Etusivu › Artikkelit › Tilat ja materiaalit › Keittiö
Artikkelit

Toimiva keittiö

  • Kirjoittaja(t): Heli Mäntylä

Toimiva keittiö mukautuu käyttäjän elämäntilanteisiin ja kokoaa perheen ja ystävät yhteen. Keittiösuunnittelun haasteena on löytää jokaiselle perheelle yksilöllinen ratkaisu, joka huomioi paitsi rakennuksen iän, myös rakentamisaikakaudelle ominaisen sisustustyylin ja kestävän kehityksen periaatteet. Keittiöstä pyritään luomaan esteettinen ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyy kodikkuus, viihtyisyys, persoonallisuus ja käytännöllisyys. Samanlaiseen pohjaratkaisuun voidaan suunnitella hyvin erilaisia keittiöratkaisuja.
 

 

 
1. SUUNNITTELU YHTEISTYÖSSÄ
  • Suunnitteluprosessi
  • Suunnittelun asiantuntijat
  • Suunnittelun lähtökohtia
  • Sähkö- ja LVI-suunnittelu
 
2. KEITTIÖ OSANA TILASUUNNITTELUA
·         Keittiön koko ja muoto
·         Keittiön sijainti ja kulkuyhteydet
 
3. KONEIDEN VALINTA JA OIKEA SIJOITUS
 
4.  ERGONOMIA
  • Keittiön toiminnot
  • Keittiön mitoitus
  • Turvallisuus
  • Kalusteiden toimivuus
  • Työtasojen toimivuus
 
5. ESTEETTÖMYYS
 
6. ESTEETTISYYS
  • Sisustaminen
  • Keittiö osana olohuonetta
 
7. EKOLOGISUUS
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi säästetty
  • Keittiö ja ympäristö
 
8. SUUNNITTELIJAN MUISTILISTA
 
 

1. SUUNNITTELU YHTEISTYÖSSÄ

 

Suunnitteluprosessi

Kodin vaativien tilojen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, uusien talojen kohdalla mielellään jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. Tällöin päätetään mm. keittiön sijainti asunnossa, kulkuyhteydet kodin muihin tiloihin, keittiön koko ja muoto sekä ikkunoiden ja ovien paikat. Onnistunut lopputulos edellyttää yhteissuunnittelua: asukkaan, arkkitehdin ja keittiösuunnittelijan yhteistyöllä saavutetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja samalla toimiva kokonaisuus. Asukas on oman keittiönsä asiantuntija. Hän osaa kertoa, miltä hänen keittiönsä pitäisi näyttää ja mitä siellä tulisi voida tehdä. Asukkaan toiveet ja tarpeet ovat suunnittelun perusta. Erityisesti kannattaa huomioida vanhan keittiön ongelmat.
 
Ennen sähkö- ja LVI-suunnittelua tehdään keittiön toiminnallinen suunnittelu. Tässä vaiheessa päätetään eri työpisteiden sijainti sekä kodinkoneiden, vesipisteiden ja viemäreiden paikat. Näin LVI-suunnittelijalla ja sähkösuunnittelijalla on käytössään riittävästi informaatiota onnistuakseen omissa suunnitelmissaan.
 
Yksityiskohtaista suunnittelua varten tarkennetaan asiakkaan tarpeet ja toiveet. Samalla kartoitetaan muut keittiöön sijoitettavat toiminnot perinteisten keittiötoimintojen lisäksi. Keittiöiden tarjolla olevaan varustukseen kannattaa tutustua yhdessä asiakkaan kanssa. Koneiden mallit vaihtuvat vuosittain ja paljon uusiakin koneita tulee markkinoille. Siksi on tärkeää tutustua kodinkoneisiin ja valita sopivat laitteet. Kun kodinkonevalinta on tehty, voidaan jatkaa keittiösuunnittelua eteenpäin. 
 
Valveutunut asiakas tuo suunnittelupalaveriin leikekirjan, johon hän on kerännyt kuvia unelmakeittiöstään. Ammattitaitoinen suunnittelija osaa asiakasta haastateltuaan poimia unelmien joukosta juuri ne, jotka sopivat asiakkaan perheelle.
 
Keittiösuunnitteluun kannattaa varata aikaa, vaikka apuna olisikin ammattisuunnittelija. Budjetti on hyvä olla selvillä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Budjettiin vaikuttavat keittiön varusteet, arvioitu käyttöikä sekä asiakkaan resurssit: pystyykö asiakas asentamaan keittiön itse vai tarvitaanko ammattilaisen apua. Lisäksi kannattaa huomioida keittiöiden toimitusajat, jotka vaihtelevat 1- 10 viikkoon.
 
 

Suunnittelun asiantuntijat

Keittiösuunnitelman voi teettää keittiömyymälöissä, joissa on suunnittelupalvelu. Keittiömyymälöiden hinnoittelussa on erilaisia käytäntöjä. Yleisin käytäntö on, että keittiöluonnos on maksullinen, mutta kaupan syntyessä suunnitelman hinta hyvitetään asiakkaalle.
 
Sisustusarkkitehdit ja – suunnittelijat tekevät keittiösuunnitelmia. Usein keittiösuunnittelun lisäksi mietitään myös kodin muita tiloja, jotta valmistuvaan uuteen asuntoon saadaan yhtenäinen ilme.
 
TTS tutkimuksen suunnittelupalvelu tarjoaa tutkimuksiin perustuvaa sisustus- ja tilasuunnittelua. Suunnittelu hoituu esimerkiksi sähköpostin välityksellä. TTS tutkimuksen www-sivuilta löytyy pohjatietolomake, jossa kysytään mm. keittiön mittoja, talouden taustatietoja sekä tarpeita ja toiveita keittiön suhteen. Täytetty pohjatietolomake ja mitat sisältävä pohjapiirustus toimitetaan tutkijalle, joka tekee suunnitelman. Keittiösuunnitelman hinta on 550 € (sisältää alv. 22 %). Valmiilla suunnitelmaluonnoksilla voi pyytää tarjouksia haluamiltaan keittiökalustevalmistajilta ja vertailla niitä toisiinsa. TTS tutkimuksen internetosoite on www.tts.fi
 
 

Suunnittelun lähtökohtia

Selvitä tarpeet ja toiveet:
  • halutaanko keittiö erilleen muista tiloista vai oleskelutilan yhteyteen
  • sijoitetaanko ruokapöytä keittiöön vai erilliseen ruokailutilaan vai molempiin
  • työskenteleekö keittiössä useita henkilöitä samanaikaisesti
  • mitä kodinkoneita keittiöön halutaan sijoittaa
  • kuinka paljon on säilytettäviä astioita
  • kuinka usein tehdään ruokaa, leivotaan ja käydään kaupassa
  • käykö taloudessa paljon vieraita
  • sijoitetaanko keittiöön tulisija
  • mitä muita toimintoja keittiöön halutaan
  • muuta huomioitavaa
 
On tärkeää luoda sellainen keittiö, joka täyttää asujien unelmat, soveltuu senhetkiseen elämäntilanteeseen ja jättää lisäksi mahdollisuuden myös tuleville muutoksille. Jotta keittiö on kodin todellinen keskipiste, on keittiön oltava sekä toimiva että viihtyisä. Toimivuus syntyy mm. kodinkoneiden tarkoituksenmukaisesta ja oikeasta sijoittelusta ja ergonomisista työtiloista.  Viihtyisyys saadaan aikaiseksi harkituilla pintamateriaaleilla, oikealla valaistuksella ja väreillä.
 
