Märkätilojen rakentaminen ja remontointi

 
  • Kirjoittaja(t): Juha Sutinen, Insinööritoimisto Raksystems Oy

Lähes jokainen lienee nykyisin törmännyt sanoihin kosteusvaurio ja homeet. Hometta esiintyy niin kivi- kuin levyrakenteisissakin märkätiloissa. Home on usein seurausta kosteus- ja vesivaurioista tai muusta kosteusteknisestä ongelmasta. Kosteusvauriot voidaan välttää ainoastaan märkätiloihin soveltuvilla rakenteilla ja materiaaleilla, joilla estetään kosteuden tunkeutuminen rakenteisiin. Oletpa rakentamassa uutta tai korjaamassa vanhaa kylpyhuonetta tai muuta märkätilaa, samat säännöt pätevät sekä rakentamiseen että korjaamiseen. Oikein ja huolellisesti tehty sekä suunniteltu rakenne on säästöä tulevaisuuteen. Ainoastaan oikeilla rakenneratkaisuilla, materiaaleilla ja työmenetelmillä saadaan toimivia ja kestäviä märkätilojen rakenteita.

Uudet tiukat ohjeet

Vuonna 1999 tammikuun 1. päivänä astui voimaan Ympäristöministeriön laatima uusi Suomen Rakentamismääräyskokoelman RakMK C2, määräykset ja ohjeet koskien kosteuden ja vedeneristyksiä. Määräykset tulivat velvoittaviksi 1.7.1999.

Uutta määräyksissä on se, että enää märkätiloissa ei riitä pelkät kosteudeneristykset vaan kaikkiin seinä- ja lattiarakenteisiin edellytetään vedeneristyksiä.

EU:n rakennustuotedirektiivin mukainen olennainen vaatimus edellyttää, että rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että siitä ei aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille.

Ohjeet ja määräykset koskevat uudisrakentamista, mutta niitä voidaan soveltaa myös korjausrakentamisessa.

Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.

Märkätilat

Märkätiloiksi nimitetään tiloja, jotka on varustettu lattiakaivolla ja joiden seinät sekä lattia joutuvat alttiiksi roiskevedelle. Tällaisia tiloja ovat asuintaloissa pesu- ja kylpyhuoneet sekä saunatilat. WC, kodinhoitohuone sekä altaalla varustetut "ns. kuraeteiset" voidaan myös luokitella märkätiloiksi, mikäli ne käyttötarkoituksensa puolesta täyttävät em. kriteerit.

Asuntojen märkätilojen kosteusrasitukset ovat nykypäivänä huomattavasti suurempia kuin aikaisemmin. Kylpyammeet on usein poistettu ja korvattu suihkuilla, huoneistokohtaisia saunoja rakennetaan lähes kaikkiin asuntoihin sekä pyykit pestään ja kuivatetaan sisätiloissa, kun aikaisemmin samat toimenpiteet suoritettiin talosaunoissa ja pesutuvissa.

Märkätilojen suunnittelussa ja rakentamisessa tehdyt virheet yleensä paljastuvat vasta kun rakenteet ovat jo vaurioituneet tai ääritilanteissa asukkaat alkavat oireilla mahdollisten terveyshaittojen vaikutuksesta.

Vedeneristys ja eristäminen

Vedeneristys on ainekerros, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu. Vedeneristeeltä edellytetään lisäksi riittävää sitkeyttä ja joustavuutta, jotta se kestää rakentamisen aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset mahdolliset alusrakenteiden liikkeet.

Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen alle on tehtävä erillinen vedeneristys.

Vedeneristeenä voidaan käyttää tar-koitukseen soveltuvia erilaisia -ve-deneristysmassoja, joita löytyy markkinoilta useilta eri valmistajilta. Suurimmilla valmistajilla on tarjota koko konsepti alustan käsittelystä varsinaiseen vedeneristykseen ja- laatoituslaasteihin, jolloin vältytään siltä ongelmalta, että aineet eivät- sovellu keskenään toisiinsa ja esim. tästä johtuen tulee kosteus- ja home-vaurioita kun märkätilan eristeet pettävät. Mikäli materiaalivalmistaja on tuotteensa hyväksyttänyt -ve-den-eristeeksi, niin tällöin myös muo-vimatto hitsatuin saumoin voidaan asentaa lattian vedeneristykseksi ja myös seinissä voidaan käyttää tällöin vedeneristeenä muovimattoa hitsatuin saumoin tai riittävästi limitettynä.

