Asunnon perusluonne Suomessa on säilynyt vuosituhansia samanlaisena: sääsuoja ja perheen yhteinen kokoontumispaikka, jossa puuhataan arkisia askareita. Mutta alkaneen kolmannen vuosituhannen pientalo on paljon muutakin: puuhapaja, askarteluateljee, seurustelusalonki, työtila tai kotitoimisto sekä tietysti monipuolinen "mediateekki". Asukkaiden alati muuttuvat tarpeet ja yhä monipuolisimmiksi kehittyvät toimet edellyttävät asunnolta paljon. Tarvitaan yhtäaikaa toimivuutta ja kestävyyttää, viihtyisyyttä ja kauneutta, muunneltavuutta ja joustavuutta, yksityistä rauhaa ja aktiivista yhdessäoloa ja siksi jopa kokonaan uudennimisiä huoneita. Nämä kaikki voidaan saavuttaa vain ammattitaitoisella ja huolellisella suunnittelulla. Sellaisella suunnittelulla, jossa ei säästetää aikaa eikä rahaa.
Aloita aina itsestäsi ja perheestäsi
Asunnon tilasuunnittelu on hyvä aloittaa koko perheen voimin ja lähteä liikkeelle kunkin asukkaan perustarpeista. Kaikilla ihmisillähän on joukko perustarpeita, joiden tyydyttämiseksi asuntoja rakennetaan. Näitä perustarpeita ovat tietenkin tutut nukkuminen ja lepo, ruokailu ja peseytyminen sekä seurustelu ja vapaa-ajanvietto. Lisäksi jokaisella asukkaalla on ainakin muutamia yksilöllisiä lisätarpeita, joiden tyydyttäminen olisi suotavaa, kuten esimerkiksi jokin erikoisharrastus tai vaikkapa etätyö kotona.
Tarpeet, toiveet ja haaveet tärkeysjärjestykseen
Perustan asukkaiden tarpeiden erittelylle ja sitä kautta koko asunnon suunnittelulle antavat perheen koko ja ikärakenne, sukupuolijakautuma ja elinvaihe sekä elintapa ja harrastustoiminnan luonne. Näistä johdetaan tarvittavat asumistoiminnot, jotka on hyvä jakaa vielä tarkemmin ryhmiin. Tällöin "mittarina" ovat asukkaiden osallistumistapa niihin. Selvästi erilaisia toimintoja ovat ne, joita perhe tekee yhdessä, kuten vaikkapa ruokailu, ja toisaalta yksityisyyttä vaativat toiminnat, kuten lepo tai kotityö. Näiden välimaastoon sijoittuu suuri joukko huoltotoimintoja, joilla itse asiassa ylläpidetään koko asumista ja elämistä. Kyseessä ovat mm. ruoanvalmistus, hygienian hoito, vaatehuolto, siivous ja jätehuolto sekä lukuisat säilytys- ja varastointitoiminnot.
Tarpeet muuttuvat tilaohjeeksi
Perustarpeiden erittelystä saadaan selville kaikkien asukkaiden yhdessä tarvitsemat toiminnot ja yksilölliset lisätoiminnot. Näistä puolestaan johdetaan tarvittavat tilat, joissa luetellut tarpeet voidaan helpoimmin tyydyttää. Itsestään selvää on, että esimerkiksi ruoka valmistetaan keittiössä tai nukkuminen tapahtuu omassa makuuhuoneessa jne. Tulokseksi saadaan asunnon alustava huoneluettelo, jota voidaan kutsua hienosti tilaohjeeksi. Jos luettelosta tulee hyvin pitkä, on asioita pantava tärkeysjärjestykseen: mitä tarvitaan välttämättä, mikä olisi mukavaa, jos rahat riittävät ja mikä jää vain tulevaisuuden haaveeksi. Tilaohjeen avulla voidaan myös laskea karkeasti tulevan asunnon koko eli kuinka paljon pinta-alaa kaikkiaan tarvitaan?