Korjausrakentamisessa, aivan kuten uudisrakentamisessakin, lähdetään liikkeelle talouden tarpeista ja toiveista keittiön suhteen. Rajoittavia tekijöitä on kuitenkin enemmän kuin uudisrakentamisessa. Usein joudutaan tekemään sähkö- ja LVI-muutoksia. Ennen remonttiin ryhtymistä on selvitettävä, tarvitaanko muutos- ja korjaustöihin lupia.
 
Keittiön suunnittelu aloitetaan selvittämällä keittiön mitat ja kalusteiden sijoittamista rajoittavat rakenteet, kuten ikkunat (etenkin ikkunan alareunan korkeus lattiasta), oviaukot, hormit, lämpöpatterit, putket, ikkunapenkit ja verholaudat. Pohjapiirustuksen puuttuessa mitataan tila, piirretään se ja merkitään siihen viemäreiden ja vesipisteiden paikat. Koska vesipisteiden siirtäminen tulee yleensä kalliiksi, suunnitellaan keittiön muut toiminnot niiden ympärille.
 
 
 

Sähkö- ja LVI-suunnittelu

Hyvä valaistus lisää keittiön toimivuutta ja turvallisuutta. Keittiö on kodin tärkein työskentelytila ja vaatii tehokasta yleis- ja paikallisvalaistusta.  Keittiössä on huomioitava luonnonvalon määrä: kuinka paljon huoneessa on ikkunapintaa ja mihin ilmansuuntaan ikkunat ovat? Kuinka vuorokaudenajat ja vuodenajat vaikuttavat luonnonvalon saantiin? Kuinka valon laatuun vaikuttavat työtasojen, kaapistojen ovien värit ja pintamateriaalit?
 
Mitä enemmän keittiöön saadaan luonnonvaloa sen parempi. Sekä liian hämärä että liian kirkas valo haittaavat värien ja yksityiskohtien näkemistä. Valitsemalla epäsuoran valaistuksen voi välttää liian kirkasta valoa ja voimakkaita heijastuksia. Värit toistuvat parhaiten silloin, kun keinovalo muistuttaa eniten luonnonvaloa. Huoneen sisustuksen värit ja ikkunapintojen määrä vaikuttavat huonetilan valaistukseen. Vaaleat värit heijastavat ja korostavat valoa, kun taas tummat imevät sitä itseensä.
Hyvin suunnitellulla sisustusvalaistuksella voidaan tuoda esille huoneen tyyliä ja korostaa yksityiskohtia. Myös huoneen mittasuhteita voidaan muuttaa valon ominaisuuksien avulla. Korkeaa tilaa voi madaltaa sijoittamalla valaisimet mahdollisimman alas ja pienen tilan vaikutelmaa voi suurentaa suuntaamalla valaisimet ylöspäin. Ilmettä sisustukseen saadaan, kun valaistaan esimerkiksi lasiovellisia astiakaappeja pienillä valaisimilla, jotka on asennettu hyllytasojen yläpuolelle valaisemaan tavaroita hyllyillä. Tähän tarkoitukseen led-valaisimet sopivat hyvin. Myös valokuitua voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Halogeenilamppuja käytettäessä on otettava huomioon niiden voimakas lämpeneminen, sillä ne voivat lämmittää liiaksi yläpuolella olevia kaappeja ja niiden sisältöjä.
 

Keittiön yleisvalaistuksena kattovalaisin ja keittiökaappien alle seinään kiinnitetyt loisteputkivalaisimet eivät ole parhaat mahdolliset häikäisyn takia. Jotta työtasoille saadaan paras mahdollinen valo ilman häikäisyä, seinäkaappien alapohjaan kiinnitetyt valaisimet kannattaa sijoittaa valolistojen tai pidennettyjen ovien taakse piiloon. Kokonaan työtason valaiseva valaisin on parempi kuin pistemäiset kohdelamput. Lisäksi keittiössä voi olla kohdevalaistusta kaappien pohjaan upotettuina halogeenivalaisimilla toteutettuna. Halogeenien kirkas valo saattaa aiheuttaa heijastuksia kiiltävistä pinnoista, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun valitaan keittiön materiaaleja. Myös led-valot soveltuvat työtasojen valaistukseen. Ledeistä odotetaankin tulevaisuuden valaistusratkaisua kodin kaikkiin tiloihin. Kehitystyö on kiivasta eri puolilla maailmaa. Toistaiseksi ledien valoteho ei riitä yleisvalaistukseen. 

 

Keittiön yleisvalaistus voidaan saada aikaan ruokapöydän ja työpisteen valaisimilla, pelkillä työvalaisimilla tai kaapistojen päälle asennetuilla valaisimilla, joiden valo heijastuu epäsuorasti katon kautta. Tällöin ei keskelle kattoa välttämättä tarvita lainkaan valopistettä.

 

Ruokapöydän valaistuksen olisi hyvä olla säädettävissä. Himmenin on hyvä ratkaisu tähän tarkoitukseen. Valaistuksen säädöllä luodaan tunnelmaa, esimerkiksi ruokailtaessa kynttilän valossa. Kun pelkkä kynttilänvalo ei riitä, voidaan himmentimen avulla säätää perusvalaistus alhaiselle tasolle. Jos ruokapöytä on pitkä, yksi valaisin ei välttämättä riitä. Joskus voidaan tarvita kokonainen rivi valaisimia ruokapöydän päälle. Ruokapöydän yläpuolelle tulevat valaisimet sijoitetaan 1500 mm lattiatasosta.

 
Keittiön valaisimien valinnassa kannattaa muistaa niiden puhdistettavuus ja huollettavuus. Korkeissa ruokailutiloissa näkee usein kattoon upotettuja halogeenivaloja. Niiden vaihtaminen on työlästä, eikä onnistu ilman korkeita telineitä. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa vertailla erilaisia valaistuksen kytkin- ja himmenninratkaisuja. Asunnossa voi olla useita kytkimiä muuallakin kuin oven pielessä. Niistä valaistusta voidaan ohjata joustavasti eri paikoista. Nykyiset kytkimet ovat tyylikkäitä ja yhteensopivia sähkö-, tele- ja antennipistorasioiden kanssa. Sähkökalusteet voivat olla osa kodin sisustusta - ei tarvitse välttämättä tyytyä siihen valkoiseen perusmalliin.
 
Automaattista ohjausta voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun ollaan poissa kotoa pitkiä aikoja ja halutaan antaa vaikutelma, että talo näyttäisi asutulta. Tällöin voidaan määritellä valaistus syttymään tai sammumaan säännöllisesti tai epäsäännöllisesti eri aikoina.
 
Vakiovalosäädön avulla valaistus reagoi luonnonvalon määrään ja pitää sisällä valaistustason vakiona riippumatta auringon asennosta ja pilvisyydestä.
 