Tuote- ja henkilösertifikaatit

Jo aiemmin useilla vedeneristevalmistajilla on ollut sertifioinnit omille vedeneristysjärjestelmilleen ja jotkut ovat jopa kouluttaneet asentajia omia tuotteitaan varten. VTT on ylläpitänyt luetteloa sertifioiduista ja hyväksytyistä vedeneristysjärjestelmistä. Nykyisin myös vedeneristäjille on olemassa erityinen koulutusohjelma näyttökoetöineen. Henkilösertifikaatin saaneiden henkilöiden töitä seurataan ja jos työt eivät tule tehtyä vaatimusten mukaisesti, niin oikeuden tehdä em. töitä voi menettää. Hyväksytyistä henkilösertifikaatin saaneista asentajista luetteloa ylläpitää VTT ja tällä hetkellä sertifikaatin saaneita on vähän yli 1000 henkilöä.

Minne märkätilat talossa sijoitetaan?

Tilojen sijoitus talossa vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Sijoituksesta -ja tilojen koosta voidaan antaa muutamia suosituksia joita kannattaa noudattaa. Pientaloihin rakennetaan lähes poikkeuksetta sauna ja sen yhteyteen pesuhuone, joten erillistä kylpyhuonetta ei useinkaan rakenneta. Saunaosasto tulisi aina sijoit-taa siten, ettei se häiritse talon asukkaiden muuta toimintaa ja päin--vastoin. Saunan jälkeen on mu-kavaa päästä vilvoittelemaan suojatulle pihalle, joten saunaosasto kannattaa sijoittaa maan tasalla olevaan kerrokseen. Ulosvievää ovea ei tulisi sijoittaa pesuhuoneeseen, koska kostea pesuhuoneilma tiivistyy helposti vedeksi kylmällä ilmalla ovea avattaessa. Saunaosaston yhteyteen tulisi rakentaa oma erillinen WC-tila. Mikäli tilan puutteen vuoksi joudutaan saunan pesuhuoneen yhteyteen rakentamaan WC, tulisi se erottaa esim. kosteuden ja veden kestävällä sermillä suihku- ja pesutilasta.

Mikäli asuntoon rakennetaan sau-naosaston lisäksi erillinen kylpyhuone, tulisi se sijoittaa makuuhuoneiden läheisyyteen siten, että sinne pääsee helposti ja suojaisasti häiritsemättä mahdollisia vieraita esim. olohuoneessa.

Lisäksi tilojen sijoituksessa tulisi ottaa huomioon se, että tiloihin saataisiin riittävästi luonnonvaloa ikkunoista.

Kuinka suuret ovat riittävät tilat?

Saunan tilavuus tulisi olla vähintään 10 m3, jolloin pinta-alaksi tulee vähintään n. 4-5 m2. Pesuhuoneen pinta-ala tulisi olla vähintään n. 7 m2 ja pukuhuoneen pinta-ala n. 10 m2. Pukuhuone tulisi olla noin kaksi kertaa saunan kokoinen, mutta mikäli pukuhuone toimii samalla myös takkahuoneena, tarvitaan tulisijan vuoksi vielä n. 2 -3 m2 lisätilaa. Kylpyhuoneen vähimmäistilavaatimus on n. 4 m2. Kodinhoitohuone (apukeittiö) tulisi sijoittaa keittiön yhteyteen. Kodinhoitohuoneen pinta-alaksi suositellaan vähintään n. 5 m2.

Oikeat ratkaisut eri tiloihin

Märkätilan kivirakenteinen seinä
Myös kivirakenteisessa märkätilassa tulee huolehtia veden- ja kosteudenerityksistä.

Kuva: Insinööritoimisto Raksystems Oy

Vesi ja vesihöyry rasittavat märkien tilojen rakenteita. Lattiaan ja seiniin tulee aina asentaa vedeneristys, ellei märkätilojen pintamateriaali toimi myös vedeneristyksenä kuten käytettäessä pintamateriaalina esim. muovimattoa. Lattian vedeneristys tulee nostaa aina riittävästi seinille (vähintään 100 mm). Lisäksi kaikki vedeneristystä läpäisevät läpiviennit tulee tiivistää erityisen huolellisesti. Lattian vedeneristykseen ei tulisi jäädä muita kuin lattiakaivon vaatima läpivienti. Myös seinien vedenerityksien läpivientejä tulisi välttää ja olisikin suositeltavaa tuoda suihkusekoittajan putket esim. yläkautta, jolloin eniten kastuvalla alueella seinissä vältyttäisiin läpivienneiltä. Märkätiloissa on ensisijaisen tärkeää huolehtia myös riittävästä ilmanvaihdosta. Rakenteet voidaan tehdä niin kivi- kuin levyrakenteisena, kunhan muistetaan tehdä vedeneristykset huolellisesti. Kivirakenteet eivät pääsääntöisesti vaurioidu rakenteellisesti pienestä kosteudesta, mutta myös kivirakenteissa tulee huolehtia vedeneristyksistä, sillä kivirakenteeseen päässyt kosteus saattaa aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita seinän vastakkaisella puolella olevissa pintamateriaaleissa.

