Artikkelit

Keittiö on kodin sydän - osa 2

Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu.

On monta syytä väittää keittiötä kodin tärkeimmäksi tilaksi. Keittiössä eletään tätä päivää - ja tehdään huomispäivän muistoja. Uudisrakentajalla on mainio tilanne. Kaikki on vasta "viivoja paperilla" - mikään ei vielä totta, mikään ei vielä mahdotonta.

10. Kodinkonevalinnat

Jääkaappi, pakastin, liesi ja astianpesukone - siinä jokaisen keittiön kodinkonepaketti. Ruotsiksi "vitvaror". Valkoinen linja taisi olla myös Suomessa käytetty termi taannoin. Kodinkoneita on paitsi valkoisia myös tummanruskeita, mustia, teräksisiä ja viimeisin villitys: alumiinisia tai alumiininsävyisiä. 1970-80 -luvuilla myytiin paljon Camee-väriä (beige) - saapa nähdä palaako se vielä mallistoon!

Valkoiset kodinkoneet ovat valitettavasti usein hiukan sinertävänvalkoisia tai eivät ainakaan tunnu ikinä olevan kaapiston kanssa samaa valkoisen sävyä. Joittenkin koneiden muotoilu on pyöreää, toisten kantikasta, jääkaapin kahva on muotoiltu toisenlaiseksi kuin vaikkapa uuniluukun kahva. Tässä joitakin syitä, miksi integroitujen kodinkoneiden myynti on lisääntynyt vuosien saatossa.

Integrointi tarkoittaa kokonaan omaa sarjaa kodinkoneita, joihin ei kuulu tehdasvalmisteista ovipintaa, vaan pintalevy hankitaan keittiökaappitoimittajalta. Näin ne sulautuvat keittiöön lähes huomaamattomina osasina.

Huonoja puolia integroiduissa koneissa on kalliimpi hinta (kone + kalustelevy) sekä pienempi käyttötilavuus (kylmälaitteet). Useimmat kalustevalmistajat toimivat yhteistyössä tiettyjen kodinkonevalmistajien kanssa. Kannattaakin hankkia kaapit ja kodinkoneet samasta liikkeestä, jolloin yhteensopivuus on taattu.

Joskus keittiösuunnittelu on tyssännyt siihen, että on hankittu edullinen kodinkonepaketti ennen lopullisen keittiösuunnitelman valmistumista. Hyvä ostos saattaa pienen mietinnän jälkeen tuntua vähemmän hyvältä.

10.1 Kylmäkalusteille varataan tilaa 120 cm - vai kuinka?

Jääviileäkaappi ja pakastintorni vievät 120 cm tilaa leveydessä. Siinäpä sopiva valinta vaikkapa nelihenkiselle perheelle. Se, että pelkästään yhden maahantuojan valikoimissa on 36 erilaista kylmäsäilytyslaitetta, kertoo kuitenkin omaa kieltään siitä, että vaihtoehtoja on todella paljon.

Sinkun keittiöön riittää jenkkikaappi, jossa on reilun jääkaappitilan päällä pakastin. Sinkku, joka on vihkiytynyt viinien makumaailmaan, arvostaa siihen lisäksi tason alle sijoitettavaa viinikylmiötä. Entäpä usein ystäviensä kanssa ruokaa kokkaava sinkku?

120 cm tilavaraus on edelleen hyvä nyrkkisääntö. Elinkaarikeittiön ajatusta soveltaen aluksi voidaan laittaa komero toisen kylmälaitteen paikalle. Kun tilanne muuttuu ja tarve kasvaa, poistetaan komero ja otetaan tila kylmäsäilytykselle.

On kuitenkin muitakin tapoja ratkoa kylmäsäilytys tehokkaasti. Markkinoilla on tarjolla useita mallistoja, joista löytyy esim. 90 cm leveä jääkaappipakastin. Tai 100 cm leveä ratkaisu. Satasenttisen yksikön viereen voi vielä liittää 45-senttisen pakastimen tai viinikylmiön. Erilaisia kombinaatioita on monia.

Niille on tyypillistä pitkälle ajateltu monitoimisuus. Vihanneslaatikko erikseen, nolla-asteinen laatikko lihalle ja kalalle erikseen. Jääpalakone, automaattinen sulatus, lämpötilan tasaajat jne. Koska isokokoinenkin kone on saatava siivouksen takia esiin kaapistolinjasta, nämä koneet on varustettu takapyörillä.

Ulkonäkövaihtoehtoja on monia; valkoinen, teräs, musta peililasi sekä tehdasvalmisteiset mallit. Voit tilata kaapiston väristä viilu- tai laminaattilevyä, ja kylmälaitevalmistaja kiinnittää tehtaalla levyt ovikehyksiin. Siinä ulkoasu, joka on perusratkaisun ja integroidun ratkaisun välimaastossa.

Monitoimikylmiön hinta on kalliimpi kuin kahden erillisen peruskylmälaitteen.

Säiliö- eli arkkupakastin on edelleen pitänyt pintansa suomalaisissa kodeissa. Joskus keittiöön ei mahdu tarpeeksi pakastintilaa, ja ongelma ratkotaan hankkimalla säiliöpakastin kellariin, kodinhoitohuoneiseen tai portaitten alle. Toiset yksinkertaisesti pitävät niin paljon säiliöpakastimesta, että eivät halua korvata sitä kaappimallilla. Säiliöpakastimen etuja ovat: suurempi pakastusteho kuin kaappipakastimessa, mahtuu enemmän pakasteita kuin samankokoiseen kaappipakastimeen, sähkökatkon ja pakastimen toimintahäiriön aikana pakasteiden lämpötilan nousu on hitaampaa kuin kaappipakastimessa, huurtuu vähemmän kuin kaappipakastin.

Suurissa kodinkoneliikkeissä ja nettisivuilla voit vertailla eri vaihtoehtoja.

Toimintojen ja ulkonäön lisäksi tärkeä valintaperuste on sähkönkulutus. Sähkönkulutukseen vaikuttavat laitteen koko, tyyppi ja merkki, ympäristön lämpötila, säilytyslämpötila, käyttötavat ja hoito. Myymälöissä esillä oleviin laitteisiin on kiinnitetty pakollinen energiamerkintätarra. Energiankulutusluokkia on seitsemän (merkitty kirjaimin A - G).

A-luokan laitteet kuluttavat vähiten ja G-luokan laitteet eniten energiaa.

Energiankulutusluokka Sähkönkulutus keskitasoon verrattuna
A Yli 45 % vähemmän
B 25-45 % vähemmän
C 10-25 % vähemmän
D 0-10 % vähemmän
  Keskitaso EU-maissa
E 0-10 % enemmän
F 10-25 % enemmän
G 25-45 % enemmän