Hartiapankkirakentaminen on kovaa työtä

 
  • Kirjoittaja(t): Marko Malmivaara, Insinööritoimisto Raksystems Oy

Rakennushanke voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Vaihtoehtoja valittaessa kriteereinä ovat lähinnä käytettävissä oleva aika sekä omat resurssit ja taidot.

Hartiapankkirakentamisessa lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä. Ulkopuolista voimaa käytetään vain vai-keimmissa työvaiheissa, ja niissäkin työ-urakkamuotoisena, sekä sellaisten eri-koistöiden tekemisessä, joita luvan-varaisina ei itse voida tehdä. Mm. sähkö- ja vesijohtotöiden tekeminen vaatii tekijältään viranomaisten lupaa. Hartiapankkirakentaja voi toteuttaa rakennushankkeensa varsin erilaisilla toteutusvaihtoehdoilla käytettävissä olevasta ajasta riippuen.

Talopaketin hankinnalla voidaan osa työmaalla tehtävästä työstä "siirtää" talovalmistajan työntekijöiden tehtäväksi talotehtaalle, ja tehdä itse sisätyövaiheen kevyempiä ja helpompia töitä. Talopaketin tilaamisessa on se etu, että työtä ja vaivaa säästyy monenlaisten talopakettiin kuuluvien rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden hankintatehtävissä. Yksi isompi kertaostos tuo työmaalle suuren määrän tarvittavaa tavaraa, jonka määrät ja laadut sekä hinnat joutuisi muuten itse selvittämään.

Hartiapankkirakentajille on usein kuitenkin tärkeintä se, että rakennushankkeessa saa itse tehdä- niin paljon kuin mahdollista. Tällöin rakentamistavaksi valitaankin usein paikallisrakentaminen. Paikallarakentaminen voi olla joko puu-,- tiili-, betoni- tai harkkorakentamista. Materiaalin valinta kannattaakin tehdä lähinnä omien taitojen mukaan. Myös omat materiaalilähteet, esimerkiksi omasta metsästä saatava puutavara, kannattaa huomioida päätöstä tehtäessä.

Hartiapankkirakentajan menettelytapoja hankkeen toteuttamiseksi on käsitelty artikkelissa Pientalon rakennuttaminen / 4.8 Urakkamuodot. Tämä artikkeli pyrkii auttamaan rakentajaa arvioimaan omat resurssit järkevästi.

Omatoimisuuden vaikutus kustannuksiin %:na kokonaiskustannuksista
130m2, harjakatto, suorakaidepohja, aravataso


  1. Avaimet käteen paketti koko hankkeelle
  2. Rakennuttaminen
  3. Työmaan huolto ja rakennuttaminen
  4. Palkataan kaikki työntekijät, työmaan huolto ja rakennuttaminen
  5. Puolet rakennusaputöistä, työmaan huolto ja rakennuttaminen
  6. Kaikki rakennusaputyöt, työmaan huolto ja rakennuttaminen
  7. Puolet rakennusaputöistä ja kaikki muut työt, työmaan huolto ja rakennuttaminen
  8. Kaikki rakennustyöt, työmaan huolto ja rakennuttaminen

Runkorakenne ja verhousmateriaali ei vaikuta oleellisesti kustannuksiin, koska kaikissa runkoratkaisuissa on tehtävä apumies- ja ammattitöitä. Tietolähde: Insinäöritoimisto Raksystems Oy kustannusseuranta

Omien resurssien määrittäminen


Hartiapankkitoteutusta suunniteltaessa on oman työn osuuden arvioiminen ensimmäisiä tehtäviä. Vertailun vuoksi voisi todeta, että suomalainen työntekijä työskentelee esimerkiksi toimistotyössä keskimäärin noin 1700 tuntia vuoden aikana. Oman työn ohessa tehokasta työskentelyaikaa rakennustyömaalle jää yllättävän vähän. Usein hankkeen johtamiseen tarvittavaa aikaa pyritään nipistämään myös varsinaisesta työajasta. Monikaan työnantaja ei sattuneesta syystä ole erityisen mielissään, jos joku työntekijöistä kertoo aloittavansa oman talon rakentamisen. Lisäksi perheellisen rakentajan tulee muistaa, että perheellekin pitää varata oma aikansa, vaikka rakentaminen tuntuisi kuinka tärkeältä.