Seinärakenteet

Märkätilojen seinärakenne riippuu siitä, onko kyseessä ulkoseinä, kuivan huonetilan ja märkätilan välinen seinä vai pesuhuoneen ja saunan välinen seinä. Höyrynsulku tulee aina asentaa mahdollisimman lähelle seinän pintarakennetta, sillä kosteus pyritään rajoittamaan siihen tilaan, jossa se syntyy. Ulkoseinärakenteeseen ei saa tehdä kahta höyrynsulkua, eli levyrakenteen takaa on poistettava höyrynsulku, kun seinälevyyn tehdään vedeneristys. Em. seinässä tulee kuitenkin huolehtia siitä, että seinään tulee riittävä ilmansulku. Saunan ja pesuhuoneen välinen seinä vaatii myös erikoisratkaisun, koska saunan puolelle seinään verhouslautojen alle asennetaan höyrynsulku ja pesuhuoneen puolelle tulee samaan seinään vedeneristys. Edellä mainittu seinärakenne vaatii, että seinärakenne tehdään pesuhuoneen puoleisen levyverhouksen alta esim. ullakkotilaan tuulettuvaksi, jolloin rakenteeseen mahdollisesti päässyt kosteus pääsee tuulettumaan rakenteesta pois. Seinärakenne voidaan tehdä kivi- tai levyrakenteisena, mutta seiniin tulee tehdä aina vedeneristys. Kaikki läpiviennit tulee tiivistää huolellisesti ja vedeneristys erityisine läpivientikappaleineen tulisi tehdä kaikkien läpivientien osalle. Levyrakenteisessa seinässä käytetään levysaumoissa ja sisä- sekä ulkonurkissa ja lattian sekä seinän nurkissa yleensä vielä pelkän vedeneristysmassan lisäksi erilaisia vahvistuskaistaleita. Useimmilla vedeneristysmateriaalien valmistajilla löytyy ko. tarkoitukseen soveltuvia aineita tarvittavine vahvistuskankaineen.

Puu- tai teräsrunkoinen levyrakenteinen seinä

Puu- tai teräsrunkorakenteinen seinä tulee erottaa kivirakenteesta siten, että seinän ala-soiron ja kivirakenteisen lattian väliin asennetaan esim. bitumikermikaista. Korjattaessa rakenteita tulee huomioida se, että mikäli vanha rakenne alkaa lattiapinnan alapuolelta, se tulee nostaa kivirakenteisena vähintään lattiapinnan tasolle ja rakentaa vasta siitä ylöspäin seinä puu- tai teräsrunkorakenteisena. Tulee kuitenkin muistaa se, että seinän mahdolliset palo- ja äänitekniset ominaisuudet eivät heikkene. Seinän levytyksenä voidaan käyttää kipsikartonki- tai kaakelilujalevyjä. Muista jättää levyt n. 10 mm irti lattiarakenteesta kapillaarisen nousun estämiseksi ja käsittele levyjen alareunat ennen asennusta kosteussulkuaineella sekä tiivistä saumat tarkoitukseen soveltuvalla elastisella sauma-aineella ennen vedeneristyksen asentamista. Seinärakennetta tehtäessä tulee ottaa huomioon, että runkorakenteen sisään tehdään tarvittavat tuet seinään kiinnitettäville kalusteille ja varusteille esim. 12 mm paksusta kosteuden kestävästä vanerista. Kaikki levyrakenteen lävistävät läpiviennit tulee tiivistää huolellisesti. Useimmiten puu- tai teräsrunkoiseen seinään tehdään eristys joko lämmön- tai ääneneristyksen takia. Eristeet asennetaan tiiviisti runkotolppien väliin. Muista eristää kondenssitiivistymisen takia myös kaikki vesiputket, jotka jäävät rakenteisiin. Levyrakenteiselle seinälle runkotolppajakona suositellaan 400 - 600 mm riippuen käytetystä levymateriaalista ja runkopaksuudesta.

Kivirakenteinen seinä

Kivirakenteinen seinä voidaan tehdä muuraamalla kalkkihiekkakivestä, betoniharkoista, kevytsoraharkoista (leca) tai esim. kevytbeto-ni-harkoista (siporex). Nykyisin kivirakenteiset seinät tehdään kuitenkin aika usein ns. ohutsaumamuuraustekniikalla kalkkihiekkakivistä tai ponttiharkoista. Tarvittavat tasoitukset seiniin voidaan tehdä tarkoitukseen soveltuvilla tasoitteilla. Kivirakenteisten seinien vedeneristykset tulee tehdä kuten puu- tai teräsrunkoisella ja levyverhoillulla seinällä. Toki kivirakenteisen seinän voi tehdä myös lasitiilestä, mutta tällöin tiilet asennetaan yleensä valmiiseen kehikkoon ja kiinnitetään elastisella saniteettitiloihin soveltuvalla saumamassalla. Tiilien saumaaminen tulee tehdä huolella, jotta tiilet saumoineen toimivat vedenpitävästi.

