Ihmisten elintavat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, eivätkä aiempien tarpeiden perusteella suunnitellut vaatehuoltotilat toimi. Pyykkiä pestään – varsinkin lapsiperheissä – useita kertoja viikossa.  Ongelmia tuottaa erityisesti pyykin kuivaus. Monissa asunnoissa pyykin pesu ja kuivaus sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät toiminnot tehdään samassa tilassa, minkä vuoksi tilat ruuhkautuvat aamuisin ja iltaisin. Lisäksi pienessä tilassa kuivuva pyykki kostuu suihkussa käynnin vuoksi ja pitää siten yllä jatkuvasti korkeaa huoneilman kosteuspitoisuutta. On perusteltua suunnitella vaatehuoltohuone omaksi tilakseen.  Lisääntyneen pyykinpesun ohella perheissä harrastetaan enemmän, jolloin harrastusvaatteet ja -varusteet vaativat omat tilansa. Erillinen kuraeteinen on toimiva ratkaisu. Jos perheessä urheillaan paljon, kuraeteisen yhteyteen kannattaa sijoittaa harrastusvaatehuone. 

Asunnon sisäpinnoista kohdistuu lattioihin sekä kovimmat rasitukset että eniten erilaisia ja keskenään ristiriitaisiakin vaatimuksia. Lisäksi omakotitaloissa on hyvin monenlaisia tiloja, jotka edellyttävät erilaisten päällysteiden käyttöä. Työnä kohteet ovat pieniä ja rajoittavat näin tekijät pieniin yrityksiin taikka yksittäisiin ammattimiehiin. Myös omatoiminen asennus on tullut helpommaksi; esimerkkinä lautaparketin lukkopontti. Saneerauskohteissa joudutaan valintoja tekemään työtapojen (esimerkiksi pölyävyys) ja myös mm. rakenteiden vaatiman tilan (työvaran) perusteella. Lattianpäällystevalinnoissa joudutaan usein tyytymään kompromisseihin.

Kipsi on luonnonmateriaali, jota on käytetty rakentamisessa ja sisustamisessa vuosisatojen ajan. Suomessakin aina 1940-luvulle asti kipsiä käytettiin rakennusten koristelussa niin ulkona kuin sisälläkin.  

Ihmisten elintavat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, eivätkä aiempien tarpeiden perusteella suunnitellut vaatehuoltotilat toimi. Pyykkiä pestään – varsinkin lapsiperheissä – useita kertoja viikossa.

Ongelmia tuottaa erityisesti pyykin kuivaus. Monissa asunnoissa pyykin pesu ja kuivaus sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät toiminnot tehdään samassa tilassa, minkä vuoksi tilat ruuhkautuvat aamuisin ja iltaisin. Lisäksi pienessä tilassa kuivuva pyykki kostuu suihkussa käynnin vuoksi ja pitää siten yllä jatkuvasti korkeaa huoneilman kosteuspitoisuutta. On perusteltua suunnitella vaatehuoltohuone omaksi tilakseen.

Lähes jokainen lienee nykyisin törmännyt sanoihin kosteusvaurio ja homeet. Hometta esiintyy niin kivi- kuin levyrakenteisissakin märkätiloissa. Home on usein seurausta kosteus- ja vesivaurioista tai muusta kosteusteknisestä ongelmasta. Kosteusvauriot voidaan välttää ainoastaan märkätiloihin soveltuvilla rakenteilla ja materiaaleilla, joilla estetään kosteuden tunkeutuminen rakenteisiin. Oletpa rakentamassa uutta tai korjaamassa vanhaa kylpyhuonetta tai muuta märkätilaa, samat säännöt pätevät sekä rakentamiseen että korjaamiseen. Oikein ja huolellisesti tehty sekä suunniteltu rakenne on säästöä tulevaisuuteen. Ainoastaan oikeilla rakenneratkaisuilla, materiaaleilla ja työmenetelmillä saadaan toimivia ja kestäviä märkätilojen rakenteita.

