Suomessa rajoitetaan tonttiaitoja turhan tarkasti. Monet asemakaavat on tehty ohikulkijan ehdoilla, aluetta katsastavan virkamiehen silmäniloksi. Tonteille sallitaan vain matalat aidat, joista ei ole näköesteeksi. Aitojen rajoittamista perustellaan sillä, että korkeat aidat varjostavat ja luovat karsinamaisen vaikutelman. Näin toki käy, jos aitaamisessa liioitellaan, mutta kyllä asumisen tarpeiden pitäisi olla etusijalla.
Yksittäisen rakentajan ei kannata yrittää muuttaa kaavamääräyksiä, jos sellaiset on vahvistettu. Aitaamisesta voi olla ehtoja myös tontin myynti- tai vuokrasopimuksessa, eikä näistäkään yleensä pääse neuvottelemaan. On vain rakennettava määräysten mukaan, tai yritettävä saada lupa poiketa niistä. Poikkeaminen vaatii hyvät perustelut.
Täyden näkösuojan antaa tasamaalla 1,8 metrin korkuinen aita, tätä korkeampaa aitaa ei kannata rakentaa. Jos alueella on korkeuseroja, mitta voi olla toinen. Oleskelupihalla voi riittää, jos aita estää suoran näköyhteyden pihalla istuvaan, silloin korkeus on 1,2 metriä. Monesti riittävän rauhan tarjoaa ratkaisu, jossa osa aidoista ulottuu seisoma- ja osa istumakorkeudelle.
Umpinainen aita antaa parhaan näkösuojan, mutta samaan voi päästä ilmavammallakin rakenteella. Näkösuojaa ei yleensä tarvita kaikista katselusuunnista; aidasta voi esimerkiksi sopivalla pintalautojen asettelulla rakentaa suoraan katsottaessa umpinaisen ja viistosuunnassa läpinäkyvän. Umpiaidassakin voi olla sen verran läpinäkyvyyttä, ettei se näytä tylyltä, vaikka aidasta ei näykään "oikeasti" läpi.
Pensaita tai arkkitehtuuria
Jos määräykset rajoittavat liikaa, ne voi kiertää istuttamalla pensasaidan - se ei lupia vaadi. Havukasveista saa ympärivuotisen näkösuojan, muista pensaista osavuotisen. Rahaa lukuisien taimien ostamiseen ja aikaa aidan korkeaksi kasvattamiseen kuluu, ja ainakin lehtipensasaidan hoitamiseen myös vaivaa.
Kaikkien aitojen ei tarvitse antaa näkösuojaa. Harvoja ja läpinäkyviä aitoja tarvitaan arkkitehtonisista syistä, yhdistämään rakennuksia, kasvien tukikehikoksi, suojaamaan putoamiselta tai vain merkitsemään tontin rajaa.
Aita on melkein yhtä näkyvä rakenne kuin talo, siksi aidat pitäisi suunnitella sopimaan rakennusten mittakaavaan, pintamateriaaleihin ja väritykseen. Liian hento aita näyttää heppoiselta, turhan massiivinen aita saa talon vaikuttamaan bunkkerilta.