Kuivakäymälä – todellinen vaihtoehto vesikäymälälle

 
  • Kirjoittaja(t): Raini Kiukas, DT -keskus Kuivakäymälä

Kuivakäymälä tai huussi ovat kumpikin vaihtoehtoja omien jätteidemme käsittelemiseksi. Lähtökohtana on, niin kuin kaikessa rakentamisessa, pitää olla oikea laite tai malli oikeassa paikassa. Itse tehty huussi sopii kesäajan käyttöön, mutta sisätiloihin itse tehtyä laitetta ei kannata asentaa ellei ole ihan varma laitteen tai mallin toiminnasta.

Perusta toimivalle kuivakäymälälle on virtsan ja ulosteen hallinta. Haju syntyy siitä kun kiinteä aine hiljalleen hajoaa ja liukenee nesteeseen käymälän alusastiassa. Hajun aiheuttaa vapautuva ammoniakki. Jos vielä tuuletuskin katolle puuttuu, niin käynti käymälässä on kuin pahimmassa hajulassa käynti. Vaikka paikat olisivat siistit, niin haju on kyllä viihtymisen ja viipymisen este. Jäteastian tyhjentäminen tässä tapauksessa on epämiellyttävää, ja usein se tästä johtuen päätyykin lähimetreille, jolloin ei kovin paljoa ole saavutettu ympäristön kannalta katsottuna. Lähtökohtana käymäläjätehuollossa on, ettei jätettä haudata maahan kuin poikkeustapauksessa metsäretkellä. Näin ollen käymälässä tulee aina olla alusastiat kiinteälle ja erottuvalle nesteelle.

Toinen lähtökohta mallin tai laitteen valinnalle on jätteen hyödyntämisen näkökulma. Jos haluaa lannoittaa kastelemalla veteen sekoitetulla virtsalla kasvimaata ja puutarhaa, niin virtsan erottaminen jo istuimessa on silloin hyvä tapa. Kokemukset virtsan käyttämisestä kasteluun ovat myönteisiä. Virtsan käytössä on muistettava, että siinä on paljon typpeä suhteessa muihin ravinteisiin, ja niinpä runsas virtsan käyttö, erityisesti syksyllä, tuottaa kukkien sijasta suuria lehtiä ja huonontaa kasvien talvehtimista. Parhaan tuloksen virtsan käyttö tuottaa köyhillä kivennäismailla. Virtsan varastointiin on syytä varautua loppukesästä ja säilyttää sitä talven yli. Syksyllä lannoittaminen huonontaa myös kasvien pakkasen kestävyyttä. Aikuinen tuottaa virtsaa reilun litran päivässä, josta voi laskea varastointitarpeen määrää. Kiinteän ulosteen hyödynnyksessä on muistettava vähintään vuoden kompostointi ennen kasvimaalla käyttöä.

Mikäli virtsan käytölle ei ole mahdollisuutta, niin kannattaa valita mahdollisimman pitkälle kompostoiva laite. Kompostoinnissa jäte muuttuu suhteellisen miellyttävään muotoon ja suurin osa virtsasta sitoutuu kuivikkeeseen. Kompostoivia käymälälaitteita ja -malleja on tarjolla runsaasti. Valitessa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea se tila, johon laitetta on asentamassa. On mietittävä, mistä laite tyhjennetään ja mitä kautta osin kompostoitunut jäte viedään jälkikompostiin. Parasta olisi aina löytää ratkaisu, jossa jätettä ei olisi tarpeen kuljettaa ainakaan asuintilojen läpi.

Kun käymälälaitetta ollaan sijoittamassa sisätiloihin, on mietittävä tyhjennysreittien lisäksi ilmanvaihtoputkien sijoittaminen. Sisätiloissa on aina asennettava poistopuhallin ilmanvaihtoputkeen. Näin varmistetaan ilman kulku käymäläastiasta ulos eikä toisin päin. Säädettävällä puhaltimella voi ohjata poistoa käytön ja tarpeen mukaan. Ulkotiloissa on ilman poistoputki vietävä aina katolle asti ja vielä mahdollisimman suoraan. Kärpässuoja on hyvä laittaa putken päähän estämään lämpimästä ilmasta kiinnostuneita eläviä pääsemään kompostiin. Mikäli tukiainetta (kuiviketta) on tarpeen käyttää, niin siinäkin on hyvä olla kannellinen astia. Näin eivät pienet vierailijat pääse munimaan mukavaan paikkaan.

Virtsan erottelevan mallin osalta on lisäksi mietittävä, mihin virtsa johdetaan, mikäli sitä siis ei käytä kasteluun. Vaatimattomaan jätevesien käsittelyjärjestelmään niitä ei saa ohjata. Suurin osa ravinteista kun on liuenneina virtsassa, joten uuden asetuksen (542/2003) vaatimukset jäävät tällöin saavuttamatta, koska esim. pelkkä imeytys ei poista ravinteita. Mutta sen sijaan asetuksen tavoitteet saavutetaan melko hyvin ottamalla asiallinen kuivakäymälä käyttöön ja hoitamalla jätteet kompostoinnin kautta uuden kasvun tuottamiseen.