Yleisvalaistuksen tehtävä on
  • antaa tasainen perusvalaistus huoneeseen
  • vähentää paikallisesti valaistun kohteen ja ympäristön kirkkauseroja
  • helpottaa säilytystilojen käyttöä
 
Keittiön paikallisvalaisimet tulee sijoittaa seuraavasti:
  • sijoita valonlähde aina työskentelijän eteen - mikäli valonlähde on takana, henkilö itse varjostaa työpistettä
  • kattoon sijoitettavan valaisimen oikea etäisyys seinästä on 500- 600 mm
  • välitilassa valolista tai pidennetty ovi suojaa häikäisyltä
  • vesipisteiden yhteydessä (kuivauskaapin läheisyydessä tai pesupöydän yläpuolella) valaisinten tulee olla roiskevesisuojattuja
  • jokaiselle yli 600 mm:n pituiselle työtasolle pitäisi sijoittaa paikallisvalaisin
 
 
Pistorasioiden sijoituspaikka ja lukumäärä on harkittava huolellisesti.  
Keittiön pistorasiat voi varustaa kytkinohjauksella, jolloin pistorasiaan liitettävät laitteet saa jännitteettömiksi. Kotoa lähdettäessä on helppo kytkeä keittiön sähkökoneet pois päältä, kun kytkin on sijoitettu eteiseen tai tuulikaappiin.
Pistorasioita kannattaa sijoittaa myös ikkunoiden yläpuolelle, niin esimerkiksi jouluvalojen asentaminen käy kätevästi ilman jatkojohtoja. Lisäksi kannattaa huomioida pistorasiatarve myös puhelimelle, tietokoneelle ja tv:lle.
 
Pistorasiaa ei saa sijoittaa korkeussuunnassa alle 500 mm:n ja sivusuunnassa alle 200 mm:n päähän pesualtaasta, jos pistorasiassa ei ole kantta.
 
Paikoillaan oleville koneille, kuten kylmäsäilytyslaitteille, astianpesukoneelle, liedelle sekä liesituulettimelle sijoitetaan pistorasiat seuraavasti:
 
  • kylmäsäilytyslaiteet                                            2200 mm lattiasta
  • astianpesukone lattialla                                       300 mm lattiasta
  • liesi                                                                      300 mm lattiasta
  • liesituuletin                                                         1800 mm lattiasta
 
Kaapistoon sijoitettaville kodinkoneille (uuni, mikroaaltouuni, astianpesukone) varataan pistorasiat joko yläpuolella sijaitsevaan kaappiin tai alapuolella sijaitsevaan laatikkoon.
 
Keittiön pienkoneille (mm. kahvinkeitin, vedenkeitin, leivänpaahdin, yleiskone) asennetaan riittävä määrä pistorasioita työpöytätason yläpuolelle tai esimerkiksi saarekkeen päätyyn. Usein käytettäville laitteille, kuten kahvin- ja vedenkeittimelle, varataan omat pistorasiat. Kutakin 600 mm leveää työtasoa kohden pistorasioita sijoitetaan vähintään yksi kaksoispistorasia. Pistorasiat voivat olla seinässä tai valaisimessa. Yhtenä vaihtoehtona on myös työpöytätasosta ylösnostettava pistorasia.
 
Vesi- ja viemäriliitäntöjen paikat selviävät keittiön karkean toiminnallisen suunnittelun jälkeen. Suunnittelussa tulee huomioida, että viemäri sijoitetaan aivan seinän viereen. Lisäksi käytetään tilaasäästävää vesilukkoa, jolloin allaskaappiin jäävä tila on parhaiten käytettävissä.
 
Vaatimukset keittiön vesieristyksestä on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa C 2 Kosteus, määräykset ja ohjeet.
 
Kukaan ei halua vesivahinkoa kotiinsa. Vesivahingoilta voi välttyä kosteusvahdin avulla. Vahti kannattaa asentaa kaikkien vettä käyttävien ja kylmälaitteiden yhteyteen sekä rakenteisiin, joissa on kosteusvahingon vaara. Vuodon sattuessa kosteusvahti antaa hälytyksen merkkivalolla ja äänellä ja vian voi korjata ennen kuin kalliit runkovauriot ehtivät syntyä. Kosteusvahdin voi liittää kodinohjausjärjestelmään. Vesivahingon tapahtuessa järjestelmä hälyttää myös tekstiviestillä matkapuhelimeesi.
 
Keittiön ilmanvaihto järjestetään siten, ettei ruoanvalmistuksessa syntyvä höyry ja käry leviä asunnon muihin tiloihin. Keittiöön pyritään saamaan alipaine liesituulettimella, jolloin ilma virtaa muista tiloista keittiöön, eikä päinvastoin. Varsinkin avokeittiössä tehokas liesituuletin on välttämättömyys.
 
Liesituulettimet voidaan jakaa kahteen ryhmään: ilmanpoistokanavaan liitetty eli hormituuletin ja huonetilaan palauttava eli aktiivihiilisuodattimella varustettu tuuletin. Hormituulettimet ovat tehokkaimpia, sillä ne kuljettavat höyryn, hajut ja rasvan rakennuksen ulkopuolelle. Pientaloissa liesituuletin liitetään yleensä hormiin.
 
Liesikupu voidaan sijoittaa vapaasti kattoon saarekkeen ylle, seinälle tai kaapiston alle. Leveys määräytyy paikan tai keittotason leveyden mukaan. Yleisimmät leveydet ovat 50, 60, 80, 90 tai 120 cm. Kannattaa valita keittotasoa hieman leveämpi liesituuletin.
 
Liesituulettimen rasvasuodattimet pestään astianpesukoneessa kuukauden välein. Samalla tuulettimen sisäosat puhdistetaan rasvapalon välttämiseksi. Tarkemmat ohjeet huollosta löytyvät valmistajien ohjekirjoista.
 
Vaatimukset keittiön ilmanvaihdosta on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D 2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet.
 
 

2. KEITTIÖ OSANA TILASUUNNITTELUA

 

Keittiön koko ja muoto

Keittiön tilantarpeeseen vaikuttavat ensisijaisesti perheen koko ja ruokatalouden hoitotapa. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon keittiö monitoimitilana ja sosiaalinen kanssakäyminen.
 
Keittiön vähimmäiskoko on 7 m2. Keittiön, johon sijoitetaan ruokapöytä, tulisi olla kooltaan vähintään 13 – 15 m2. Tupakeittiötä käytetään ruoanvalmistukseen ja ruokailun ohella oleskeluun ja se on kooltaan 15 – 30 m2. Jos keittiössä tehdään ruokaa suurissa erissä, tai sinne on sijoitettu ruoanvalmistuksen lisäksi runsaasti muita toimintoja, keittiön tulisi olla 20 – 30 m2.
 
Kalusteiden sijoittelun mukaan keittiöt jaetaan keittiötyyppeihin. Keittiötyyppi määräytyy pääasiassa keittiön koon ja muodon perusteella.
 
I-keittiössä kalusteet ovat yhdellä seinällä. Se sopii pienelle yhden tai kahden hengen taloudelle. Työskentelyn kannalta se on tehokas ja tiivis. Toimiva I-ratkaisu vaatii noin kolme metriä yhtenäistä seinää. Keittiön toimivuuden kannalta pisin yhtenäinen työtaso sijoitetaan lieden ja vesipisteen väliin. I-keittiö sopii myös suuren keittiön kalusteriviksi. Samoin I-keittiöstä saadaan kompakti mökkikeittiö hyvinkin pieneen tilaan.
 
