Rakentamisen laatukriisistä on ulospääsy

Samansuuntaiseen tulokseen tulee myös kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen sekä rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukeviin palveluihin erikoistunut Cramo Finland Oy:n Taloustutkimuksella teettämä ”Suomalaisen rakentamisen laatu” -tutkimus. Cramo teetätti tutkimuksen selvittääkseen kone- ja laitevuokraamojen roolia rakentamisen laadun parantamisessa sekä osana oman palvelustrategiansa kehittämistä. Tutkimuksen kohteena olivat ne, jotka eniten suomalaisen rakentamisen laadusta tietävät eli rakennusalan ammattilaiset.

Tutkimus paljastaa, että lähes kaikki vastaajat (92 %) asemasta riippumatta ovat kohdanneet henkilökohtaisessa työssään rakentamiseen liittyviä laatuongelmia. Avoimissa kommenteissa yleisinä laatuongelmina mainitaan mm. virheet ja puutteet suunnittelussa, liian kireät aikataulut, huolimattomuus sekä tekijöiden heikko ammattitaito ja ammattiylpeys. Vastaajille listattiin erilaisia rakentamiseen liittyviä asioita, joiden tärkeyttä pyydettiin arvioimaan rakentamisen laadun parantamisen kannalta. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat työn ammattitaitoinen johtaminen, aikataulujen järkeistäminen, suunnittelun kehittäminen sekä alan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistaminen. Työntekijät painottivat muita enemmän aikataulujen järkeistämistä ja yrittäjät puolestaan alan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistamista. Vähiten tärkeinä tekijöinä laadun parantamisen kannalta pidettiin aliurakoinnin vähentämistä sekä puolueettoman viranomaisvalvonnan lisäämistä.

Aikatauluihin käytännön järkeä

Koska rakennusalan ammattilaiset näkevät työmailla, mistä suomalaisen rakentamisen laatuongelmat syntyvät, on heillä myös näkemys siitä, miten laatua voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa yleisimpinä keinoina pidettiin henkilökohtaista valvontaa työmaalla, vaihekohtaisia tarkastuksia sekä laadukkaiden materiaalien valintaa. Erityisesti työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa lopputulokseen laadukkaiden työvälineiden valinnalla ja käytöllä.

Vastaajien mielestä hyvän laadun toteuttamista rakentamisessa estävät tällä hetkellä eniten liian kireät aikataulut sekä äärirajoille viety hintakilpailu. Aikatauluihin kaivataan käytännön järkeä, joka tarkoittaa, että kohteissa on mahdollisuus noudattaa esimerkiksi työvaihekohtaisia kuivumisaikoja tai muita laadun kannalta välttämättömiä vaiheaikoja. Kilpailuttamisessa taas pitäisi useiden mielestä huomioida muutakin kuin vain halpa hinta ja ottaa esimerkiksi laatupisteet laajemmin käyttöön.

- Koska rakentamisen laatuongelmien syyt ovat näin selkeitä, ei laadun parantamisellekaan ole ylitsepääsemättömiä esteitä, jos vain tahtoa riittää, arvelee Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Tutkimuksen mukaan suomalaisen laadun arvioinnissa eniten käytettyjä sekä tärkeimpinä pidettyjä mittareita ovat työn tulosten virheettömyys ja lopputuloksen toimivuus. Yli puolet vastaajista korosti mittareina ”kuin itselle tehtyä” lopputulosta ja korkeaa työmoraalia, joka korostui erityisesti yrittäjien vastauksissa.

Mestari-kisälli-asetelmaa kaivataan takaisin

Hauhio uskoo, että osaamista suomalaisilta työmailta kyllä löytyy. Sen osoittavat rakentajien itselle rakentamat talot. Niissä harvemmin on suunnittelu- tai rakennusvirheitä.
- Vanha mestari-kisälli-asetelma olisi saatava takaisin siten, että kokeneemmilla rakentajilla olisi aikaa ja mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan nuoremmille. Keskusteluissa rakentamisen ammattilaisten kanssa aika nopeasti puhe kääntyy kiireeseen. On niin kiire, että laatu kärsii, eikä aikaa yksinkertaisesti ole nuoremman polven työssä oppimisen tukemiselle. Nykyistä paremmalla suunnittelulla ja hieman löysemmillä aikatauluilla saattaisi olla suuri merkitys laadun parantamiseen, Hauhio uskoo.

”Vihaamme huonosti tehtyä työtä”

Mitä rakennusalan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistamiseen tulee, se lähtee jokaisesta itsestään. Huonosti tehdystä työstä kukaan ei voi tuntea ylpeyttä, toimipa millä alalla hyvänsä.

Cramo lähti keväällä kampanjoimaan hyvin tehdyn työn puolesta räväkällä ”Vihaamme huonosti tehtyä työtä” -kampanjalla, jonka tarkoituksena on kampanjoida laadukkaan työn ja ammattiylpeyden puolesta. Oman alansa toimijana Cramolla on laaja asiakaskunta, kattavat palvelut ja vuosikymmenten asiantuntemus kattavasti kaikkialla Suomessa.
- On perusteltua, että alan voimahahmona käytämme asemaamme ja näkyvyyttämme edistääksemme suomalaisen rakentamisen laatua. Haastamme jokaisen vihaamaan huonosti tehtyä työtä ja tekemään parhaansa, Hauhio toteaa.

Konevuokraamo voi osaltaan vaikuttaa rakentamisen laatuun

Vaikka kone- ja laitevuokraajan rooli rakentamisen laadun nostajana ei ole painoarvoltaan ehkä kaikkein suurin, on sillä kuitenkin merkityksensä. Laadukkailla, nykyaikaisilla ja hyvin huolletuilla työvälineillä syntyy laadukkaampaa jälkeä. Myös koneiden ja laitteiden käyttöön liittyvä riittävän laaja käyttökoulutus on osa vuokraajan panosta laadukkaan työn synnylle. Myös erilaisten, asiakkaan tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen kehittäminen on osa laadun tuottamista.

Cramo on vahvasti suomalainen

Tutkimuksen mukaan suomalainen rakentaja verkostoituu mielellään muiden kotimaisten toimijoiden kanssa. Siinä mielessä luottamus suomalaista työtä ja osaamista kohtaan elää edelleen vahvana. Päinvastoin kuin usein kuulee väitettävän, Cramo on vahvasti suomalainen ja ollut osa suomalaista rakennusteollisuutta jo lähes kuudenkymmenen vuoden ajan. Cramo Oyj on pörssissä noteerattu yhtiö, jolla on tällä hetkellä vahva suomalainen omistus. Talouskriisin aikana Cramon suomalainen omistus on entisestään lisääntynyt. Yhtiölle tämä antaa vakautta, sillä suomalainen sijoittaja toimii rauhallisesti ja pitkäjänteisesti.