Asumisen arvot ja elämäntapa ohjaavat kylpyhuonesuunnittelua. Arkkitehtuurin pitkään jatkunut funktionalistinen ja selkeä suuntaus näkyy kaikissa kodin tiloissa, myös kylpyhuoneissa. Kylpyhuoneet ovat entistä tilavampia ja ilmavampia.

Kylpyhuoneet tehdään yhä useammin kodin virkistys- ja rentoutumispaikoiksi, joissa arkinen peseytyminen jalostuu esteettiseksi elämykseksi. Värillinen valaistus yhdistyy solisevaan suihkuun, joka sateen lailla kastelee musiikin soidessa. Kylpyhuoneesta on lasiseinän rajaama välitön yhteys saunaan, höyrysuihkuun, poreammeeseen ja kuntotilaan. Rohkeimmat sijoittavat kylpyammeen makuuhuoneeseen ja raja-aidat eri tilojen välillä kaatuvat…   Kylpyhuoneen kalusteet ovat muuttuneet entistä veistoksellisimmiksi ja materiaalivalikoiman laajuus yllättää. 

Sisustusohjelmat ja –lehdet esittelevät näitä yhä upeampia vaihtoehtoja, mutta käytännössä rakentamisen normit ja ohjeet rajoittavat rakentamista. Uudisrakentamisessa kerrostalon kylpyhuoneratkaisuihin vain harva asukas voi tehdä tilallisia muutoksia ja vaikuttaminen rajoittuukin usein pintamateriaalien ja kalusteiden valintaan. Kylpyhuoneiden korjauskohteissa käyttäjällä on vieläkin niukemmat mahdollisuudet vaikuttaa kylpyhuoneen toiminnallisiin ratkaisuihin. Useimmiten vain omakotirakentajalla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa unelmansa edellyttäen, että viranomaisten vaateet tulevat täytettyä ja taloudelliset realiteetit eivät ole esteenä.   

Kun ryhdytään suunnittelemaan pientaloa, on tulisijan oltava mukana alusta asti. Tärkeimmät muistettavat asiat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Sijoita tulisija oikein, valitse hyvä tulisija ja käytä sitä oikein. Nämä kolme keskeisintä asiaa muodostavat tämän artikkelin pääosan. Lisäksi käsitellään kahta tärkeää asiakokonaisuutta, tulisijan ja ilmastoinnin yhteistoimintaa sekä kesämökkien tulisijoja.

Tulisijat ja savuhormi ovat Suomessa perinteisesti olleet ja ovat jälleen omakotitalojen sydän. Tulisijoja rakennetaan uusiin taloihin ja korjausrakentamisessa enemmän kuin aikoihin. Rakennusmateriaalit ja -tekniikat kehittyvät tälläkin osa-alueella jatkuvasti ja tulisijoista suunnitellaan muiden lämmitysmuotojen kallistuessa yhä energiataloudellisempia. Myös savuhormeja on kehitetty voimakkaasti viime vuosina ja niitä on nykyisin saatavilla monilla eri rakenneratkaisuilla perinteisen muuratun hormin rinnalla.

Kehityksestä huolimatta tulisija- ja savuhormipalot ovat edelleen liian yleisiä. Varsinkin ns. kevytsavuhormien ja tulisija- savuhormiyhdistelmien aiheuttamat rakennuspalot ovat olleet paljon esillä parin viime vuoden aikana.

Suuri osa näistä paloista johtuu tulisijan ja hormin yhteensopimattomuudesta, riittämättömästä suojaetäisyydestä palaviin rakenteisiin tai asennusvirheistä. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota saunojen kiukaiden ja savuhormien yhteensopivuuteen sekä riittäviin suojaetäisyyksiin palavista materiaaleista tulisijan ja hormin eri osien kohdalla. Myös käyttövirheet ja huollon puute, esimerkiksi säännöllisen nuohouksen laiminlyönti aiheuttavat paljon näitä paloja.