Kuva: Raksystems Oy

Lattiarakenteet

Lattiaan kohdistuu aina suuri kosteusrasitus. Useimmiten märkätilan lattia tehdään betonista, sillä se ei elä kosteuden vaikutuksesta. Kantavan betonilaatan päälle tehdään pintalaatta tarvittavine lattian kallistuksineen. Toinen hieman vaikeampi vaihtoehto toteuttaa lattia, on valaa betonilaatta yhtenä valuna tarvittavine kallistuksineen. Lattian kallistuksen tulee olla riittävä (1:50 - 1:80), jotta vedet ohjautuvat lattiakaioon. Lattia voidaan tehdä myös puurakenteisena. Tällöin kantava runkorakenne tehdään puusoiroista jonka päälle asennetaan kallistussoirot, ja niiden päälle levyrakenne. Alusrakenne voidaan tehdä myös ilman kallistussoiroja, jolloin levykerroksen päälle tehdään kallistukset tarkoitukseen soveltuvilla tasoitteilla. Lattiaan tehdään aina vedeneristys. Lattian vedeneristyksen oikea paikka on lattian kallistuksen yläpuolella.

Kattorakenteet

Märkätilojen kattorakenteiden tiiveyteen tulee kiinnittää huomiota, sillä rikkoutuneen höyrynsulkurakenteen kautta kulkeutunut kosteus voi tiivistyä yläpohjarakenteisiin aiheuttaen siellä kosteus- ja homevaurioita.

Katto voidaan tehdä betonista, kipsikartonkilevystä tai sisäverhouslaudasta (puupaneelit). Betoni- tai levyrakenteisen katon voi maalata tarkoitukseen soveltuvilla maaleilla. Paneelikaton voi maalata tai lakata märkiin tiloihin soveltuvilla materiaaleilla.

Saunan verhousrakenteet ja kiukaat

Saunan sisäverhouslautoina (verhouspaneeleina) ovat suosittuja kotimaiset tervaleppä- ja haapapaneelit. Myös apache- ja kuusipaneleita käytetään. Saunan seinä- ja kattoverhouspaneelit tulee käsitellä erityisellä saunatiloihin sopivalla suoja-aineella, joita löytyy markkinoilta useilta eri valmistajilta.

Lauteissa voidaan käyttää myös haapalautaa perinteisen apache-laudan tilalla. Lauteiden koon suunnitteluun sekä lauteiden sijoitteluun kannattaa panostaa hieman enemmän aikaa. Lauteet voi sijoittaa vaikka U-muotoon, sillä hyvin suunnitellut lauteet antavat mahdollisuuden siihen, että saunojat voivat käyttää saunaa myös sosiaaliseen seurusteluun. Kiukaan valintaan kannattaa myös panostaa, sillä kunnollisella kivimäärällä varustetusta kiukaasta nauttii huomattavasti enemmän kuin perinteisestä seinälle sijoitettavasta "grillivastuksesta". Kiukaan voi myös valita jatkuvalämmitteisenä, jolloin kiuas muhii koko ajan pienellä teholla kuluttaen vain vähän sähköä ja on periaatteessa lähes aina käyttövalmiina saunomiseen.

Lattialämmitys

Märkätiloihin on suositeltavaa tehdä lämmitys lattialämmityksellä. Lattian pintamateriaalien alle runkorakenteeseen asennettavat sähkökaapelit tai kiertovesiputkisto takaavat tasaisen pintalämmön. Lisäksi lattialämmitys kuivattaa lattialle roiskuneen veden tehokkaasti ja siten ehkäisee kosteusvaurioiden syntymistä liiallisen kosteuden poistuessa haihtumisen seurauksena poistohormien kautta pois tilasta.

Ilmanvaihto

Lähes yhtä tärkeää kuin vedeneristykset on märkätilojen rakenteiden toiminnan kannalta sen ilmanvaihdon toimivuus. Uudisrakentamisessa tämä ei ole yleensä ongelma, sillä nykyisin lähes poikkeuksetta märkätiloista on koneellinen ilmanpoisto. Tärkeää on huolehtia myös siitä että esim. kynnysraon kautta tulee riittävästi korvausilmaa märkätiloihin. Mikäli esim. pientalossa korjattavassa märkätilassa ei ole koneellista ilman poistoa, vaan hormi menee suoraan vesikatolle, on suositeltavaa tehostaa ilmanvaihtoa esim. poistohormiin asennettavalla kanavapuhaltimella. Markkinoilta löytyy mm. kosteus- ja aikaohjattuja puhallinmalleja. Mikäli korjaustöitä tehdään kiinteistössä jossa on muitakin huoneistoja, tulee aina selvittää yhtiöltä onko puhaltimen asennus hormistoon mahdollista ja luvallista. Sähkökiukaalla varustetussa saunassa korvausilmaventtiilin oikea paikka on n. 50 cm kiukaan yläpuolella ja poistoilmaventtiili lauteiden alla lähellä lattianrajaa.

