Piharakentaminen kivistä ja kestopuusta

Pohjatyöt ovat kaiken perusta

Hyvin tehty pohjatyö on kestävän kiveyksen perusedellytys. Routiva pohja ja huonosti suunnitellut kallistukset pilaavat työn nopeasti, vaikka se näyttäisi uutena hyvältä. Maaperän laatu ja kiveyksen käyttötarkoitus määräävät, miten paksu perusta kiveykselle tehdään. Yleensä kannattaa pyytää asiantuntijaa arvioimaan tarvittavien pohjatöiden laatu.

Pihakiveyksen alle tulevan rakennekerroksen pitää läpäistä hyvin vettä ja sen tulee olla routimaton. Jos kiveys tulee vanhalle ja routimattomalle pihalle, ei perustustöitä välttämättä tarvita. Erittäin routivilla maalajeilla, kuten savimailla, alue perustetaan riittävän syvään, jopa metrin syvyyteen vaikeimmilla paikoilla. Erityisesti huonosti kantavilla mailla varsinaiseen kivien asentamiseen kannattaa joissakin tapauksissa ryhtyä vasta, kun perustus on saanut painua yli talven.

Betonipinnoitteen rakennekerroksen paksuus riippuu pohjamaan laadusta ja päällysteelle tulevasta kuormituksesta. Useimmiten pihakiveyksen pohjaksi riittää parinkymmenen sentin sora- tai sepelikerros, joka tiivistetään. Kaikkien rakennekerrosten muotojen tulee noudattaa tulevia valmiin pinnan muotoja.

Routiva maa vaatii yleensä noin 50 cm perustussyvyyden. Tällöin on syytä käyttää suodatinkangasta, salaojitusta ja routalevyä. Perustuksen on hyvä ulottua sivusuuntaan noin 60 cm yli kiveyksen reunan.

Routiva maa ja raskaammalle kuormitukselle joutuvat kiveykset, kuten sisääntulotiet ja autotasanteet vaativat kantavan sora- tai sepelikerroksen tiivistämistä tärytinlaitteella. Täryttimiä voi vuokrata työkonevuokraamoista.

Rakennekerrokset kannattaa tiivistää huolellisesti noin 20-30 cm kerroksina. Kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tärylevyn tehosta. Kastelu tehostaa hiekan tiivistymistä. Perustus pitää tehdä tasavahvuisena koko kivettävälle alueelle, jotta ei synny epätasaisesti routivia kohtia.

Routimisesta ei välttämättä tarvitse pyrkiä kokonaan eroon kivetyllä pihalla. Tasaisella rakenteella päästään siihen, että alue käyttäytyy yhtenäisesti eikä pullistele. Vaikka routa nostaisi kiveystä talvella, se palautuu ennalleen maan sulaessa. Tässä on pihakiven vahvuus - se sallii pienen elämisen särkymättä.

Pienet terassit ja sisäänkäyntiväylät voi tehdä itse, mutta suuremmat alueet on syytä teettää ammattilaisilla. Ammattilaisen apuun kannattaa turvautua myös silloin, kun terassin muoto edellyttää kivien sahaamista timanttileikkurilla. Päällystekiviä ja -laattoja myyvät yritykset toimittavat kiveyksen myös valmiiksi asennettuna.

Myös kivivalmistajilta voi kysyä kivien toimitusta valmiiksi asennettuna tai heiltä voi pyytää vinkkejä ammattitaitoisista alan urakoitsijoista.

Perustustöiden yhteydessä on hyvä muistaa, että pihavalaistuksen kaapelointi, pintavesien viemäröinti ja muut putkitustyöt tehdään ennen pihakivien asennusta perustustyön yhteydessä. Samoin lopullisen kivipinnan kaadot on suunniteltava ja tehtävä jo perustusvaiheessa. Alueelle tulevat istutuskuopat eristetään muusta perustettavasta alueesta esimerkiksi suodatinkankaalla.

Kiveyksen ja laatoituksen asennus

1. Asennushiekan levitys

Tasajakoinen asennushiekka (raekoko 0-8 mm), hiekka tai kivituhka levitetään pohjarakennekerroksen päälle. Asennushiekalla ei oiota mahdollisia epätasaisuuksia. Hiekkaa tulee olla kauttaaltaan tasavahva 2-3 cm kerros, jotta kiveys ei ajan myötä painu epätasaisesti.

2. Asennushiekan tasoitus

Asennushiekka tasoitetaan suoralla laudanpätkällä. Isoilla pinta-aloilla voi apuna käyttää esimerkiksi 20-30 mm vahvuisia 3-4 metriä pitkiä teräsputkia. Putket asetetaan 1-1,5 metrin päähän toisistaan tasoitetun pohjarakenteen päälle. Putkien päälle tuodaan asennushiekka. Lautaa vedetään putkien pintaa pitkin kiveyksestä poispäin, jolloin syntyy tasainen asennushiekkakerros.

3. Kivien ladonta

Jos kiveys liittyy rakennuksen seiniin tai muihin kiinteisiin piharakenteisiin, ladonta aloitetaan aina näistä poispäin. Asennusalustan täytyy olla kalteva, jotta pintavedet johtuvat pois rakennuksesta (vähimmäiskallistus 1 cm/m). Kivet ladotaan valmiin pinnan päältä, jotta ei sotkettaisi tasoitettua asennushiekkaa. Asentaja voi käyttää apunaan linjalankoja varmistaakseen suorat saumat ja reunat. Ladonnan tulee olla tiivis. Isommilla pinnoilla hieman löyhempi sauma antaa asennukseen mahdollisesti tarvittavaa pelivaraa. Joissakin kivimalleissa saattaa mittatarkkuus vaihdella, joten 2-3 millimetrin saumavara on paikallaan. Kivi koputetaan paikalleen kumivasaralla.

4. Saumaus

Asennuksen jälkeen kivien pinnalle levitetään saumaushiekka, joka harjataan saumojen täytteeksi. Näin kivet ankkuroituvat lopullisesti paikoilleen. Tarkoitukseen käy hienojakoinen, kivetön kuiva hiekka. Työn onnistumiseksi täytyy kiveyksen olla kuiva, sateella levitys ei onnistu.

5.Reunakiveys

Huoliteltu lopputulos syntyy, kun kiveyksen reunat viimeistellään reunakivillä tai maahan asennettavalla lankkureunuksella. Reunakivet asennetaan joko upottamalla ne maahan tai liimaamalla päällysteen pintaan. Kiveyksen viimeistely reunakivillä estää kiveyksen purkautumisen ja painumisen reuna-alueilta.