Kivitalo vai puutalo?

 

Jos kaava antaa tilaa vaihtoehdoille, pääsee rakennuttaja valitsemaan kivitalon ja puutalon välillä. Löytyykö näiden kahden talotyypin välille merkittäviä eroja? Painotetaanko valinnassa rakennetyyppiä, sisäilman terveellisyyttä ja mukavuutta, ylläpitokustannuksia, elinkaariajattelua vai hiilijalanjälkeä?

Teksti: Matti A. Kallio
Kuvat: Matti Kallio, Jaana Ahti-Virtanen

Puutalon kauneudessa kotoisuus nousee luontevasti vallitsevaksi ominaisuudeksi. Puutalo on keveän oloinen. Sen julkisivut ovat yksityiskohtia täynnä jo yksinkertaisemmissakin rakennuksissa. Auringon valossa pienet varjot listojen ja paneeleiden reunamilla elävöittävät sitä vuorokauden ja vuodenaikojenkin vaihteluissa. Vaaka- ja pystylaudoitus, jiirikulmat tai listakulmat tuovat yhteen ja samaan massamuotoon erilaista ilmaisua.

Kivitalo on luonteeltaan ylväs ja arvokkuutta korostava. Monet eri tyylilajit nousevat sen materiaalisuudesta kukoistukseen.  Sileät ja geometrialtaan tasaiset rakennepinnat antavat mahdollisuuden yltää mielikuvitusta hivelevään funktionaalisen arkkitehtuurin ilmaisuun kuin myös herraskartanon ylväyteen. 

Tiilinen julkisivu kantaa mukanaan samantyyppistä rakenteellista ornamentaalisuutta kuin puupaneeliseinä. Estetiikaltaan se kuitenkin korostaa muurimaisuutta. Tiilinen seinä avaa mahdollisuudet mitä jännittävimmälle ikkunarytmitykselle, aukotuksille ja lasiviiltojen estetiikalle rakennuksen massoittelussa.

Laudoituksen suuntaa vaihtamalla
saa puurakennukseen erilaista ilmettä.
Puutalo on kivitaloon verrattuna
kevyemmän oloinen.

Melkein kivi, melkein puu

Kaikkea rakentamista maassamme ohjaavat yhteiset pelisäännöt. Eroja puurakenteiden ja kivirakenteiden välille ei siis kannata hakea rakennusteknisestä paremmuudesta. Teknisiä eroja kivi- ja puurakentamisessa kuitenkin on, mutta myös yhtäläisyyksiä löytyy. Tänä päivänä ei voida sanoa, että rakennus olisi puhdasoppinen kivitalo tai puutalo. Kummankin talotyypin rakenteissa on paljon muitakin materiaaleja. Niillä kaikilla on jokin erityinen rakennustekninen tai -fysikaalinen toimintonsa.

Perinteisesti Suomessa rakennukset olivat massiivirakenteisia eli pystyrunkorakenteiltaan homogeenisia. Kaupunkien kivirakennukset, kuten tiilistä muuratut kerrostalot, ovat yhtä tiili-laastirakennetta ulkopinnasta sisäpintaan. Sama koski kansan rakennuksia eli hirsitaloja. Puu suojasi ihmistä sellaisenaan säätilojen vaihteluita vastaan.

Tämä on itse asiassa ideaali tapa rakentaa: yksi ja sama materiaali sekä toimii kantavana rakenteena että eristeaineena. Myös kierrätystä ajatellen tapa on erittäin hyvä.

Kivitaloissa, tänä päivänä lähinnä
harkkotaloissa, voidaan seinärakenne
pitää suunnittelun, rakentamisen ja
kierrätyksen kannalta yksinkertaisena.

Eristeet seinämateriaalin mukaan

Kivitaloissa, tänä päivänä lähinnä harkkotaloissa voidaan seinärakenne edelleen pitää suunnittelun, rakentamisen ja kierrätyksen kannalta yksinkertaisena. Harkko itsessään on kivijaloste, laastit ja sementit ovat kivijalosteita. Ainoastaan raudoitus ja polyuretaani lämmöneristeenä tuovat mukanaan muuta ainesta rakenteeseen.