Lisäksi olisi hyvä jos katossa olisi toinen poistoventtiili, mikä pidetään saunomisen ajan kiinni ja avataan vasta saunomisen jälkeen tehostamaan ylimääräisen kosteuden poistumista tilasta. Puukiukaalla varustetussa saunassa tulee korvausilma johtaa lähelle tulipesää.

Putkistot

Vesiputket voidaan asentaa pinta- tai uppoasennuksena. Suositellussa pinta-asennuksessa sekoittajille tulevat putket jäävät näkyviin, jolloin mahdolliset vuodot on helppoa havaita ja korjata ajoissa. Putkia saa valmiiksi muovipäällysteisenä tai kromattuina, toki putket voi myös maalata tarkoitukseen soveltuvilla maaleilla. Piiloasennuksessa voidaan käyttää myös erilliseen suojaputkeen asennettavia putkia, jolloin myös ne ovat tarvittaessa vaihdettavissa. Muista eristää puu-, teräs- sekä kivirunkoisen seinän sisään jäävät putket mahdollisen kondenssitiivistymisen välttämiseksi sekä putkien lämpötilavaihteluista johtuvien muodonmuutosten aiheuttaman elämisen takia.

Kalusteet

Kylpyhuoneen kalusteilla voit luoda kylpyhuoneeseen tunnelmaa. Värilliset vesikalusteet, porealtaat, ylelliset kaapit, marmori- ja luonnonkivilaatat sekä erikoiset peilit voivat muuttaa kylpyhuoneesi keitaaksi. Välttämättömiä kalusteita kylpyhuoneessa ovat kuitenkin kaapit, erillinen peili tai peilikaappi siistiytymistä ja tavaroiden säilytystä varten. Kalusteiden tulee kestää jatkuvaa kosteutta. Kosteisiin ja märkätiloihin löytyy useimmilta kalustevalmistajilta omat erityisesti kosteutta kestävät mallistot. Myös metallirakenteiset pinnoitetut kalusteet ovat osoittautuneet märkätiloissa kestäviksi. Kalusteet tulee aina asentaa irti lattiasta (100 - 150 mm), jotta kosteus ei pääse vaurioittamaan kalusteita alapuolelta.

Valaistus

Valaistus on hyvin tärkeä elementti märkätiloissa. Pesuhuoneessa voidaan yleisvalaistuksen lisäksi käyttää esim. kohdevalaistusta kalusteiden kohdalla. Suosittuja valonlähteitä ovat heikkovirralla toimivat halogeenivalaisimet, joskin aivan uusimpana ovat tulleet ns. kuituvalot, jossa projektori lamppuineen asennetaan esim. viereiseen huonetilaan tai kalusteeseen ja valo syötetään ainoastaan valokuitukaapelia pitkin. Em. ratkaisulla voi sommitella vaikka oman tähtikuvion kattoon ja saunassa voi osan valoa kohdistaa katosta suoraan kiukaaseen ja rahiin, jolloin muuhun saunatilaan jää sopivan hämärä valaistus.

Ohjeita korjaajalle

Kosteiden- ja märkätilojen korjauksiin on useita syitä. Halutaan kohottaa asunnon arvoa, lisätä asumismukavuutta tai rakenteissa on päässyt syntymään kosteusvaurioita ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi on ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin. Oli syy mikä tahansa, niin korjaustöissä tulee olla huolellinen, sillä väärin korjattu rakenne saattaa vaurioitua hyvinkin pian ja uusiutuvan vaurion korjaaminen on rahan tuhlausta. Lisäksi myös ylikorjaaminen ja esim. "terveiden" rakenteiden purkaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Korjaustyöt voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen:

  1. Kuntotarkastukset ja -tutkimukset
  2. Virheellisten ja vaurioituneiden rakenteiden ja rakennusosien poistaminen sekä tarvittaessa rakenteiden kuivatus
  3. Toimivien rakenneratkaisujen suunnitteleminen
  4. Rakenteen korjaaminen
  5. Korjatun rakenteen tarkastaminen

Remontin teettäjä vastaa työstä

Märkien tilojen korjaamiset tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, sillä normaalisti asunto-osakeyhtiömuotoisessa huoneistossa rakenteet, kuten veden- ja kosteudeneristeet, kuuluvat yhtiön vastuualueelle. Varmista, että taloyhtiö valvoo tekemääsi työtä, esitä korjaussuunnitelmat yhtiölle, sillä muussa tapauksessa riski ja vastuu rakenteista ja huolimattomasta rakenteesta siirtyy sinun vastuullesi. Pyydä isännöitsijä paikan päälle tarkastamaan mm. vedeneristykset ja pyydä mieluimmin vielä kirjallinen lausunto eristyksien tarkastamisesta. Käytä vaurioiden selvittämisessä ja suunnittelussa asiantuntijaa apuna. Naapurin tai tuttavan "remppanikkarista" ei ole apua, sillä kaikki rakennusalan ammattilaisetkaan eivät hallitse eivätkä ymmärrä rakenteiden kosteusteknistä toimintaa.

