Vesi on fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan varsin monipuolinen aine. Se on erittäin hyvä liuotin ja monien suurempien ja pienempien eliöiden elinympäristö. Pisaraan luonnonvettä kätkeytyy aina kokonainen erilaisten veteen liuenneitten aineiden ja vedessä syntyvien, elävien ja kuolevien eliöiden muodostama maailmankaikkeus, joka jää suurimmalta osalta oman silmämme näkökyvyn optisen erottelualueen ulkopuolelle. Tähän maailmankaikkeuteen sisältyy niin terveyttämme tukevia kuin horjuttavia tekijöitä, joista jälkimäiset voidaan esimerkiksi suodattaa pois.
Juoma- ja talousvedelle voidaan asettaa joitakin määreitä. Veden pitää olla melko huokeaa, se ei saa aiheuttaa terveysriskejä, sen pitää olla väritöntä, hajutonta ja mautonta. Veden pitää olla sellaisenaan käytettävää, jotta sen desinfioimiseen ei tarvita keittämistä - tuhlata energiaa. Vedenjakeluverkostoissa se ei saisi aiheuttaa saostumia tai syöpymiä esimerkiksi happamuuden vuoksi.
Juoma- ja talousveden saanti Suomessa
Lähes 4,5 miljoonaa suomalaista on yleisten vesilaitosten piirissä. Noin 0,7 miljoonaa meistä elää pienten vesiyhtymien, osuuskuntien tai omien kaivojen varassa. Valvottavia yli 50 asukasta palvelevia vedenottamoita on yhteensä n. 1500. Suuri osa näistä on pieniä pohjavedenottamoita, joissa vettä ei käsitellä suodatusta kummemmin. Yksityisiä kaivoja maassamme on noin 300 000 kappaletta.
Talousveden valmistukseen käytetään pinta- ja pohjavettä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavettä parempaa. Talousveden valmistuksessa vesilaitoksilla käytettävät prosessit riippuvat veden laadusta. Yleensä pintavedestä valmistettu talousvesi valmistetaan suurilla vesilaitoksilla monivaiheisessa prosessissa, joka voi olla esimerkiksi seuraavanlainen. Vesi siivilöidään eli raakavedestä erotetaan suurimmat roskat, kalat ja kasvinosat. Veden pH-arvo säädetään esimerkiksi kalkilla sopivaksi saostusta varten. Eloperäinen aines eli humus saostetaan vedestä alumiini- tai rautasuoloilla. Saostuma erotetaan joko isoissa laskeutusaltaissa tai näitä pienemmissä flotaatioyksiköissä. Flotaatiossa lika-aine nostetaan pienten ilmakuplien kanssa veden pintaan ja kaavitaan pois. Jäljelle jääneet kiintoainehiukkaset poistetaan vedestä hiekkasuodattimilla tai monikerrossuodattimilla. Lopuksi pintaveteen lisätään klooria, kloramiinia, klooridioksidia tai otsonia erilaisten taudinaiheuttajien varalta. Desinfiointi voidaan tehdä myös ultraviolettivalolla.
Pohjaveden käsittely on yksinkertaisempaa. Useimmiten riittää pelkkä happamuuden säätö. Mikäli pohjavedessä on rautaa, se saadaan usein poistetuksi ilmastuksen ja suodatuksen avulla. Fluorin poistaminen on hankalampaa. Se saostetaan alumiinisuoloilla, absorptoimalla se alumiinioksidiin tai käyttämällä käänteisosmoosia. Radonia voidaan poistaa ilmastamalla tai aktiivihiilisuodatuksella.
Näin voit säästää vettä
Lähde: Vesi- ja ympäristöhallitus : Vesiopas |