II-keittiössä kalusteet on sijoitettu kahdelle toisiaan vastapäätä olevalle seinälle. Kalusteiden väliin jää kapeahko käytävä, jonka on oltava 1300 mm leveä, jotta alakaappeja on hyvä käyttää ja keittiössä mahtuu työskentelemään. Ruokailupaikka sijoittuu II-keittiössä kalusterivin päähän.
 
L-keittiö soveltuu perhekeittiöksi. Siinä on kalusteet sijoitettu kahdelle vierekkäiselle seinälle. Siihen mahtuu yleensä reilunkokoinen ruokailupaikka. Nurkkatilan hyödyntäminen on mahdollista erilaisilla kulmakaapeilla.
 
U-keittiössä on kalusteita kolmella eri seinällä. Keittiöön muodostuu kaksi kulmaa, joita on kalustettava erilaisilla kulmaratkaisuilla. Kulmaan on mahdollista sijoittaa myös liesi ja uuni. Suunnittelussa on huomioitava, että keskelle jää riittävästi tilaa, jotta työskenteleminen keittiössä on joustavaa.
 
Saarekekeittiö vaatii paljon tilaa, jotta se saadaan toimivaksi. Saareketta ei kannata suunnitella ahtaaseen tilaan. Se on parhaimmillaan suuren (16-20 m2) huonetilan ratkaisu, jossa saarekkeen koko on esimerkiksi 1800 x 1000mm. Keittotasolliseen saarekkeeseen tarvitaan myös apuvesipiste ja riittävästi työskentelytilaa keittotason ympärille. Saareke voi toimia myös pelkkänä työtasona, jolloin se mahdollistaa useamman henkilön työskentelyn keittiössä. Saarekkeelle voi kattaa noutopöydän juhlatilanteissa, sen ääressä voi nauttia aamu- ja välipalat ja se on myös oivallinen leipomispöytä.  Saarekkeen ympärillä olevien käytävien leveys tulisi olla vähintään 1100 mm. Lisäksi on huomioitava ruokailutilan tarvitsema tilantarve. 8-10 hengen ruokapöytä (1000 x 2500) mahtuu 3000 x 4000 mm (=12 m2) tilaan. Tällöin reilunkokoinen ruokailutilallinen saarekekeittiö vaatii noin 30 m2 huonetilan.
 
 

Keittiön sijainti ja kulkuyhteydet

Keittiön sijaintiin vaikuttavat yhteydet muihin tiloihin, ilmansuunnat sekä viihtyvyyteen liittyvät tekijät. Näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon, kun mietitään keittiön paikkaa asunnossa:
 
  • keittiö on hyvä sijoittaa asuntoon sisääntulon tuntumaan, niin ettei tarvitse kulkea muiden huoneiden läpi
  • suora yhteys eteisestä keittiöön helpottaa ostosten kuljettamista keittiöön
  • avoin ratkaisu mahdollistaa sen, että ruoanlaittajaa ei eristetä olohuoneessa olijoista
  • avoimessa ratkaisussa kannattaa valita tehokas liesituuletin
  • ovi keittiöstä ulkoruokailutilaan helpottaa astioiden ja ruokien kuljettamista, lyhyen kesän kahvi- ja ruokailuhetket pihalla ovat pientaloasumisen tähtihetkiä
  • kun vaatehuoltotilan sijoittaa keittiön läheisyyteen, ruoanvalmistukseen ja vaatehuoltoon liittyviä toimintoja voidaan tehdä limittäin
  • keittiön läheisyydessä olevaa vaatehuoltotilaa voidaan tarvittaessa, esimerkiksi juhlien aikana, käyttää keittiön aputilana
  • keittiöön ja ruokailutilaan kuuluvat ikkunat
  • pöytäkaappien ja seinäkaappien väliin sijoitetut kapeat ns. välitilaikkunat tuovat valoa työpöytätasoille, mutta eivät riitä keittiön ainoaksi ikkunaksi
 
Keittiön parhaita ilmansuuntia ovat itä tai länsi. Etelän puolella keittiöt saattavat olla kesällä liian kuumia ja pohjoisen puolella keittiöstä voi tulla liian pimeä.
 
Leikkipihalle aukeavat ikkunat helpottavat leikkivien lasten silmälläpitoa ja luovat yhteyttä ulkoympäristöön. Keittiöstä olisi myös hyvä nähdä pihaan tulijat.
 
 

3. KONEIDEN VALINTA JA OIKEA SIJOITUS

 
Kodinkoneet valitan ennen kalusteita! Keittiöön kiinteästi sijoitettavien kodinkoneiden tarve ja niiden toimintaedellytykset tulisi tarkoin miettiä jo ennen varsinaisen keittiösuunnitelman laatimista. Keittiökalusteiden ostajista suurin osa päättää ensin keittiökalusteet ja vasta sen jälkeen valitsee kodinkoneet. Tällöin on olemassa riski, että valitut kodinkoneet eivät mahdukaan niille varattuihin tiloihin.
 
Kodinkoneiden asennusvaatimukset vaihtelevat. Jokaisen koneen kohdalla on hyvä selvittää kyseisen koneen omat mitat ja asennusvaatimukset. Kone on sijoitettava siten, että se selviytyy tehtävästään parhaalla mahdollisella tavalla. Koneen toimintaan vaikuttavat ilmanvaihto, ympäristön lämpötila ja kosteus. Koneen vaatima tila muodostuu koneen korkeudesta, leveydestä ja syvyydestä. Lisäksi on huomioitava myös mahdollinen ilmankierron, letkujen ja johtojen tilantarve. Jos laite halutaan sijoittaa komerokaappiin, valitaan kalusteisiin soveltuva malli moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
 
Keittiö avautuu nykyisin usein oleskelutiloihin ja sen halutaan sulautuvan muuhun sisustukseen. Kalustepeitteiset (integroidut) kylmäsäilytyslaitteet ja astianpesukoneet ovat yleistyneet. Tämä on myös huomioitava kodinkoneita valittaessa, jotta valitaan tähän tarkoitukseen sopiva laite. Kalusteovia asennettaessa on myös tarkistettava kalusteovien mitoitus, ovien saranointi ja kylmäsäilytyslaitteiden ilmankiertotilat.
 
Koneiden läheisyyteen tarvitaan aina työ- ja laskutilaa vähintään 400 mm. Laitteissa, joissa ovi avautuu sivulle, laskutilaa on oltava oven avautumispuolella. Koneiden pistorasiat eivät saa jäädä koneiden taakse. Liitosjohdon pitäisi olla irrotettavissa, ilman että konetta joudutaan siirtämään.
 
Keittiöön sijoitettujen koneiden käyttöä helpottaa, jos koneet on sijoitettu ergonomisesti hyvälle käyttökorkeudelle ja pienimmätkin koneet ovat helposti otettavissa esille. On kuitenkin huomioitava, että kaikkien koneiden sijoittaminen suositellulle korkeudelle vähentää työpöytätasojen määrää. Pienemmissä keittiöissä on valittava ne koneet, jotka halutaan sijoittaa käyttökorkeudelle. Useimmiten talon käytetyin kone on astianpesukone.
 