Teetä kuntotarkastus- tai tutkimus

Mikäli epäilet kosteusvauriota märkätiloissa, teetä kuntotarkastus- tai tutkimus alan asiantuntijalla. Asiantuntijalla on erilaisia apuvälineitä ja mittalaitteita, joilla voidaan useimmiten jo rakenteita avaamatta selvittää mahdolliset rakenteisiin syntyneet kosteusvauriot. Kuitenkin usein varmuuden saaminen esim. pelkällä pintakosteudentunnistimella seinärakenteen kunnosta ja mahdollisesta kosteusvauriosta rakenteesta on useimmiten epäluotettavaa. Kosteus saattaa olla pintamateriaalina olevan laatoituksen ja kiinnityslaastin alla, mutta kuitenkin veden- ja kosteudeneristeet ovat ehjiä. Tällöin pintakosteudentunnistimet näyttävät kosteutta rakenteessa, vaikka kosteus ei ole päässyt rakenteisiin aiheuttamaan vaurioita. Mikäli tilassa on käytetty runsaasti vettä, niin useimmiten ainakin kaivon läheisyydessä ja suihkuseinällä etenkin seinän alaosassa havaitaan pintakosteudentunnistimella runsasta kosteutta. Tulosten tulkinta on siis syytä jättää todellisen asiantuntijan harteille.

Ainetta rikkovia tutkimusmenetelmiä on mm. seinärakenteeseen porattavat reiät, joiden kautta voidaan rakenteista mitata absoluuttiset kosteudet sekä levyrakenteisessa seinässä voidaan tarkastella seinä-rakenteen kuntoa mm. endoskopoinnilla rakenteen sisälle. Asiantuntija osaa myös määrittää riittävät purkutoimenpiteet, jolloin vältytään ns. "ylikorjaamiselta". Lisäksi tutkimukset suorittanut asiantuntija osaa laatia oikeat korjaussuunnitelmat rakenteiden korjaamiselle. Näin rakenteet tehdään varmuudella siten, ettei vaurio uusiudu jo vähän ajan kuluttua. Asiantuntija-apuun uhrattu 1000-3000 mk mak-saa tällöin itsensä moninkertaisesti takaisin

Tarkkaile itse seuraavia asioita

Laattapintojen koputtelu, saumojen tarkastelu ja tilan haistelu - nenä on yleensä yksinkertaisin mittari, sillä tunkkainen haju märkätiloissa kielii kosteusvaurioista tai puutteellisesta ilmanvaihdosta, mikä saattaa myös aiheuttaa kosteusvaurioita. Laattoja koputeltaessa ei ääni saa olla "onttomainen", koska silloin laatoitus on "kopoa" eli irti alustastaan. Ko. vaurio saattaa johtua jo alun perin tehdystä huolimattomasta työsuorituksesta tai sit--ten rakenteeseen päässyt kosteus on irrottanut laatoituksen alustastaan tai joskus käytetyt materiaa-lit eivät sovellu toisiinsa ja tällöin myös saattaa laatoitus irrota alustastaan. Tarkkaile nurkkasaumoja, tummumat silikonisaumoissa ovat merkki liiallisesta kosteudesta. Seinien muovipinnoitteiden saumojen kuntoa on suositeltavaa tarkastella. Myös mattosaumojen kuntoa voi tutkailla silmämääräisesti. Saunan paneelien tummuminen johtuu useimmiten verhouksen tuuletuksen puutteista ja riittämättömästä ilmanvaihdosta. Lattialla seisova vesi johtuu puutteellisista lattian kallistuksista. Lattiakaivon kannen avaaminen aika-ajoin on suositeltavaa jo pelkästään kaivon puhdistuksen kannalta. Samalla voi tarkastaa vedeneristyksen liitoksen lattiakaivoon. Tarkemmat tutkimukset on kuitenkin syytä jättää asiantuntijoille.