Ammattimiehiä käyttäen tavallisen 150 neliömetrin pientalon rakentamiseen kuluu aikaa noin 2500-3000 työtuntia. Jos hartiapankkirakentajan omat taidot ovat puutteellisia, saattaa monien työvaiheiden tekemiseen kulua jopa kaksin-kolminkertainen aika ammattimieheen verrattuna. Vähintään 3000-4000 tuntia töihin kuluu joka tapauksessa, vaikka taitoa ja tietoa rakentamisesta olisikin, sillä rakennuttamistehtäviin ja rakennushankkeen organisointiin kuuluu myös useita satoja tunteja. Oman työn ohessa rakentavan hartiapankkilaisen onkin syytä varata pari vuotta rakennustöiden tekemiseen, ellei tiedä saavansa runsaasti talkootyövoimaa avuksi työläimpiin rakennusvaiheisiin.

Oman työnpanoksen arvioiminen ilman kokemusta on hyvin vaikeaa, ja lähes kaikki ensikertalaiset arvioivat omat työpanoksensa melko rajusti suuremmaksi kuin se todellisuudessa tulee olemaan. Tällöin saattaa syntyä ongelmia myös taloudellisella puolella, jos hankkeen rahoitus perustuu tietyn suuruiseen oman työn osuuteen. Myöskään talkooavun varaan ei pitäisi laskea kovin paljon. Useissa hankkeissa alkuvaiheessa aktiivisesti avustavat sukulaiset ja ystävät alkavat pikkuhiljaa kaikota, kun töiden jatkuessa ja jatkuessa näyttääkin siltä, että rakentaminen ei lopu koskaan.

Hartiapankilla säästyy rahaa

Hartiapankkirakentaminen on erinomainen keino vähentää rakentamisessa tarvittavan "puhtaan rahan" määrää - hommasta selvitään pienemmällä lainamäärällä ja pienemmällä rahoitusriskillä. Säästöä syntyy lähinnä oman työn verottomuuden seurauksena. Hartiapankkirakentajan ei tarvitse myöskään maksaa palkkoihin liittyviä sivukuluja, kuten sosiaaliturvamaksuja ja erilaisia vakuutusmaksuja. Paikallarakennetun hartiapankkitalon etuna on myös arvonlisäverossa saatavat säästöt. Materiaalien hintoihin sisältyy aina 22 prosentin arvonlisävero, joka lisätään kau-pan yhteydessä materiaalin verottomaan hintaan. Tehtaassa esivalmistettu tuote, esimerkiksi puu- tai betonirakenteinen seinäelementti joudutaan valmistamaan palkattua työvoimaa käyttäen, jolloin elementtiä edelleen myytäessä myös työpalkan osalle lisätään arvonlisävero.

Paikallarakennetun pientalon kustannuksista noin kolmasosa on työkustannuksia. 2/3 kustannuksista muodostuu rakennusmateriaaleista ja tarvikkeista. Itse rakentaen voidaan siis vaikuttaa noin kolmasosaan rakennuskustannuksista. Jos kaikki työt tehtäisiin itse, syntyisi siis noin 30 prosentin säästö. Monia töitä ei kuitenkaan voida säädösten puitteissa tehdä omatoimisesti, ja käytännössä omalla työllä saatava säästö rakennushankkeen koko-naiskustannuksista ei erittäin suurellakaan työpanoksella nouse juuri 20 prosenttia suuremmaksi.

Mitä kannattaa tehdä itse?

Rakentaminen alkaa tontin raivauksella ja rakennuksen paikan mittaamisella. Tälle tontille on pystytetty jo "linjapukit" jotta tiedetään mihin talo rakennetaan. Seuraavana kaivetaan auki talon pohja. Maaperän laadusta riippuen voidaan joutua myös täyttötöhin.

Hartiapankkirakentamisessa tulee usein eteen tilanne, jossa työt eivät tunnu oikein edistyvän. Vaikeissa ja kokemusta vaativissa töissä saattaa itse tekeminen olla äärimmäisen hidasta ja tuntua joskus turhauttavalta.