Kodinkoneiden sijoittamisessa on tärkeää, että lattiatasosta ylösnostetut sekä alaspäin aukeavat koneet kiinnitetään tukevasti seinään tai kaapistoon.
 
Kylmäsäilytyslaitteen sijoitus
  • lähelle ruoanvalmistusta
  • lähelle ruokapöytää
  • laskutaso sivulle oven avautumispuolelle
  • myös saareke voi toimia laskutasona
  • ei lämmönlähteen lähelle
    • ei astianpesukoneen viereen
    • ei uunin viereen
    • ei patterin viereen
  • muista
    • ilmankierto
 
Astianpesukoneen sijoitus
  • 300 – 400 mm lattiasta
  • työtason alle
  • muista
    • ilmankierotila
    • turvakaukalo
    • kiinnitys
 
Uunin sijoitus
  • 700 – 900 mm lattiasta
  • laskutaso sivulle
  • muista
    • ilmankierotila
    • kiinnitys
 
Liesituulettimen sijoituskorkeudet
 
Ohjeiden ja määräysten mukaan minimikorkeus:
  • sähköliedestä 450 mm
  • kaasuliedestä tai sähkögrillistä 650 mm
  • puuliedestä 700 mm
 
Liesituulettimen sijoituskorkeus tarkistetaan aina myös käyttöohjeesta!
 
Mikroaaltouunin sijoitus
  • 700 – 1200 mm lattiasta
  • laskutaso sivulle tai alapuolelle
  • huomioi: suuri osa vasenkätisiä
  • muista
    • ilmankierotila
 
 

4. ERGONOMIA

 

Keittiön toiminnot

Keittiön toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana on keittiössä tehtävä työ ja sen vaatima tila. Tavallisimpia keittiön käyttötarkoituksia ovat ruoanvalmistus, ruokailu, ruoan varastointi, leipominen, astioiden pesu, astioiden säilytys ja talousjätteiden lajittelu. Lisäksi keittiöissä tehdään läksyjä, katsellaan televisiota, seurustellaan vieraiden kanssa, oleskellaan ja luetaan lehtiä.
 
Kullekin edellä mainituista toiminnoista varataan oma tilansa. Näin muodostuvat keittiön työpisteet, joiden läheisyyteen varataan kaikki tarvittavat laitteet ja varusteet. Myös työpisteiden sijainti toisiinsa nähden on mietittävä.
 
Keittiön toiminnallisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös useamman henkilön yhtäaikainen työskentely. Silloin tulee tarkasti miettiä, miten se vaikuttaa keittiön mitoitukseen, vesipisteiden määrään ja työpisteiden sijoitukseen.
 
Keittiön tärkein työtila on lieden ja vesipisteen välissä, sillä siinä työskennellään suurin osa ruoanlaittoajasta. Liesi ja vesipiste sijoitetaan samalle seinälle aina kun se on mahdollista. Tämän ns. keskeisen työtason leveydeksi suositellaan 600 – 1000 mm. Työtason yhteyteen sijoitetaan säilytystilat ruoanvalmistusastioille, – välineille ja mausteille. Mausteiden hyvä ja käytännöllinen säilytyspaikka on lieden vieressä olevassa laatikossa. Keittotason alle mahtuvat kattilat ja kasarit. Keskeisen työtason alle voi sijoittaa sekä jätteiden lajittelun että laatikoston ruoanvalmistusvälineille. Laatikostojen yhteydessä olevien leikkuutasojen sijaan suositellaan erillistä, puista leikkuulautaa, joka öljytään säännöllisesti. Veitset sijoitetaan joko veitsitukkiin tai niille varattuun lokeroon laatikossa. Veitsien terät eivät saa osua toisiinsa. Ruoanvalmistuksen lisäksi keittiössä tehdään aamu-, ilta- ja välipaloja.  
 
Ruokatavaroiden ja pienkoneiden säilytys vaativat perehtymistä perheen ruoanlaittotapoihin ja olemassa oleviin tai hankittaviin pienkoneisiin. Leivät voi säilyttää leipälaatikossa tai työtason alla vetolaatikossa.  Lisäksi tarvitaan säilytystilaa muille kuiva-aineille. Apteekkikaappiin mahtuu runsaasti erilaisia kuiva-aineita ja sen sisältö voidaan nähdä yhdellä silmäyksellä. Kodin pienkoneiden (esim. vatkain, leivänpaahdin, vedenkeitin) säilytykseen vetolaatikot ovat oivallisia.  Päivittäin käytettäville pienkoneille (esim. kahvinkeitin) varataan paikka työtasolla; on myös mietittävä, minne kahvinvalmistuksessa tarvittavat välineet (kahvi ja suodatinpussit) sijoitetaan.
 
Leipomiseen tarvittavan yhtenäisen työtason mitat riippuvat talouden tarpeista. Jos taloudessa leivotaan vain pieniä määriä, voi 800 – 1000 mm leveä työtaso olla riittävä. Suurempien määrien työpöytätason tulee olla noin 1200 – 1400 mm. Työpöytätilaa keittiöön saadaan erilaisilla aputasoilla ja pyörillä liikuteltavilla apupöydillä. Leipomiselle sopiva työpöytätason korkeus on 700 – 850 mm. Leipomistilan yhteyteen sijoitetaan säilytystilaa leipomisvälineille sekä kuiva-aineille. Tätä varten on olemassa erikoiskaappi, hyllykaappi leivinlevyllä, jonne mahtuu myös jauhot, kulhot ja leivonnassa käytettävät mausteet.
 
Keittiön astioidenpesupisteeseen voidaan valita joko astianpesupöytä, työpöytätasoon upotettavat altaat tai työtasoon alta kiinnitetty allas. Markkinoilla on erilevyisiä ja -syvyisiä vaihtoehtoja, joihin kannattaa tutustua. Isoissa, syvissä altaissa on hyvä pestä peltejä ja isoja astioita. Tavallinen pesuallas ja kaatoallas mahtuvat 600 mm leveään pöytäkaappiin, samoin kuin yksi iso allas. Kaksi isoa pesuallasta vaativat 800 mm leveän pöytäkaapin. Altaiden molemmin puolin tarvitaan laskutilaa vähintään 400 mm. Astianpesukoneellisissa talouksissa riittää yksi suuri allas.
 
Altaiden yhteyteen kannattaa valita tilaasäästävä vesilukko, jolloin allaskaappia voidaan käyttää tehokkaasti säilytykseen. Astiankuivauskaappi sijoitetaan altaiden yläpuolelle. Astianpesukone sijoitetaan lähelle vesipistettä, sillä astianpesukoneen sulkuhana on yleensä keittiöhanan yhteydessä ja lisäksi on huomioitava koneen täyttö- ja poistoletkun pituudet.
 