Yleisimmät vauriot märkätiloissa

Useimmiten vauriot johtuvat puut-teellisista tai vaurioituneista veden- ja kosteudeneristyksistä sekä joskus jopa niiden puuttumisesta kokonaan. Yhtä usein vaurion aiheuttaa läpivientien tiivistyksen puutteellisuus tai puuttuminen kokonaan. Seinän ja lattian sisällä rakenteissa olevat putket ovat aina riskialttiimpi rakenne kuin pinta-asennusputket ja saattavat aiheuttaa vaurioita rakenteisiin, koska mahdollinen vuoto ei välttämättä ilmene, ennen kuin rakenteet ovat jo vaurioituneet. Putkien kuntoa ei voi juurikaan päällisin puolin tarkastella, mutta mikäli asunnossa on vesimittari, niin sitä seuraamalla saa yleensä viitteitä mahdollisista putkivaurioista. Putkien ikä on myös ratkaiseva tekijä. Vesi-, lämmitys- ja viemäriputkille on olemassa tietyt tekniset käyttöiät, joiden perusteella pystytään arvioimaan putkien kuntoa. Ilmanvaihdon puutteellisuus näkyy yleensä pintojen ja etenkin saumojen tummumisena, jolloin materiaalin pintaan on ilmestynyt jo mikrobikasvustoa.

Kun home- ja lahovaurio on iskenyt rakenteisiin

Hometta syntyy kun seuraavat edellytykset ovat olemassa: riittävä kosteus, ravinteet ja sopiva lämpötila. Kun rakenteeseen pääsee riittävästi kosteutta alkaa mikrobikasvustoa (hometta) syntyä. Kasvustoa syntyy myös kivirakenteen pinnalle, sillä homekasvusto saa tarvitsemansa ravinteet jopa ilmassa olevasta pölystä. Lisäksi puurakenteessa alkaa lahottajasienten toiminta kun kosteutta on riittävästi. Lahottajasienten kasvu pysähtyy kun puurakenne kuivuu, mutta rihmastojen kasvu alkaa heti rakenteen kastuessa uudelleen. Home ei varsinaisesti vaurioita seinän perusrakenteita, mutta itiöt ja rihmastot sekä homeiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa erilaisia terveydellisiä oireita. Lahottajasienet sen sijaan tuhoavat seinän perusrakenteet. Lahonnut runkorakenne on tummunut ja muistuttaa hieman palanutta puuta.

Pura riittävästi ja poista vaurioituneet rakenteet

Kun kosteusvaurio on paikallistettu, tulee ensimmäisenä selvittää vaurion syy ja laajuus. Tämän jälkeen tulee poistaa kosteusvaurion aiheuttaja. Sen jälkeen poistetaan kaikki vaurioituneet rakenteet. Puurakenteita poistettaessa nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ns. "tervettä" puurunkoa tulee poistaa vielä vauriokohdan jälkeen n. 1 metrin päästä vauriokohdasta. Rakenteet tulee purkaa materiaalikerros kerrallaan, ettei vahingossa pureta vielä toimivia rakenteen osia. Rakenteet, joita ei voida poistaa, esim. betonilattia, tulee puhdistaa mekaanisesti ja käsitellä pitkävaikutteisilla homeenpoistoaineilla. Kaikki jäävät rakenteet tulee kuivattaa riittävän kuivaksi. Purkutöissä tulee aina käyttää riittäviä henkilökohtaisia suojaimia ja tilat tulee eristää muista tiloista, jotta purettaessa ja kuivatettaessa rakenteita eivät homeet ja pölyt pääse leviämään muihin huonetiloihin. Koska kosteus- ja homevaurioituneissa rakenteissa saattaa olla myös erittäin myrkyllisiä toksisia homelajikkeita tavallisimpien lajikkeiden lisäksi, mennään tällöin suojauksissa lähes asbesti-purkutöiden tasolle, jolloin tilat tulee eristää muista tiloista sekä varustaa alipainepuhaltimilla henkilökohtaisten suojavarusteiden lisäksi. Tarkemmat ohjeet purku- ja korjaustöille löytyvät Ratu ohjeesta RATU 82-0088, Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku.

Rakenteiden uudelleen rakentaminen

>

Korjaa ja rakenna rakenteet toimivilla rakenneratkaisuilla ja käytä vedenkestäviä pintamateriaaleja. Noudata rakentamisessa suunnitelmia, tee työt huolellisesti ja noudata materiaalivalmistajien antamia ohjeita. Mikäli rakennutat tai teetät remonttia, huolehdi riittävästä valvonnasta ja tarkastuksista.

Tee kerralla kunnollista ja muista huoltaa tiloja

Märkätilojen rakentaminen ja korjaaminen on kallista, joten ne kannattaa tehdä kerralla kunnolla ja huolellisesti. Jos et ole varma miten toimia, kysy neuvoa asiantuntijoilta tai ammattimiehiltä. Kirjastoista löydät myös rakentamisesta tai peruskorjaamisesta oppaita, joista uusimpiin voi luottaa. Rakenteiden korjaamisen ohella ei ilmanvaihdon merkitystä saa unohtaa. Toimivan ja hallitun ilmanvaihdon avulla voidaan sisäilman laatua parantaa huomattavasti märkätiloissa.