Hartiapankkirakentamisessa pitää jokaisen työvaiheen toteutustapa miettiä rakentajan omista lähtökohdista. Kaikissa itse tehtävissä töissä pitäisi päästä kannattavaan hyötysuhteeseen. Kannattavuutta laskettaessa huomioidaan omasta päätoimesta saatava palkka. Jos itse tehtynä tiettyyn työvaiheeseen kuluu ammattimieheen verrattuna vaikkapa kolminkertainen aika, lienee ko. ajan käyttäminen omaan ansiotyö-hön perusteltua. Jos ansiotyöstä tienattu palkka on suurempi kuin ammattimiehen palkkio, on työn teettäminen ulkopuolisella kannattavampaa. Näissä vertailuissa on tietysti huomioitava kaikki palkkojen verorasitukset ja maksettavat sosiaalikulut ja vakuutukset.

Kokemattoman hartiapankkirakentajan on hyvin vaikea ennalta ratkaista, mitkä työt kannattaa tehdä itse. Kokeneita rakentajia haastattelemalla selviävät monet kysymykset. Oman työn tuottavuus on yleensä parhaimmillaan sellaisissa työvaiheissa, jotka eivät vaadi harjoittelua. Tällaisia töitä ovat kaikki ammattimiehiä avustavat työt, siivoukset, työmaan tarveaineiden kantaminen ja järjestely, maanrakennustyöt ja pihatyöt. Kaikista itse tehtävistä töistä on muistettava ehdottomasti selvittää työtekniikkaan ja menetelmiin liittyvät kysymykset ennakkoon. Virheellisillä rakenteilla saattaa syntyä korvaamattomia vahinkoja, jotka käyvät ilmi liian myöhään - jopa vuosien kuluttua.

Perustuksista on hyvä aloittaa kunhan...

Tässä kuvassa talo on perustettu anturoille ja pilarille.

Perustuksen suunnittelu on ensin teetetty ammattitaitoisella suunnittelijalla. Liian usein löytyy sellaisia rakentajia, jotka luottavat mieluummin naapurin pekkaan kuin ammattisuunnittelijaan. Pohjatutkimusten tekeminen ja tulkitseminen eivät onnistu maallikolta, vaikka kuinka yrittäisi.-

Monet hartiapankkirakentajat joutuvat kaivutöiden alkaessa ensimmäistä kertaa itse rakennustöihin. Perustuksiin liittyvät maatyöt teetetään lähes aina konetyönä. Tällöin hartiapankkirakentajan roolina on lähinnä avustaa ja opastaa koneen kuljettajaa.

Anturan ja sokkelin tekemisessä voi toteutustavasta riippuen päästä varsinaiseen rakennus-työhön kiinni. Paikalla valettavien betoniosien muottien rakentaminen saattaa alkuun olla hieman hankalaa, ja ehkä mielellään kirvesmiehelle annettava homma. Samoin betoniraudoitusten tekemisessä saattaa ammattimiehen apu olla tarpeen; varsinkin, jos raudoituspiirustuksen lukeminen tuntuu vieraalta.

Betonivalut ovat sopivaa työtä hartia-pankkirakentajalle. Kaikkiin vähänkään suurempiin valuihin, joissa betonin menekki on useampia kuutiometrejä, kannattaa betoni tilata valmisbetonina lähimmältä betonitehtaalta. Omalla myllyllä parinsadan litran satseina menee myllyttämiseen helposti useita päiviä. Valmisbetonia ja kouru- tai pumppuautoa käyttäen suurikin valutyö edistyy melko reippaasti, vaikka aikaisempaa kokemusta ei oliskaan.

Salaojitus ja routasuojaus tärkeät vaiheet


Salaojituksen ja perustusten routa-suo-jauksen suhteen pitää noudattaa ehdottomasti suunnitelmia, koska virheet niiden asentamisessa voivat aiheuttaa pahoja vahinkoja talven tullen. Kellarillisessa rakennuksessa hartiapankkirakentajalle sopiva huolellisuutta vaativa työvaihe on kellarikerroksen seinien vesieristyksen tekeminen. Vedeneristykseen käytetään nykyisin yleensä muovisia perusmuurilevyjä, jotka ovat helposti asennettavissa. Kuuman bitumin sively kellarin seiniin alkaa olla jo melko harvinaista, tosin betonimuuriin se on edelleenkin hyvä ratkaisu.

