Pienrakentajan tulisijaratkaisut

Ilmastostamme johtuen on suomalaisessa asumisessa perinteisesti ollut kokoava keskipiste, tulisija. Tulisija on kuitenkin enemmän kuin pelkkä lämmönlähde. Se on kuin elävä olento, joka kertoo itsestään lämpösäteilyn lisäksi valolla, äänellä ja tuoksulla.

Puusta vapautetaan tulen avulla auringon energiaa. Tulisijan käyttäjä huomaa pian, että tulella on samankaltaisia elämää ylläpitäviä ominaisuuksia kuin auringon säteilyllä. Tulen lämpö antaa mukavuutta raskaan päivätyön jälkeen, tuli kerää asukkaat yhteen taikapiiriinsä, tulen äärellä on helppo olla yhdessä.

Tulisijassa puusta polttamalla vapautettu energia on parasta varastoida varaavan tulisijan massaan. Asuntoon lämpö siirtyy tulisijan pinnasta säteilemällä auringon tavoin.

Noin kaksi kolmannesta lämpöenergiasta on säteilyä. Tämä pitkäaaltoinen, infrapunainen säteily lämmittää pääasiassa kiinteitä kappaleita, seiniä, huonekaluja sekä tietysti myös asukkaita.-

Lämpimän tuntuisten esineiden vuoksi huoneilman lämpötilaa voidaan pitää matalampana kuin asunnossa, jossa on esimerkiksi lämpöpattereitten aiheuttamaa ilmankiertoa. Tästä seuraa jopa 5 % energiasäästö. Lattian ja seinien lämpötilaerot ovat myös pieniä käytettäessä säteilylämmitystä.

Pienestä ilmankierrosta seuraa, että pölyä on ilmassa vähän, eikä huoneilma ole kuivaa. Molemmilla on selvä vaikutus asukkaitten terveyteen. Voisi sanoa, että yksinkertainen on terveellistä.

Suunnitelkaa ajoissa

Tulisijaratkaisut on rakentajan syytä tehdä suun-nittelun varhaisessa vaiheessa. Liian usein toivorikas rakentaja on joutunut pettymään, kun hankkeen eteneminen on jo sulkenut pois sopivimman vaihtoehdon. Lisäksi rakentamisen loppuvaiheessa esiintyy usein siinä määrin taisteluväsymystä, ettei enää jaksa paneutua tulisijoihin. Silloin tulee ehkä hankituksi kodin keskelle sopimaton ja kallis laite.

Tulisija tulee sijoittaa rakennuksen keskiosaan, jotta mahdollisimman suuri osa sen tuottamasta lämmöstä saadaan asukkaitten hyödyksi. Sijoitusta pohdittaessa on istuinryhmä sijoitettava tulisijan suuluukun eteen muodostuvan säteilysektorin piiriin ja vielä siten, että lämmityksen alkuvaihessa voi valita paikkansa lähellä tulisijan suuluukkua ja lämmön lisääntyessä on mahdollista siirtyä kauemmaksi, aina kolmen, neljän metrin etäisyydelle.

Tällainen lämpösektori muodostaa asuntoa rikastuttavan tekijän, samoinkuin luonnonvalon vaihtelu jäsentää asuntoa. Kun tarvitsemme valoa, hakeudumme ikkunan luo ja levätessämme siirrymme varjoon. Kun työskentelemme, meille sopii viileämpi huoneen lämpötila oman lämmöntuoton vuoksi, kun taas istumme hiljaa levossa meille kelpaa ulkopuolinen lämpö.

Tulisija tulee siis sijoittaa riittävän väljään tilaan, mielellään keskelle rakennusta. Siitä tulisija säteilee lämpöään laajalle. Pieni ns. takkahuone on helposti liian kuuma heti, kun poltet-aan vähänkin isompi puumäärä.

Tulisijojen sijoittaminen asuntoon tulee pohtia heti suunnittelun alkuvaiheessa.

Luonnollisesti tiedetään, että suuluukun edessä on lämmin alue. Lämmityksen alkuvaiheessa voidaan istua parin metrin päässä luukusta, mutta kun tuli palaa parhaimmillaan on voitava siirtyä kauemmaksi. Kuvassa on esitetty kolmen makuuhuoneen asuintalo. Näin kookkaan rakennuksen puulämmitys ratkaistaan edullisimmin käyttämällä kahta savupiippua.