Märkätilojen rakentaminen ja remontointi

Uudet tiukat ohjeet

Vuonna 1999 tammikuun 1. päivänä astui voimaan Ympäristöministeriön laatima uusi Suomen Rakentamismääräyskokoelman RakMK C2, määräykset ja ohjeet koskien kosteuden ja vedeneristyksiä. Määräykset tulivat velvoittaviksi 1.7.1999.

Uutta määräyksissä on se, että enää märkätiloissa ei riitä pelkät kosteudeneristykset vaan kaikkiin seinä- ja lattiarakenteisiin edellytetään vedeneristyksiä.

EU:n rakennustuotedirektiivin mukainen olennainen vaatimus edellyttää, että rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että siitä ei aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille.

Ohjeet ja määräykset koskevat uudisrakentamista, mutta niitä voidaan soveltaa myös korjausrakentamisessa.

Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.

Märkätilat

Märkätiloiksi nimitetään tiloja, jotka on varustettu lattiakaivolla ja joiden seinät sekä lattia joutuvat alttiiksi roiskevedelle. Tällaisia tiloja ovat asuintaloissa pesu- ja kylpyhuoneet sekä saunatilat. WC, kodinhoitohuone sekä altaalla varustetut "ns. kuraeteiset" voidaan myös luokitella märkätiloiksi, mikäli ne käyttötarkoituksensa puolesta täyttävät em. kriteerit.

Asuntojen märkätilojen kosteusrasitukset ovat nykypäivänä huomattavasti suurempia kuin aikaisemmin. Kylpyammeet on usein poistettu ja korvattu suihkuilla, huoneistokohtaisia saunoja rakennetaan lähes kaikkiin asuntoihin sekä pyykit pestään ja kuivatetaan sisätiloissa, kun aikaisemmin samat toimenpiteet suoritettiin talosaunoissa ja pesutuvissa.

Märkätilojen suunnittelussa ja rakentamisessa tehdyt virheet yleensä paljastuvat vasta kun rakenteet ovat jo vaurioituneet tai ääritilanteissa asukkaat alkavat oireilla mahdollisten terveyshaittojen vaikutuksesta.