Runkoa tekemään


Perustusten päältä rakennetaan perusmuurit. Aika usein perusmuurit rakennetaan kevytsoraharkoista.
Tässä perusmuurin eristys kosteutta vastaan on tehty ns. "patolevyllä".

Runkorakenteiden rakennustavan valinta tehdään suunnitteluratkaisun ja omien taitojen mukaan. jos suunnitteluratkaisu on monitasoinen ja paljon nurkkia sisältävä, on hartiapankkirakentajan valinta runkorakenteeksi useimmiten harkko. Monien nurkkien tekeminen puurunkoon saattaa olla kokemattomalle timpurin töitä harjoittelevalle rakentajalle hidasta ja vaikeaa. Harkkomuuraus on helppoa, eikä siinä pääse suuria virheitä syntymään, kunhan seinälinjat on oikein merkitty ja muistaa asentaa harkkojen saumoihin suunnitelmien mukaiset raudoitukset. Maanvastaisilla seinillä on raudoituksen tekemisessä ja väliseinien avulla tehtävässä tuennassa huomioitava seinään kohdistuvat maanpainekuormitukset.

Kellarikerroksen väliseinät on usein mitoitettu toimimaan ulkoseinien maanpainetta tasaavina tukina. Monilla työmailla sattuu vahinkoja rungon pystytysvaiheessa, kun kellarin seinien vierustoja täytetään ennen kellarin väliseinien muuraamista. Varsinkin raskaiden ajoneuvojen ajaminen tällöin lähelle seinää aiheuttaa helposti niin suuren kuormituksen, että tukemattomaan seinään syntyy vaurioita. Huolellisesti tehdyt harkkorakenteet ovat omatoimisen rakentajan kannalta taloudellinen toteutusratkaisu. Lämpö-eris-teen sisältävillä termoharkoilla työ on helppoa ja nopeaa, koska eristämistä omana työvaiheenaan ei tarvita, ja lisäksi syntyvät seinäpinnat on helppo jatkokäsitellä julkisivuksi tai sisäpinnaksi.

Puurunko


Perustusten päältä tehdään talon runko. Rakenteena voi olla puu- tai kiviainekset. Runkotyön suorittaminen tulee tehdä huolella, sillä virheet tolppien suoruudessa näkyvät helposti sisäverhousrakenteissa.

Paikalla rakennettava puurunko syntyy pitkästä tavarasta parissa kolmessa viikossa. Puurungon pystytyksessä tarvitaan monissa vaiheissa kahta miestä, joten talkooapua on syytä varat hyvissä ajoin. Puurungon pystytyksessä on monia kekseliäisyyttä ja opettelua vaativia työvaiheita, jotka kannattaa ennakkoon opetella esimerkiksi aihetta käsitteleviltä videokaseteilta. Puurungon rakentaminen on kuitenkin hyvä hartiapankkirakentajan työvaihe, jossa omalla työllä säästää tavanomaisessa 150 neliömetrin talossa jo merkittävästi.

Seinän ulkopintaan kiinnitetään tuulensuojalevyt tiheällä naulauksella. Tiheän naulauksen tarkoituksena on jäykistää rakennetta, jotta talo ei "heiluisi" tuulessa. Seinän eristeet asennetaan huolellisesti rungon sisään.

Rungon noustessa harjakorkeuteen, alkaa kattorakenteiden tekeminen. Katon kannattajat ovat yleensä edullisinta hankkia tehdasvalmisteisina kattotuoleina, sillä paikalla rakentaminen on melko hidasta. Paikalla tehtyjen kattotuolien väliin tulevan yläpohjan lämmöneristeen asentaminen on vaikeampaa vinotukien liitoskohtien vuoksi kuin tehtaassa naulalevyliitoksiin koottujen tasalevyisten kattotuolien eristäminen. Jos yläpohja eristetään puhallusvillalla, niin paikalla tehtyjen kattotuolien rakenteissa olevat pienetkin kolot saadaan eristettyä kunnolla.