Talousjätteet syntyvät pääasiassa keittiössä - jätteiden lajittelu kannattaa ottaa huomioon keittiötä suunniteltaessa. Koska lajittelutarpeet saattavat vaihdella mm. asuinpaikkakunnan sekä perheen koon ja elintapojen mukaan, jätekaapin tulisi olla muunneltava. Keittiön jätekaappi sijoitetaan joko astianpesualtaiden viereen tai altaiden alle. Toiminnallisesti paras ratkaisu on sijoittaa biojäteastia ja sekajäteastia astianpesualtaiden viereen, jolloin ne sijaitsevat hyvällä käyttökorkeudella 750 – 800 mm lattiasta. Tällöin jätteet on helppo laittaa astioihin, eikä altaiden edessä työskentelevän tarvitse väistyä. Allaskaappiin voidaan sijoittaa astiat erilaisille kierrätettäville jätteille, kuten energiajätteelle, keräyskartongille, lasille ja metallijätteelle. Kaappitilaa tarvitaan myös lehdille, pulloille ja poltettaville jätteille. Kaikille jätteille ja kierrätettäville tavaroille ei kuitenkaan ole mahdollista varata tilaa keittiöstä. Vaihtoehtoisina säilytyspaikkoina voi olla sopiva komero, varasto tai autotalli.
 
Ruokailutila sijoitetaan keittiöön tai sen välittömään läheisyyteen. Keittiöön voi sijoittaa aamiaispöydän ja isomman ruokapöydän erilliseen ruokailutilaan olohuoneen yhteyteen. Keittiössä saareke voi toimia aamiaispöytänä.  Ruokapöydän ja seinän väliin varataan tilaa vähintään 800 mm ja ruokapöydän ja kalusteen väliin vähintään 1100 mm. Jokaiselle ruokailijalle varataan pöydästä tilaa 600 mm, joten neljän hengen ruokapöydän koko on 800-1000 x 1200 mm. Ruokailutilaan kuuluu ikkuna ja mielellään käynti ulos.
 
Keittiöissä puhaltavat uudet tuulet. Keittiössä tehdään paljon muutakin, kuin valmistetaan ruokaa.  Olohuoneeseen avoimen, yhtenäisen tilan myötä keittiöstä on tullut yhä enemmän oleskelutila. Nykykokki hakee uusimmat reseptit internetistä, kuuntelee musiikkia ruokaa valmistaessaan ja silmäilee aamutv:tä ennen töihin menoa. Lapset tekevät läksynsä keittiön pöydän ääressä ja pienemmät lapset myös leikkivät keittiössä. Monet askartelut vaativat vanhempien apua ja silmälläpitoa - keittiö on jälleen oiva paikka tähänkin luovaan työhön. Tietokoneet ja televisiot kuuluvat nykykeittiön varustuksiin, joten niiden sijoittelu on mietittävä.
 
 

Keittiön mitoitus

Ergonomia on yksi hyvän keittiösuunnittelun kulmakivistä, koska keittiössä työskentelee eri-ikäisiä ja erikokoisia henkilöitä. Vaatimuksiin pystytään vastaamaan, jos kalusteet ovat korkeudeltaan säädettäviä. Erimittaisille käyttäjille saadaan sopiva työskentelykorkeus esimerkiksi pyörillä liikuteltavilla apupöydillä. On tärkeää ottaa huomioon toimivaan työympäristöön vaikuttavat tekijät mahdollisimman hyvin.
 
Keittiön työpöytäkorkeus valitaan keittiön pääasiallisen käyttäjän mukaan. Useimmille käyttäjille sopiva korkeus on 850 – 900 mm lattiasta. Jos keittiön pääasiallinen käyttäjä on alle 165 cm pitkä, on 850 mm korkea työtaso parempi valinta. Tällöin pöytäkaappien sokkelien korkeus on 100 mm, kun se muutoin on 150 mm. Keittiötä käyttävät henkilöt ovat usein erimittaisia, joten kompromisseja on tehtävä.
 
Keittiön mitoituksessa huomioidaan myös ulottuminen korkeussuunnassa. Parhaiten käytettävissä oleva alue korkeussuunnassa on 700 – 1300 mm lattiasta, jolloin vältytään turhalta kiipeilyltä ja kurottelusta. Tälle alueelle sijoitetaan eniten käytössä olevat ja painavat tavarat. Esimerkiksi astiakaappi voidaan sijoittaa heti työtason päälle, jolloin vältytään astioiden nostelulta ylöspäin. Suunnittelussa on huomioitava riittävät työskentely- ja kulkutilat sekä mahdollisen avustavan henkilön tai apuvälineen vaatima tila lapsiperheissä, ikäihmisten ja liikuntaesteisten asunnoissa.
 
Työpöydän ja seinäkaappien välinen etäisyys on 400 – 500 mm. Ikäihmisille mitta voi olla jopa 300 – 400 mm.
 
Työskentelytason ihannekorkeus vaihtelee paitsi keittiössä työskentelevän pituuden, myös työtehtävän mukaan. Yleiseen ruoanvalmistukseen käytettävän työtason korkeus on 900 mm, se toimii myös hyvin astioiden käsin pesussa. Taikinan vaivaaminen tai pienkoneiden käyttö sujuu parhaiten työtasolla, jonka korkeus on 700 – 850 mm.
 
Keittiön ergonomisessa suunnittelussa huomioidaan ulottuvuus, keittiössä tehtävä työ, kalusteiden mitoitus, kalusteiden sijoituskorkeus ja koneiden sijoituskorkeus.
 
Kodinkoneiden sijoittamisesta hyville käyttökorkeuksille kerrotaan kohdassa koneiden valinta ja oikea sijoitus.
 
 

Turvallisuus

Keittiösuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti kotitalouden tarpeisiin. Suunnittelussa on aina toimivuudessa tietyt perusperiaatteet, mutta samanlaiseen pohjaratkaisuun voidaan suunnitella erilaisille kotitalouksille soveltuvat toimivat keittiöt. Keittiön turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen on rakennusvaiheessa huomattavasti helpompaa kuin myöhemmin. Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa keittiön turvallisuuteen: sijoittamalla liesi ja vesipiste samalle seinustalle, varaamalla riittävät työskentely- ja kulkutilat sekä miettimällä ovien aukeamissuunnat. Lisäksi kodinkoneiden varustaminen tarpeellisilla turvalaitteilla (mm. keittotason suoja, astianpesukoneen turva-allas) lisätään keittiön turvallista käyttöä.
 
Keittiön turvallisuus on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa etenkin lapsiperheiden keittiöissä, joissa on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ulottumiseen. Alle kouluikäiset eivät ylety seinäkaappeihin ilman että nousevat tuolille. Jotta lapset ylettyisivät ottamaan esimerkiksi astioita turvallisesti, mukit, lasit ja lautaset kannattaa sijoittaa pöytäkaapin laatikoihin.
 
Lapsiperheissä mikroaaltouuni kannattaa sijoittaa työtason korkeudelle tai hieman sen yläpuolelle. Kaapistoon sijoitettaviin mikroaaltouuneihin suositellaan ulosvedettävää laskutasoa mikroaaltouunin alapuolelle. Mikroaaltouunia sijoitettaessa on huomioitava, että lähes kaikki mikroaaltouunit ovat saranoitu vasemmalta, jolloin laskutilan on hyvä olla oikealla puolella tai alapuolella.
 
