11.02.2012
- Asta Rakentaja 2012 (Now)
- Raksa 2012(27 päivää)
- Rakentaminen ja Talotekniikka 2012(34 päivää)
- Pytinki 2012(48 päivää)
- Rakenna ja ASU 2012(63 päivää)
Artikkelit
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueilla
Suomessa noin 80 % ihmisistä on keskitetyn viemäröinnin ja jäteveden käsittelyn piirissä ja loput noin miljoona ihmistä eivät voi tällä hetkellä hyödyntää yleisten viemärilaitosten palveluja. Ympärivuotisen asutuksen lisäksi asuu loma-asunnoilla noin miljoona kansalaista, joilla ei myöskään ole mahdollisuutta liittyä keskitettyyn viemäröintiin. Valtaosa pysyvän haja-asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatisi tehostamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti riittämättömän tehon vuoksi. Lainsäädäntö ja vaatimukset kiristyivät huomattavasti vuoden 2004 alussa, jolloin asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla tuli voimaan.
Haja-asutus on merkittävä kuormittaja
Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuina maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Vaikka käsittelymenetelmissä on tapahtunut huomattavasti parannusta 70-luvun tasosta, niin asumisjäteveden fosforikuormitus on edelleen noin 1,5 -kertainen verrattuna yhdyskunnista tulevan kuormitukseen.
 |
| Huomattavan suuri osa kuormituksesta syntyy vesikäymälästä. |
Jätevesien aiheuttamia haittoja vesistöissä ovat rehevöityminen, hapenkulutus ja hygieeniset haitat. Haitat korostuvat pienissä vesistöissä ja ojissa. Rehevöityminen aiheuttaa vesistöjen samentumista, mikä johtuu erityisesti planktonlevätuotannosta ja -biomassan lisääntymisestä sekä vesikasvillisuuden lisääntymistä. Jätevedet ja levätuotanto voivat lisäksi aiheuttaa haju- ja makuhaittoja veteen sekä esteettistä haittaa. Kalataloudellisia haittoja voi syntyä kalaston muutosten, saaliin alenemisen ja pyynnin vaikeutumisen johdosta. Jätevesien sisältämät mikrobit aiheuttavat hygieenistä haittaa, joka voi rajoittaa veden käyttöä talousvetenä ja virkistyskäyttöön. Hygieenisiä haittoja ilmenee varsinkin kesäisin, kun vesistöissä virtaa vähän vettä ja vapaa-ajan asuntojen käyttö on vilkasta. Usein jätevesi on pilannut myös pohjaveden. Tavallisin haja-asutuksen yhteydessä esiintyvä pohjavesihaitta on oman tai naapurin talousvesikaivon pilaantuminen typpiyhdisteiden tai bakteerien johdosta.
Jäteveden ravinteista merkittävimpiä ovat fosfori ja typpi. Fosfori on monille vesikasveille niin sanottu minimiravinne, eli sen puuttuminen saattaa estää kasvun, vaikka kaikkia muita tarvittavia ravinteita olisi saatavilla riittävästi. Fosforimäärän äkillinen lisääntyminen järvessä voi tällöin aiheuttaa vesikasvuston räjähdysmäisen kasvun. Fosforia joutuu jätevesiin pääasiassa virtsasta ja pesuaineista.