Etteivät putket jäätyisi

Yleensä jäätymisen syynä on jo rakennusvaiheessa tapahtunut suunnitelu- tai asennusvirhe, mutta myös muuttuneet olosuhteet ja käyttö ovat saattaneet aiheuttaa jäätymisen. Moitteettomasti toiminut vesijohto voi yllättäen vuosien jälkeen jäätyä. Tyypillinen jäätymispaikka on autotallin ovenpieli, jonka läheisyydestä vesijohtolinja usein tulee rakennukseen. Riittää, että ovi unohtuu vahingossa kovalla pakkasella auki. Vastaava ilmiö saattaa tapahtua myös kattilahuoneessa. Vaikka itse tila säilyykin lämpimänä, jäähdyttää oven alalaidasta virtaava raaka ilma putken tehokkaasti.

Erityisen lukuisasti vahinkoja tapahtuu Pohjois-Suomeen rakennetuissa vapaa-ajan asunnoissa. Syynä on useimmiten huolimaton suunnittelu. Varsinkin etelästä kotoisin olevat mökinrakentajat eivät osaa varautua pohjoisen oloihin. Vapaa-ajan asunnoissa jäätymisriskiä lisää se, että vettä ei käytetä säännöllisesti. Toisaalta putket tulisi aina tarvittaessa voida tyhjentää, mikä monesti vaatii useiden liitosten avaamista.

Piha-alueella jäätymisherkimpiä ovat kulkuteiden kohdat, joissa jäätyminen yllättää monesti vasta varsin myöhään keväällä, pakkaskauden loputtua.

Pihoissa ja teiden alituksissa on usemmiten eristeitten käyttö putkistojen jäätymisenestossa paljon edullisempaa kuin riittävät maatäytöt. Jos putkistot halutaan laittaa varmasti routimattomalle alueelle maassa, saattaa kaivannon syvyys olla jopa kolme metriä. Turvallinen peittosyvyys riippuu pitkälle maanlaadusta ja siksi rakentajien kannattaa tutustua julkaistaviin routautumiskäyriin, jotka vaihtelevat Suomessa aika paljon eri säävyöhykkeillä. Niissä esiintyvät asennussyvyydet on lisäksi kerrottava maanlaadusta johtuvalla kertoimella (esimerkiksi asennussyvyys Kuopiossa 2,0 metriä pätee savikoille, mutta siltillä se on 2,4 metriä ja kalliokaivannossa 3,6 metriä). Nykyisin on tarjolla hyviä ja edullisia saattokaapeliratkaisuja, joilla voidaan asennussyvyyttä muuttaa järkeväksi. Tällöinkin on syytä käyttää vielä lämpöeristeitä lisävarmistuksena sekä energiakulutuksen vähentäjänä.

Käytettessä sulanapitoon lämmityskaapeleita on syytä käyttää mitoituksessa ja asennuksessa erikoisammattimiesten palveluita. Erityisesti putkistojen sisäpuoliset kaapelit ovat laatuvalintojen ja asennustekniikoiden suhteen erityisosaamista. Virheitä on myöskin tapahtumut liiallisten lämpiämisten seurauksena, kun saattokaapelit on väärin mitoitettu tai sijoitettu.

Syytä on myöskin kiinnittää huomiota sisälämpötiloihin. Pitkien pakkaskausien aikaan saattaa 0-raja rakenteissa olla lähellä sisäpintaa rakenteesta riippuen. Jotta johdot pysyisivät näissä rakenteissa myös sulana, on syytä monissa tapauksissa nostaa jossain määrin sisälämpötiloja sekä tarkkailla tulevan veden lämpötilaa. Jos lämpötila laskee alle + 2°C on syytä aloittaa veden juoksutus sulanapidon varmistamiseksi. Juoksuttamisen ei tarvitse olla runsasta, mutta kuitenkin niin paljon riittävää, että esimerkiksi jäätymiselle altiissa paikoissa olevat viemärit eivät jäädy "yläntämällä". Viemäristön toimivuus onkin syytä varmistaa juoksutusta aloitettaeesa. Viemäristön aukiolo onkin helpompi varmistaa reippaalla lämminvesijouksutuksella ajoittain. Monet rakentajat paketoivatkin saman eristeen sisään vesijohdot ja viemärit jäätymisille alttiilla ulkoalueilla sekä muissa vastaavissa paikoissa.