Vesikatto päälle


Vesikattorakenteena pientaloissa käytetään useimmiten puurakenteisia tehdasvalmisteisia ristikoita tai palkkirakenteita.

Eristeiden asentamista ja sisäseinien levyt-tämistä ei kannata aloittaa ennen kuin katto on vesitiivis, sillä kosteus näissä ma-teriaaleissa on aina vahingollista. Julkisivuverhoilu voi olla esimerkiksi puuta, tiiltä tai rappausta. Julkisivumuurauksen tekeminen onkin jo hieman vaikeampi homma, mutta osaava hartiapankkirakentaja oppii työn kyllä melko nopeasti. Muuraustyö saattaa kokemattomalta sujua hieman hitaasti, mutta saatava säästö on jälleen tuntuva. Puujulkisivun rakentamisessa kannattaa muistaa, että seinä pitää ehdottomasti saada ainakin pohjamaalattua kuivissa olosuhteissa ennen syksyn tuloa.

Sisustustöihin rauhallisin mielin


Tämä talo odottaa vielä julkisivuverhousta ulkopuolelle.
Lämmöneristystyöt ja höyrysulkujen asentaminen onnistuu helposti "hartiapankkirakentajalta" kunhan muistaa käyttää huolellisuutta työssä.
Kaksikerroksisessa talossa tulee välipohjapalkit tiivistää huolellisesti höyrysulkuun.

Kun katto on päällä, ulkoseinät levytetty, ja ikkunatkin ehkä asennettu, voidaan aloittaa sisätöiden tekeminen. Sisätyöt vaativat aina lämpimiä ja kuivia olosuhteita. Seinien levyttäminen ja väliseinien tekeminen ovat juuri oikeaa omakotirakentajan työtä. Ennen levypintojen asentamista on kuitenkin muistettava, että sähköasennukset tehdään seinä- ja kattorakenteiden sisään. Sähkötöiden tekemiseen vaaditaan virallinen pätevyys; kuka tahansa ei asennuksia saa tehdä. Sähkötöissä voi säästää avustamalla sähköasentajaa sähkö-johtojen putkitusten asentamisessa, kunhan ensin selvittää tarkasti mitä pitäisi tehdä. Vesi- ja viemärijohdot on asen-nettava rakenteisiin ennen kuin niitä koteloidaan umpeen.

Seinien tasoitus, hionta ja maalaus sujuvat joutuisasti myös ensimmäistä kertaa asiaa opettelevalta. Tapetoimalla syntyy nopeasti siistiä seinäpintaa. Pesutilojen laatoitus on myös helppoa, kunhan ensin opettelee oikeat työmenetelmät.

Sisustustöissä löytyy tuhat ja yksi helppoa työvaihetta, jotka ovat erityisen sopivia hartiapankkirakentajan itse tehtäviksi. Sisätyövaiheessa voidaan töitä tehdä jo rauhallisin mielin, kunhan syksyn tullen vain saadaan lämmitys toimimaan. Rakenteet eivät enää pääse vaurioitumaan, vaikka työtä tehtäisiin koko talvi ja vielä seuraava kesäkin. Aikaa sisätöihin tulisijojen ja piippujen muurauksineen, sekä kiinto-kalusteiden asennuksineen saattaa kulua melkoisesti, mutta sisustustöiden tekeminen omatoimisesti on varsin kannattavaa säästön vuoksi.

Harkitse kaikkia vaiheita maalaisjärjellä


Hartiapankkirakentaja oppii melko nopeasti tavallisimmat rakentamisen menetelmät ja rakenneratkaisut, mutta kaikissa työvaiheissa kannattaa käyttää hetki aikaa miettimiseen. Pienen harkinnan jälkeen saattaa mieleen tulla esimerkiksi sellaisia työvaiheita, joita ei pysty enää myöhemmin rakenteita purkamatta tekemään. Ylimääräinen "pura ja kokoa" -työ on kaikkein turhauttavinta.

Huolehdi työturvallisuudesta


Hartiapankkirakentaja, joka työskentelee työmaalla usein yksin on alttiina monille rakennustöissä tavallisille työtapaturmille.