Myös ikäihmisten keittiössä turvallisuus on tärkeä suunnittelussa huomioon otettava asia. Monilla ikäihmisillä ulottuvuudet ovat pienemmät kuin nuoremmilla. Kättä on ehkä vaikea nostaa ylös, joten tavaroiden ottaminen seinäkaapista on hankalaa. Usein tarvittavat tavarat kannattaa sijoittaa seinäkaappien sijasta laatikostoihin myös ikäihmisten keittiöissä. Ikäihmisen keittiötä suunniteltaessa on huomioitava myös mahdollisen avustajan tarvitsema tila.
 
 

Kalusteiden toimivuus

Säilytyksen toimivuus on hyvän keittiön tunnus. Ulkonäöllisesti hienostakaan keittiöstä ei ole iloa, jos käyttäjä joutuu kumartelemaan, kurkottelemaan ja etsimään kaappien syvyyksistä keittiön perustarvikkeita. Jo suunnitteluvaiheessa on selvitettävä, mitä keittiössä on tarkoitus säilyttää ja millaisia vaatimuksia varastoitavat tavarat asettavat säilytyspaikoille. Keittiökalusteiden sisärakenteet vaikuttavat ratkaisevasti keittiön tilankäyttöön ja toimivuuteen. Sopivilla kalusteilla saadaan hankalatkin tilat käytettyä hyödyksi.
 
Valitsemalla pöytäkaappeihin ulosvedettäviä korilaatikostoja myös pöytäkaapin takaosat saadaan tehokkaaseen käyttöön ja tavarat ovat helposti esille otettavissa. Korilaatikostot soveltuvat monenlaisten tavaroiden säilytykseen. Patojen ja kattiloiden lisäksi niihin voi sijoittaa kuiva-aineita, pienkoneita ja niiden osia, astioita ja pakkausmateriaalia. Laatikostot voidaan sisustaa erityyppisillä muunneltavilla sisustusratkaisuilla, jotka pitävät tavarat paremmin paikoillaan ja helpottavat järjestyksen pitoa.
 
Keittiön kulmien kalustamiseen on tarjolla useita vaihtoehtoja. Kulmaan voidaan sijoittaa vinottain liesi tai astianpesualtaat. Toisena vaihtoehtona on sijoittaa kulmakaappi, joita keittiökalusteiden valmistajat ovat kehittäneet. Näillä kalusteilla kulmatkin saadaan kalustettua tehokkaasti. Kulmaan voidaan sijoittaa esimerkiksi L-mallinen kulmakaappi, jossa voi olla samassa tasossa olevat hyllyt, eri tasoissa ristikkäin menevät hyllyt tai pyörivät hyllyt ns. kulmakaruselli. Kulmakaappien pyörivät hyllyt vähentävät kaapin hyllytilaa, mutta helpottavat tarvikkeiden esille ottoa. Markkinoilla on myös kulmaan sijoitettava korilaatikosto sekä mekanismeja, jotka tuovat hyllyt kokonaan ulos kulmakaapista. Kulmakaapin sisustus riippuu kuitenkin kaapin käyttötarkoituksesta. Kattiloiden ja isojen kulhojen säilytykseen pyörivätasoinen kaappi soveltuu hyvin, mutta harvemmin käytettävät tavarat, kuten höyrymehustin tai isot tarjoiluastiat on helpompi sijoittaa hyllykaappiin.
 
Tiettyyn tarkoitukseen suunniteltuja pöytäkaappeja ovat mm. puulaatikkokaappi, juomakorikaappi, yleiskonekaappi ja leivinlautakaapit. Myös komerokaapin tilalle voidaan valita ulosvedettävä vetokaappi, josta usein käytetään nimeä ”apteekkikaappi”, jota valmistetaan myös pöytäkaappina, jolloin se sijoittuu työtason alapuolelle.
 
Keittiön hukkatilojen hyödyntämiseksi valmistajat ovat kehitelleet erilaisia ratkaisuja. Näitä on mm. sokkeliin sijoitetut matalat laatikostot. Lisäksi työpöytätason ja seinäkaapin välinen tila saadaan myös hyödynnettyä sijoittamalla välitilaan esimerkiksi rulokaappi, leikkuulauta, jossa on veitsiteline, leipäkaappi, lokerikkoja, hyllykköjä sekä keittokirja- ja paperitelineitä. Tällöin on muistettava valita välitilan korkeudeksi 500 mm.  Seinäkaapin alle voidaan asentaa myös kääntyvä laatikko ”swingbox”, joka aukeaa vinosti alaspäin. Näin saadaan helposti lisää säilytystilaa hyvälle käyttökorkeudelle. Laatikkojen ja ovien vaimentimet lisäävät keittiön käyttömukavuutta.
 
Keittiökaapin rungon materiaalina on yleisemmin matalapainelaminaatilla päällystetty lastulevy. Saatavana on myös MDF-levyä sekä massiivipuuta. Keittiössä olisi suositeltavaa käyttää kosteudenkestävää runkomateriaalia. Runkomateriaalin tärkein ominaisuus on kestävyys.
 
Hyllyjen paksuus vaihtelee, mutta taipumisen estämiseksi leveämmissä kaapeissa (600 – 1000 mm) tulisi käyttää hyllyjä, joiden paksuus on vähintään 18 mm ja mieluimmin 22 mm.
 
Kiinnitä keittiökalusteiden vertailutilanteessa huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
  • oven ja rungon materiaali ja pinnoitus
  • hyllyjen paksuus vähintään 18 mm
  • hyllyjen säädettävyys yleensä 30 mm välein
  • kannakkeiden tukevuus
  • saranat kestävät lievää yliaukaisua
  • sulkimet
  • laatikostojen rakenne
  • viimeistely.
 
Keittiön kaappien ja ovimallien ja – pintojen tarjonta on entistä laajempi. Mieti mitä pidät tärkeänä valitessasi keittiökaapin ovien pintamateriaalia:
  • helppo puhdistaa
  • sormenjäljet eivät näy
  • hyvä kosteuden kesto
  • hyvä kulutuksen kesto
  • hyvä iskun kesto.
 
Lapsi- ja lemmikkieläinperheissä erityisen tärkeää on helppohoitoisuus ja ovien hyvä kulutuksen- kesto.
 
Keittiökalusteiden ovien runkomateriaalina käytetään lastulevyä, MDF-levyä (puupuristelevyä) ja umpipuuta. Ovien pintamateriaalina on yleisimmin matalapainelaminaatti eli melamiini, korkeapainelaminaatti, PVC-pinnoite, maali, puuviilu, vaha tai lakka. Eri pintamateriaalit vaikuttavat oven kestävyyteen ja puhdistettavuuteen.
 
 

Työtasojen toimivuus

Työtasot ovat kovimmalle kulutukselle joutuvia pintoja keittiössä. Työpöytätason on oltava kestävä, mutta myös helppohoitoinen ja hygieeninen. Tasomateriaalia valittaessa on mietittävä mitkä tason ominaisuudet ovat tärkeitä kotitaloudelle. Näitä ominaisuuksia ovat mm. hyvä kulutuksen-, kosteuden- ja lämmönkesto, puhtaanapidon helppous ja työtason ulkonäkö.
 
