Vesikattoratkaisu on yksi pientalohankkeen tärkeimmistä valintatilanteista, jossa rakentajaperhe joutuu miettimään asiaa perusteellisesti. Erilaisia vesikattotyyppejä, yläpohjatyyppejä ja katevaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Niistä rakennuttajan ja hankkeeseen valitun suunnittelijan täytyy löytää se "oikea" ratkaisu. Vesikaton muotoon, yläpohjarakenteisiin sekä katemateriaaliin ja sen väriin on otettava kantaa jo ennen rakennusluvan hakemista. Tavoitteena on suunnitella katto, joka täyttää rakentavan perheen vaatimukset ja on lisäksi ulkonäöltään sellainen, että sen muoto ja väri muodostavat rakennuksen ulkoseinien kanssa yhdessä ympäristöön sopivan kokonaisuuden.
Vesikatto on osa talon julkisivua ja tilaratkaisua
![]() |
| 1. Vesikaton osat. Kuva: RT 85-10372 |
Kattomuodon ja materiaalin valinta on yksi pientalon arkkitehtisuunnittelun ratkaisevimmista vaiheista - joissakin tapauksissa jopa kaikkein ratkaisevin. Katon suunnittelulla rakennus saadaan näyttämään pitemmältä tai lyhyemmältä, korkeammalta tai matalammalta, suoraviivaiselta tai monimutkaiselta ja joskus jopa iloiselta tai surulliselta. Ulkoisen olemuksen lisäksi katon sisäpuolelle voidaan suunnitella tiloja perheen tarpeita vastaavasti. Tilasuunnittelu voi joskus rajoittaa vesikaton valintaa, koska tilan rakentaminen ullakolle ei onnistu kaikilla kattomuodoilla ja -rakenteilla. Kaavamääräykset ja taloa ympäröivä rakennuskanta rajoittavat myös kattomuodon valintaa ja tilasuunnittelun vapautta.
Vesikaton toimivuus
Vesikaton tärkein tehtävä on suojata taloa sään vaikutuksilta. Ennen kaikkea sen täytyy pitää vettä. Jotta vesikatto täyttäisi sille asetetut tekniset vaatimukset, pitää kaikki katon rakenteet suunnitella ja rakentaa oikein. Toimiva katto on riittävän jyrkkä, niin että vesi valuu katolta alas joko maahan tai sadevesijärjestelmään. Räystäät kannattaa tehdä niin pitkiksi, että ne suojaavat talon ulkoseiniä ja perustuksia sateelta. Yläpohjan on oltava tarpeeksi tukevaa tekoa, jotta se kykenee siirtämään lumi- ja tuulikuormat seinien tai pilareiden kautta perustuksille. Yläpohjassa on oltava tarpeeksi paksu lämmöneristekerros. Yläpohjassa pitää olla toimiva tuuletus suoraan ulkoilmaan, jotta rakenteisiin tiivistynyt vesihöyry pääsee vapaasti poistumaan tuuletusilman mukana.