Yksin työskenneltäessä pitäisi tapaturmariskit pyrkiä minimoimaan nollaan, koska onnettomuustilanteessa avun saaminen saattaa kestää liian kauan. Tyypillisiä tapaturmia ovat putoamiset ja pään kolhaisut sekä liukastumiset. Kaikki telineet ja korkealla sijaitsevat tasot on suojattava onnettomuuksien välttämiseksi. Onnettomuuksia ja tapaturmia sattuu kuitenkin monille, vaikka olisi miten huolellinen ja varovainen. Vakuutukset otetaan tästä syystä kaiken varalle.

Hätäilemättä työt edistyvät


Hartiapankkirakentajan ensimmäinen sääntö on hosumisen välttäminen. Tehtävien huolellinen suunnittelu ja valmistelu takaavat hyvän lopputuloksen. Riittävän väljäksi suunnitellulla rakentamisen aikataululla talo valmistuu ilman suurempia hermoromahduksia ja perheriitoja.

Vaikka hartiapankkirakentajan voimavarat helposti hupenevat työmaalla käytännön askareissa, on rakennushankkeen johtamisen oltava myös kirkkaasti mielessä. Hankintojen suunnittelu ja tarjous-pyyntöjen tekeminen mahdollisimman moniin paikkoihin eivät saa unohtua. Sopimukset on muistettava hoitaa ajallaan, samoin laskujen kontrollointi ja maksaminen. Lisäksi kustannusseuranta eri työvaiheisiin käytetyistä rahoista on hoidettava koko ajan. Kustannusten "ennalta arvaamaton" lisääntyminen voi viedä raken-nushankkeelta taloudellisesti pohjan alta.

Omien resurssien määrittäminen


Hartiapankkitoteutusta suunniteltaessa on oman työn osuuden arvioiminen ensimmäisiä tehtäviä. Vertailun vuoksi voisi todeta, että suomalainen työntekijä työskentelee esimerkiksi toimistotyössä keskimäärin noin 1700 tuntia vuoden aikana. Oman työn ohessa tehokasta työskentelyaikaa rakennustyömaalle jää yllättävän vähän. Usein hankkeen johtamiseen tarvittavaa aikaa pyritään nipistämään myös varsinaisesta työajasta. Monikaan työnantaja ei sattuneesta syystä ole erityisen mielissään, jos joku työntekijöistä kertoo aloittavansa oman talon rakentamisen. Lisäksi perheellisen rakentajan tulee muistaa, että perheellekin pitää varata oma aikansa, vaikka rakentaminen tuntuisi kuinka tärkeältä.

Ammattimiehiä käyttäen tavallisen 150 neliömetrin pientalon rakentamiseen kuluu aikaa noin 2500-3000 työtuntia. Jos hartiapankkirakentajan omat taidot ovat puutteellisia, saattaa monien työvaiheiden tekemiseen kulua jopa kaksin-kolminkertainen aika ammattimieheen verrattuna. Vähintään 3000-4000 tuntia töihin kuluu joka tapauksessa, vaikka taitoa ja tietoa rakentamisesta olisikin, sillä rakennuttamistehtäviin ja rakennushankkeen organisointiin kuuluu myös useita satoja tunteja. Oman työn ohessa rakentavan hartiapankkilaisen onkin syytä varata pari vuotta rakennustöiden tekemiseen, ellei tiedä saavansa runsaasti talkootyövoimaa avuksi työläimpiin rakennusvaiheisiin.

Oman työnpanoksen arvioiminen ilman kokemusta on hyvin vaikeaa, ja lähes kaikki ensikertalaiset arvioivat omat työpanoksensa melko rajusti suuremmaksi kuin se todellisuudessa tulee olemaan. Tällöin saattaa syntyä ongelmia myös taloudellisella puolella, jos hankkeen rahoitus perustuu tietyn suuruiseen oman työn osuuteen. Myöskään talkooavun varaan ei pitäisi laskea kovin paljon. Useissa hankkeissa alkuvaiheessa aktiivisesti avustavat sukulaiset ja ystävät alkavat pikkuhiljaa kaikota, kun töiden jatkuessa ja jatkuessa näyttääkin siltä, että rakentaminen ei lopu koskaan.