Laitteita on kaupan monenlaisia ja niistä on asiaan perehtymättömän usein vaikea valita. Laitteiden nimet johtavat harhaan. Laitteita on yritetty myös luokitella esim. sisä- ja ulkokäyttöön tai säiliön koon mukaan tai kompostoitumisen asteen mukaan. Luokituksessa ei ole kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Ehkä käyttökelpoisin tapa tällä hetkellä on ottaa selvää käymäläjätteen käsittelyprosessista.

Esimerkkejä sisätiloihin sopivista laitteista:

  • Polttavat laitteet tuottavat vain vähän tuhkaa. Tilasta on oltava ilmanvaihtohormi tai vastaava palamiskaasujen poistoa varten. Sähkökulutus on melko suuri.
  • Pakastavat laitteet tuottavat pakastettua jätettä, joka kompostoidaan kunnollisessa kompostorissa ulkona. Sähkökulutus kuin pakastimessa ja väliaikoina laitteen voi kytkeä pois päältä.
  • Haihduttavat mallit haihduttavat virtsan ulos ja kompostoivat kiinteän jätteen. Sähkökulutus ei ole suurta, jos on valittu oikean kokoinen laite. Kiinteä aine on jälkikompostoitava kompostorissa.
  • Erottelevat mallit vaativat virtsalle oman poiston ja käsittely- tai keräysjärjestelmän. Kiinteä jäte on hajutonta tehokkaan poiston ansiosta, mutta vaatii kompostorin jälkikompostointiin. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä.
  • Yksikerroksiseen tilan kompostoivat ja erottelevat mallit vaativat myös virtsalle paikat. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä. Jäte on melko kompostoitunutta, kun se poistetaan, mutta tässäkin jälkikompostoinnille on oltava kompostori.
  • Kahdenkerroksen kompostikäymälöissä istuinosa on asuintiloissa ja komposti alakerrassa. Valittavina on malleja, joissa kompostoituminen tapahtuu vaihtosäiliössä tai säiliöissä, joissa jäte kompostoituu valmiiksi asti. Ylijäämänesteen poistoon on varauduttava. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä.

Ulkotiloihin sopivia laiteita on monenlaisia. Ratkaisu riippuu tilasta ja huoltajan kiinnostuksesta kuljettaa ja käsitellä jätettä. Jos haluaa päästä mahdollisimman vähällä, niin silloin vaihtoastia on hyvä ratkaisu. Vaihtosäiliössä jäte jälkikompostoituu levitykseen asti. Riittävällä kuivikkeen käytöllä varmistetaan, ettei nestettä erity juurikaan. Erottuvalle nesteelle on kuitenkin varattava astia. Näin voidaan myös seurata laitteen toimintaa. Tuulipuhallin ilmanvaihtoputken päässä parantaa haihtumista ja vähentää nesteen erottumista.

Kirjoittaja toimii Käymäläseura Huussi ry:n sihteerinä. Yhdistys on teettänyt v. 2004 suomalaiset kuivakäymälät -esitteen, johon on koottu melko kattavasti suomalaisten valmistajien laitteet. Esitettä saa ainakin DT -keskuksista eli kuivakäymäläkaupoista Tampereelta ja Turusta. Yhdistyksen toimesta keväällä valmistuu myös käymäläjätteen käsittely koskeva esite. Tampereella järjestään II kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi elokuussa 2006, www.huussi.net

Laitteita on kaupan monenlaisia ja niistä on asiaan perehtymättömän usein vaikea valita. Laitteiden nimet johtavat harhaan. Laitteita on yritetty myös luokitella esim. sisä- ja ulkokäyttöön tai säiliön koon mukaan tai kompostoitumisen asteen mukaan. Luokituksessa ei ole kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Ehkä käyttökelpoisin tapa tällä hetkellä on ottaa selvää käymäläjätteen käsittelyprosessista.

Esimerkkejä sisätiloihin sopivista laitteista:

  • Polttavat laitteet tuottavat vain vähän tuhkaa. Tilasta on oltava ilmanvaihtohormi tai vastaava palamiskaasujen poistoa varten. Sähkökulutus on melko suuri.
  • Pakastavat laitteet tuottavat pakastettua jätettä, joka kompostoidaan kunnollisessa kompostorissa ulkona. Sähkökulutus kuin pakastimessa ja väliaikoina laitteen voi kytkeä pois päältä.
  • Haihduttavat mallit haihduttavat virtsan ulos ja kompostoivat kiinteän jätteen. Sähkökulutus ei ole suurta, jos on valittu oikean kokoinen laite. Kiinteä aine on jälkikompostoitava kompostorissa.
  • Erottelevat mallit vaativat virtsalle oman poiston ja käsittely- tai keräysjärjestelmän. Kiinteä jäte on hajutonta tehokkaan poiston ansiosta, mutta vaatii kompostorin jälkikompostointiin. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä.
  • Yksikerroksiseen tilan kompostoivat ja erottelevat mallit vaativat myös virtsalle paikat. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä. Jäte on melko kompostoitunutta, kun se poistetaan, mutta tässäkin jälkikompostoinnille on oltava kompostori.
  • Kahdenkerroksen kompostikäymälöissä istuinosa on asuintiloissa ja komposti alakerrassa. Valittavina on malleja, joissa kompostoituminen tapahtuu vaihtosäiliössä tai säiliöissä, joissa jäte kompostoituu valmiiksi asti. Ylijäämänesteen poistoon on varauduttava. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä.