Puinen rankarakenne eli monikerroskonstruktio on melko monimutkainen materiaalikooste varsinkin passiivitalon ollessa kyseessä. Kantavan puurangan lisäksi lämmöneristeenä on mahdollisesti lasivillaa tai kivivillaa useina kerroksina, muoveja höyrynsulkuna ja eri tavoin kemiallisesti kyllästettyjä kuitulevytuotteita tuulensuojana tai sisustusvalmiina verhoilutuotteina. Puutalo ei tämän vuoksi ole homogeeninen rakenteeltaan.

Puutalo on kuitenkin mahdollista suunnitella niin, että sen rakenteet ovat lähes kaikki uusituvista materiaaleista jalostetut. Samalla siitä tulee pitkäaikainen hiilivarasto, mikä tekee siitä luonnon kanssa vuorovaikutteisen oikealla tavalla.

Tällöin eristeenä voidaan käyttää esimerkiksi ruohopohjaisia jalosteita, kuten pellavaa tai hamppua, joilla on tehtävään riittävä U-arvo. Molemmat näistä ovat hygroskooppisia materiaaleja, ja ne sitovat elävinä kasveina hiilidioksidia yhteyttäessään kuten puu kasvaessaan tekee. Puurakenteisen rakennuksen suunnittelussa on myös syytä pyrkiä jatkuvaan eristerakenteeseen saumojen välttämiseksi. Yksinkertainen on kaunista myös rakenteiden suhteen.

Uusista innovaatioista uusia mahdollisuuksia

Mitä syvemmälle seinien, alapohjien ja yläpohjien rakenteisiin tunkeudutaan, sitä enemmän materiaaleja ja niiden ominaisuuksia tulee vastaan. Sitäkin enemmän keskustelu siirtyy ammattirakentajien maailmaan Matti ja Maija Meikäläisen elämänpiiristä. Tämän vuoksi puuja kivirakentamisen erot eivät kristallisoidu helposti, koska kumpaakin rakennustapaa ohjaa sama säännöstö ja samat yhteiskunnan tavoitteet rakentamisen suhteen.

Voiko asiaa tarkastella innovaatioiden eli materiaalikehittämisen ja materiaalien oikeanlaisen käytön tarkastelukulmasta? Kaksi esimerkkiä valaisee asiaa. Harkkoteollisuus on pysynyt hyvin ajan hermolla; tarjolla on jopa täysin homogeenisia kaasubetoniharkkotuotteita vailla lisälämmöneristämisen tarvetta. Näissä lämmöneristäminen tapahtuu yksinomaan harkon matriisirakenteessa olevien ilmakuplien avulla. Seinät toki muodostuvat melko paksuiksi, mutta tämä voi olla avaus mielenkiintoiselle arkkitehtuurille. Harkkorakentaminen on myös hyvä vaihtoehto, kun halutaan yksinkertaiset passiivitalon ulkoseinärakenteet.

Puu on luonnon oma innovaatio, hiilen pitkäaikainen varasto. Puulla on suosiollinen vaikutus ihmisen fysiologiaan ja jopa mielentiloihin. Puu, erityisesti havupuu, on hygroskooppinen materiaali. Se imee ja luovuttaa kosteutta. Havupuu oikein käytettynä sisäpintamateriaalina voi toimia sisätilan ilmankosteuden tasaamisessa laajalla suhteellisen kosteuden alueella.

Puun akustiset ominaisuudet ovat moninaisesti hyödynnettävissä. Puu on ainoa rakennusaine, joka on miellyttävää kosketeltavaa. Puun oma luontainen vivahteikkuus voidaan hyödyntää sisustusarkkitehtuurissa monin eri tavoin.

Valinta ei ole helppo, mutta sillä on merkitystä

Tämän päivän uudet omakotitalot ovat pääsääntöisesti matalaenergiataloja tai passiivitaloja. Rakennuttajan on hyvä tutustua eri materiaalivaihtoehtoihin ja miettiä esimerkiksi niiden vaikutusta hiilijalanjälkeen. Sama koskee lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon tekniikan valintaa. Rakennuttaja voi myös vaikuttaa kierrätettävyyteen eli rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksiin valintojensa kautta.

Tärkeintä valinnan prosessissa rakennuttajalle on kuitenkin kuunnella oman sydämen ääntä ja keskittyä talon käytettävyyteen ja esteettisiin mieltymyksiinsä. Näin hän saa juuri sen puutalon tai kivitalon, joka on hänelle mieleinen.

Kivitalo vai puutalo?