Aidat ja portit

Kuka maksaa?

Katua vasten rakennettavien aitojen maksumiehestä ei ole epäselvyyttä, rakentaja maksaa ne kuten muunkin rakentamisensa. Tonttien välisistä aidoista sen sijaan kannattaa neuvotella naapurien kanssa.

Monen kunnan rakennusjärjestyksessäkin todettu pääperiaate on, että tonttien välinen aita on yhteinen, se rakennetaan rajalle ja sen rakentamis- ja ylläpitokustannukset jaetaan. Jos tällaisesta pääsee naapurin kanssa sopimukseen, asiat on hyvä panna paperille. Riitatapauksessa rakentaja voi jopa vaatia kunnan rakennusviranomaisia määräämään molemmat osapuolet jakamaan kustannukset.

Mikäli naapuri ei ole halukas tasapuoliseen kustannusten jakoon, saattaa tulevien hyvien naapurisuhteiden turvaamiseksi olla viisaampaa maksaa aita kokonaan itse eikä riidellä enempää. Tässä tilanteessa voi silti yrittää saada naapurilta suostumuksen siihen, että aita sijoittuu rajalle eikä kokonaan rakentajan omalle puolelle. Tämä säästää tonttia muihin käyttötarkoituksiin. Suostumus pitäisi saada paperilla.

Materiaalit

Puu on luonteva valinta aitamateriaaliksi. Se on kohtuuhintaista ja kevyttä, ja puuaidan tekeminen on suhteellisen yksinkertaista.

Puusta on helppo tehdä maaston ja rakennusten mukaan räätälöity, yksilöllinen aita. Työtä voi helpottaa käyttämällä valmiita puisia aitaelementtejä, mutta työn säästön vastapainoksi ulkonäkö voi olla yksitoikkoisempi ja muunneltavuus vähäisempi.

Teräsaitojen valmistajilla on perusmallisto, jonka aitoja saa vakiomitoituksella tai asiakkaan erikoismittojen mukaan. Erikoismallejakin voi teettää. Edullisimpia ovat elementti- ja verkkoaidat; niistä saa siistin jos kohta yksiviivaisen oloisen aidan helposti, kunhan perustukset ovat kunnossa. Takoraudasta tai valuraudasta voi rakentaa yksilöllisen ja arvokkaan aidan sinne, mihin tällainen sopii.

Tiiliaita on sekin arvokas rakenne, jossa kunnolliset perustukset ovat välttämättömät. Tiilipinnan voi jättää näkyviin tai esimerkiksi rapata. Tiiliaita vaatii yläpintaansa aina katteen, ettei sadevesi pääse rakenteisiin. Katteen voi rakentaa joko pellistä, kattotiilistä, harjatiilistä tai säänkestävistä tiilistä.

Pysyvimmän ja kestävimmän aidan saa kivestä, mutta hinta perustuksineen kaikkineen on useimmiten korkea. Kiviaidan voi tehdä ainakin luonnonkivistä ja lohkotuista tai sahatuista lohkareista, kiviharkoista ja asettelemalla suorakulmaisia paasikiviä vierekkäin. Luonnonkivistä ja lohkareista rakennettava aita voi olla "kylmä" eli pelkästään pinottu tai laastilla muurattu. Aidan voi myös valaa betonista ja pelkästään verhoilla kiviharkoilla tai liuskekivillä.

Luonnonkivi on halpa materiaali, muut kivimateriaalit yleensä eivät. Kaikki kiviaitatyö on miestyönä raskasta ja hidasta, konetyönä yleensä kallista.

Uusin tulokas aitamateriaaliksi on muovi. Muoviaidan luvataan olevan täysin huoltovapaa - toisaalta sen hävittäminen ympäristöystävällisesti käyttövuosien jälkeen voi olla vaikeaa.

Pensasaidassa vaihtoehtoja

Pensasaita voi olla joko muotoon leikattava varsinainen pensasaita tai vapaasti kasvava aidanne. Leikattavassa aidassa pensaiden kukinta jää vaatimattomaksi, koska leikkauksissa kukkasilmut napsitaan enimmäkseen pois; toisaalta aita mahtuu pienempään tilaan. Aidanne kukkii esteettä, ja siihen voi halutessaan istuttaa peräkkäin tai limittäin eri aikaan kukkivia lajikkeita.

Havukasviaita suojaa katseilta ja tuulelta tehokkaasti ympäri vuoden, mutta vaatii säännöllisen leikkauksen pysyäkseen kapeana ja riittävän matalana. Hoitamattomana varsinkin kuusiaita voi kasvaa "yli" niin että se varjostaa liikaa, mutta ei enää tyvestä muodosta näköestettä. Havuaidan uudistaminen voi olla vaikeaa, koska puut kasvavat hitaasti. Jos yksi täysikokoinen aitapuu kuolee, aitaan jää aukko moniksi vuosiksi. Kaiken lisäksi aukkoon istutettu yksittäinen pikkutaimi saattaa viihtyä huonosti isojen varjossa.

Parhaan aidan rakentaa usein eri materiaaleja yhdistämällä. Raskaan näköistä tiili- tai kiviaitaa voi keventää puuosin, kiviaidan syvennyksissä viihtyvät pensaat, rauta-aidan pilareiksi saattavat sopia graniittipaadet.