Korkeapainelaminaatilla päällystettyä lastulevyä käytetään yleisimmin työpöytätasona. Laminaattitaso on edullinen, kestävä ja helppohoitoinen, jolla on hyvä kulutuksen- ja iskunkesto. Laminaattitasoja on saatavilla monia väri- ja kuviovaihtoehtoja, joissa on niin mattapintaisia 
yksivärisiä tasoja kuin aidonnäköisiä puu- ja kivijäljitelmiä.
 
Massiivipuu on ekologinen materiaali. Naarmut ja tahrat voidaan tarvittaessa hioa pois. Puutaso on kuitenkin käsiteltävä säännöllisesti esimerkiksi pellavaöljyllä tai vahalla, sillä huonosti käsitelty taso imee itseensä kosteutta. Puutasolla on myös huono lämmönkesto.
 
Kivi on kestävä työtasomateriaali, jolla on hyvä lämmön- ja kosteudenkesto, eikä se naarmuunnu helposti. Sen viileä pinta sopii monenlaiseen ruoanvalmistukseen ja leivontaan. On kuitenkin muistettava, että luonnonkivistä työpöytämateriaaliksi soveltuu parhaiten graniitit. Hapot voivat vaurioittaa kivitasoa. Astiat voivat myös rikkoutua helposti, koska kivipinta on kova. Kivitasoa täytyy massiivipuun tapaan hoitaa niille tarkoitetuilla hoitoaineilla.
 
Ruostumaton teräs on työpöytätasona helppo puhdistaa ja sillä on hyvä lämmön- ja kosteudenkesto. Se ei myöskään tahraannu. Kiiltävässä pinnassa naarmut näkyvät helposti. Ruostumatonta terästä käytetään astianpesupöydissä, mutta myös työtaso, etenkin altaiden ja lieden välissä voidaan suunnitella yhtenäiseksi saumattomaksi tasoksi.
 
Massatasot valmistetaan kierrätysmuovista(tuotenimillä mm. Durat tai Corian). Niiden ominaisuuksia ovat helppo puhdistettavuus, hygieenisyys ja hyvä iskun-, kulutuksen- ja kosteuden kesto. Tuotteet ovat läpivärjättyjä, joten pintaan tulleet naarmut ja kolhut voidaan hioa. Massatasojen väri- ja kuviovalikoima on laaja, mutta materiaali on erittäin kallis. Suomalainen kierrätysmateriaali Durat on myös ekologinen valinta.
 
Työtasojen paksuudet vaihtelevat 25 – 42 mm.  Tarkista, onko keittiöön valitulla keittotasolla suositusta työtason paksuudeksi.  Kun eri materiaaleista valmistettuja työtasoja yhdistetään keittiössä, vierekkäin olevien tasojen pitäisi olla saman paksuisia.
 
 

Keittiökalusteiden pintamateriaalien ominaisuuksia:

 
Matalapainelaminaatti eli melamiini
  • pinnan paksuus 0,1 – 0,3 mm
  • hyvä hankauksenkesto
  • kohtalainen iskun- ja valonkesto sekä liuotteiden sietokyky
  • kohtalainen kosteudensieto
  • puhdistaminen melko helppoa
  • sormenjäljet näkyvät helposti
 
Korkeapainelaminaatti
  • pinnan paksuus 1,0 mm
  • hyvä hankauksen-, kemiallisten aineiden- ja iskunkesto
  • hyvä kosteudensieto
  • lämmönkesto 180 °C
  • helppo puhdistaa
  • sormenjäljet näkyvät helposti
 
PVC-pinnoite
  • kohtalainen iskun- ja hankauksenkesto
  • kohtalainen liuotteiden sietokyky
  • pinnat sähköistyvät
 
Maalatut pinnat
  • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
  • kohtalainen kosteudensieto
  • melko hyvä kemiallisten aineiden kesto
  • sormenjäljet näkyvät helposti
 
Viilutettu mdf
  • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
  • kohtalainen kosteuden sieto
  • sormenjäljet eivät heti näy
  • massiivipuuta edullisempi, mutta puun ulkonäkö
  • pysyy suorana
 
Lakatut, vahatut ja öljytyt puupinnat
  • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
  • kohtalainen kosteudensieto
  • melko hyvä kemiallisten aineiden kesto
  • sormenjäljet eivät näy heti
Viilutettu mdf
  • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
  • kohtalainen kosteuden sieto
  • sormenjäljet eivät heti näy
  • massiivipuuta edullisempi
 
Lämpökäsitelty puu
  • huono hankauksenkesto
  • kohtalainen iskun- ja kemiallisten aineiden kesto
  • hyvä kosteudensieto
  • sormenjäljet eivät näy heti
 
Lasi
  • huono hankauksenkesto
  • kohtalainen iskun- ja kemiallisten aineiden kesto
  • hyvä kosteudensieto
  • sormenjäljet näkyvät helposti
 
 

5. ESTEETTÖMYYS

 

Harva keittiö on kokonaan yhden ihmisen käytössä. Useimmiten keittiötä käyttävät erilaiset ihmiset: pitkät, lyhyet, vanhat ja nuoret, osaavat ja vähemmän osaavat. Esteetön suunnittelu (Design for all) pyrkii varmistamaan, että samoja tiloja voivat käyttää hyvinkin erilaiset ihmiset. Sama keittiö voi olla kaunis, turvallinen ja toimiva kaikkia sukupolvia varten.
 
Markkinoilla on allaspöytiä, joita voidaan nostaa ja laskea joko sähköisesti tai manuaalisesti. Säädettävä pöytä sopii keittiöihin, joissa käyttäjät ovat hyvin eripituisia tai jota käytetään sekä seisten että pyörätuolissa.
 
Pyörillä kulkevat alakaapit ja laatikostot ovat helposti liikuteltavissa. Siirtämällä laatikostoa työtason alapuolinen osa saadaan käyttöön silloin, kun keittiötä käyttää pyörätuolissa istuja. Säilytyskalusteissa kannattaa suosia vetokorilaatikostoja.
 
Kodinkoneiden säätimet on hyvä sijoittaa etupaneeliin. Korottamalla astianpesukonetta 300 mm vähennetään kumartelun tarvetta ja säästetään selkää. Sivulta avautuva uunin luukku helpottaa uunin käyttöä. Kaikki kodinkoneet tulisi asettaa sellaiselle korkeudelle, että myös pyörätuolissa istuja voi niitä turvallisesti käyttää.
 
 

6. ESTEETTISYYS

 

Sisustaminen

Keittiösuunnittelussa toimivuuden ohella kannattaa huomioida esteettiset seikat. Onhan kyseessä talon käytetyin tila. Vaikka keittiön koko on tärkeä tekijä, voi pienimmässäkin keittiössä toteuttaa omia ideoita. Tilan asettamat rajoitukset ovat voitettavissa huolellisella suunnittelulla. Rohkea ja varma värien käyttö elävöittää keittiötä. Pintamateriaalit muodostavat yhdessä värien kanssa keittiön hengen. Joskus värien sijaan käytetään erilaisia pintamateriaaleja, jolloin huoneeseen syntyy pintojen vaihteluun perustuvaa syvyyttä. Myös valaistuksella voidaan luoda tunnelmaa.
 
Luonnonmateriaaleja käytettäessä päästään varmimmin tyylikkääseen lopputulokseen. Niiden kiistaton etu on kestävyys ja kaunis vanheneminen. Persoonall