Ulkotiloihin sopivia laiteita on monenlaisia. Ratkaisu riippuu tilasta ja huoltajan kiinnostuksesta kuljettaa ja käsitellä jätettä. Jos haluaa päästä mahdollisimman vähällä, niin silloin vaihtoastia on hyvä ratkaisu. Vaihtosäiliössä jäte jälkikompostoituu levitykseen asti. Riittävällä kuivikkeen käytöllä varmistetaan, ettei nestettä erity juurikaan. Erottuvalle nesteelle on kuitenkin varattava astia. Näin voidaan myös seurata laitteen toimintaa. Tuulipuhallin ilmanvaihtoputken päässä parantaa haihtumista ja vähentää nesteen erottumista.

Kirjoittaja toimii Käymäläseura Huussi ry:n sihteerinä. Yhdistys on teettänyt v. 2004 suomalaiset kuivakäymälät -esitteen, johon on koottu melko kattavasti suomalaisten valmistajien laitteet. Esitettä saa ainakin DT -keskuksista eli kuivakäymäläkaupoista Tampereelta ja Turusta. Yhdistyksen toimesta keväällä valmistuu myös käymäläjätteen käsittely koskeva esite. Tampereella järjestään II kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi elokuussa 2006, www.huussi.net

Laitteita on kaupan monenlaisia ja niistä on asiaan perehtymättömän usein vaikea valita. Laitteiden nimet johtavat harhaan. Laitteita on yritetty myös luokitella esim. sisä- ja ulkokäyttöön tai säiliön koon mukaan tai kompostoitumisen asteen mukaan. Luokituksessa ei ole kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Ehkä käyttökelpoisin tapa tällä hetkellä on ottaa selvää käymäläjätteen käsittelyprosessista.

Esimerkkejä sisätiloihin sopivista laitteista:

  • Polttavat laitteet tuottavat vain vähän tuhkaa. Tilasta on oltava ilmanvaihtohormi tai vastaava palamiskaasujen poistoa varten. Sähkökulutus on melko suuri.
  • Pakastavat laitteet tuottavat pakastettua jätettä, joka kompostoidaan kunnollisessa kompostorissa ulkona. Sähkökulutus kuin pakastimessa ja väliaikoina laitteen voi kytkeä pois päältä.
  • Haihduttavat mallit haihduttavat virtsan ulos ja kompostoivat kiinteän jätteen. Sähkökulutus ei ole suurta, jos on valittu oikean kokoinen laite. Kiinteä aine on jälkikompostoitava kompostorissa.
  • Erottelevat mallit vaativat virtsalle oman poiston ja käsittely- tai keräysjärjestelmän. Kiinteä jäte on hajutonta tehokkaan poiston ansiosta, mutta vaatii kompostorin jälkikompostointiin. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä.
  • Yksikerroksiseen tilan kompostoivat ja erottelevat mallit vaativat myös virtsalle paikat. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä. Jäte on melko kompostoitunutta, kun se poistetaan, mutta tässäkin jälkikompostoinnille on oltava kompostori.
  • Kahdenkerroksen kompostikäymälöissä istuinosa on asuintiloissa ja komposti alakerrassa. Valittavina on malleja, joissa kompostoituminen tapahtuu vaihtosäiliössä tai säiliöissä, joissa jäte kompostoituu valmiiksi asti. Ylijäämänesteen poistoon on varauduttava. Poistopuhallin ei kuluta paljon sähköä.

Ulkotiloihin sopivia laiteita on monenlaisia. Ratkaisu riippuu tilasta ja huoltajan kiinnostuksesta kuljettaa ja käsitellä jätettä. Jos haluaa päästä mahdollisimman vähällä, niin silloin vaihtoastia on hyvä ratkaisu. Vaihtosäiliössä jäte jälkikompostoituu levitykseen asti. Riittävällä kuivikkeen käytöllä varmistetaan, ettei nestettä erity juurikaan. Erottuvalle nesteelle on kuitenkin varattava astia. Näin voidaan myös seurata laitteen toimintaa. Tuulipuhallin ilmanvaihtoputken päässä parantaa haihtumista ja vähentää nesteen erottumista.

Kirjoittaja toimii Käymäläseura Huussi ry:n sihteerinä. Yhdistys on teettänyt v. 2004 suomalaiset kuivakäymälät -esitteen, johon on koottu melko kattavasti suomalaisten valmistajien laitteet. Esitettä saa ainakin DT -keskuksista eli kuivakäymäläkaupoista Tampereelta ja Turusta. Yhdistyksen toimesta keväällä valmistuu myös käymäläjätteen käsittely koskeva esite. Tampereella järjestään II kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi elokuussa 2006, www.huussi.net