Hartiapankilla säästyy rahaa


Hartiapankkirakentaminen on erinomainen keino vähentää rakentamisessa tarvittavan "puhtaan rahan" määrää - hommasta selvitään pienemmällä lainamäärällä ja pienemmällä rahoitusriskillä. Säästöä syntyy lähinnä oman työn verottomuuden seurauksena. Hartiapankkirakentajan ei tarvitse myöskään maksaa palkkoihin liittyviä sivukuluja, kuten sosiaaliturvamaksuja ja erilaisia vakuutusmaksuja. Paikallarakennetun hartiapankkitalon etuna on myös arvonlisäverossa saatavat säästöt. Materiaalien hintoihin sisältyy aina 22 prosentin arvonlisävero, joka lisätään kau-pan yhteydessä materiaalin verottomaan hintaan. Tehtaassa esivalmistettu tuote, esimerkiksi puu- tai betonirakenteinen seinäelementti joudutaan valmistamaan palkattua työvoimaa käyttäen, jolloin elementtiä edelleen myytäessä myös työpalkan osalle lisätään arvonlisävero.

Paikallarakennetun pientalon kustannuksista noin kolmasosa on työkustannuksia. 2/3 kustannuksista muodostuu rakennusmateriaaleista ja tarvikkeista. Itse rakentaen voidaan siis vaikuttaa noin kolmasosaan rakennuskustannuksista. Jos kaikki työt tehtäisiin itse, syntyisi siis noin 30 prosentin säästö. Monia töitä ei kuitenkaan voida säädösten puitteissa tehdä omatoimisesti, ja käytännössä omalla työllä saatava säästö rakennushankkeen koko-naiskustannuksista ei erittäin suurellakaan työpanoksella nouse juuri 20 prosenttia suuremmaksi.

Harkitse kaikkia vaiheita maalaisjärjellä


Hartiapankkirakentaja oppii melko nopeasti tavallisimmat rakentamisen menetelmät ja rakenneratkaisut, mutta kaikissa työvaiheissa kannattaa käyttää hetki aikaa miettimiseen. Pienen harkinnan jälkeen saattaa mieleen tulla esimerkiksi sellaisia työvaiheita, joita ei pysty enää myöhemmin rakenteita purkamatta tekemään. Ylimääräinen "pura ja kokoa" -työ on kaikkein turhauttavinta.

Huolehdi työturvallisuudesta


Hartiapankkirakentaja, joka työskentelee työmaalla usein yksin on alttiina monille rakennustöissä tavallisille työtapaturmille.

Yksin työskenneltäessä pitäisi tapaturmariskit pyrkiä minimoimaan nollaan, koska onnettomuustilanteessa avun saaminen saattaa kestää liian kauan. Tyypillisiä tapaturmia ovat putoamiset ja pään kolhaisut sekä liukastumiset. Kaikki telineet ja korkealla sijaitsevat tasot on suojattava onnettomuuksien välttämiseksi. Onnettomuuksia ja tapaturmia sattuu kuitenkin monille, vaikka olisi miten huolellinen ja varovainen. Vakuutukset otetaan tästä syystä kaiken varalle.

Hätäilemättä työt edistyvät


Hartiapankkirakentajan ensimmäinen sääntö on hosumisen välttäminen. Tehtävien huolellinen suunnittelu ja valmistelu takaavat hyvän lopputuloksen. Riittävän väljäksi suunnitellulla rakentamisen aikataululla talo valmistuu ilman suurempia hermoromahduksia ja perheriitoja.

Vaikka hartiapankkirakentajan voimavarat helposti hupenevat työmaalla käytännön askareissa, on rakennushankkeen johtamisen oltava myös kirkkaasti mielessä. Hankintojen suunnittelu ja tarjous-pyyntöjen tekeminen mahdollisimman moniin paikkoihin eivät saa unohtua. Sopimukset on muistettava hoitaa ajallaan, samoin laskujen kontrollointi ja maksaminen. Lisäksi kustannusseuranta eri työvaiheisiin käytetyistä rahoista on hoidettava koko ajan. Kustannusten "ennalta arvaamaton" lisääntyminen voi viedä raken-nushankkeelta taloudellisesti pohjan alta.