Huolehdi seuraavista asioista kun käytät tiloja: kuivaa lattiarakenne käytön jälkeen esim. kumilastalla, pidä saunan kiuasta päällä jonkun aikaa saunomisen jälkeen, tehosta ilmanvaihtoa (säädä koneellinen poisto maksimiteholle) kunnes ylimääräinen kosteus on poistunut tilasta, tarkkaile pintamateriaalien kuntoa ja erityisesti saumoja. Mitä aikaisemmin havaitset kosteusvauriot, sen edullisemmaksi niiden korjaaminen tulee.

Vedeneristys ja eristäminen

Vedeneristys on ainekerros, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu. Vedeneristeeltä edellytetään lisäksi riittävää sitkeyttä ja joustavuutta, jotta se kestää rakentamisen aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset mahdolliset alusrakenteiden liikkeet.

Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen alle on tehtävä erillinen vedeneristys.

Vedeneristeenä voidaan käyttää tar-koitukseen soveltuvia erilaisia -ve-deneristysmassoja, joita löytyy markkinoilta useilta eri valmistajilta. Suurimmilla valmistajilla on tarjota koko konsepti alustan käsittelystä varsinaiseen vedeneristykseen ja- laatoituslaasteihin, jolloin vältytään siltä ongelmalta, että aineet eivät- sovellu keskenään toisiinsa ja esim. tästä johtuen tulee kosteus- ja ho--me-vaurioita kun märkätilan eristeet pettävät. Mikäli materiaalivalmistaja on tuotteensa hyväksyttänyt -ve-den-eristeeksi, niin tällöin myös muo-vimatto hitsatuin saumoin voidaan asentaa lattian vedeneristykseksi ja myös seinissä voidaan käyttää tällöin vedeneristeenä muovimattoa hitsatuin saumoin tai riittävästi limitettynä.

Tuote- ja henkilösertifikaatit

Jo aiemmin useilla vedeneristevalmistajilla on ollut sertifioinnit omille vedeneristysjärjestelmilleen ja jotkut ovat jopa kouluttaneet asentajia omia tuotteitaan varten. VTT on ylläpitänyt luetteloa sertifioiduista ja hyväksytyistä vedeneristysjärjestelmistä. Nykyisin myös vedeneristäjille on olemassa erityinen koulutusohjelma näyttökoetöineen. Henkilösertifikaatin saaneiden henkilöiden töitä seurataan ja jos työt eivät tule tehtyä vaatimusten mukaisesti, niin oikeuden tehdä em. töitä voi menettää. Hyväksytyistä henkilösertifikaatin saaneista asentajista luetteloa ylläpitää VTT ja tällä hetkellä sertifikaatin saaneita on vähän yli 1000 henkilöä.

Minne märkätilat talossa sijoitetaan?

Tilojen sijoitus talossa vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Sijoituksesta -ja tilojen koosta voidaan antaa muutamia suosituksia joita kannattaa noudattaa. Pientaloihin rakennetaan lähes poikkeuksetta sauna ja sen yhteyteen pesuhuone, joten erillistä kylpyhuonetta ei useinkaan rakenneta. Saunaosasto tulisi aina sijoit-taa siten, ettei se häiritse talon asukkaiden muuta toimintaa ja päin--vastoin. Saunan jälkeen on mu-kavaa päästä vilvoittelemaan suojatulle pihalle, joten saunaosasto kannattaa sijoittaa maan tasalla olevaan kerrokseen. Ulosvievää ovea ei tulisi sijoittaa pesuhuoneeseen, koska kostea pesuhuoneilma tiivistyy helposti vedeksi kylmällä ilmalla ovea avattaessa. Saunaosaston yhteyteen tulisi rakentaa oma erillinen WC-tila. Mikäli tilan puutteen vuoksi joudutaan saunan pesuhuoneen yhteyteen rakentamaan WC, tulisi se erottaa esim. kosteuden ja veden kestävällä sermillä suihku- ja pesutilasta.

Mikäli asuntoon rakennetaan sau-naosaston lisäksi erillinen kylpyhuone, tulisi se sijoittaa makuuhuoneiden läheisyyteen siten, että sinne pääsee helposti ja suojaisasti häiritsemättä mahdollisia vieraita esim. olohuoneessa.

Lisäksi tilojen sijoituksessa tulisi ottaa huomioon se, että tiloihin saataisiin riittävästi luonnonvaloa ikkunoista.

Pura riittävästi ja poista vaurioituneet rakenteet

Kun kosteusvaurio on paikallistettu, tulee ensimmäisenä selvittää vaurion syy ja laajuus. Tämän jälkeen tulee poistaa kosteusvaurion aiheuttaja. Sen jälkeen poistetaan kaikki vaurioituneet rakenteet. Puurakenteita poistettaessa nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ns. "tervettä" puurunkoa tulee poistaa vielä vauriokohdan jälkeen n. 1 metrin päästä vauriokohdasta. Rakenteet tulee purkaa materiaalikerros kerrallaan, ettei vahingossa pureta vielä toimivia rakenteen osia. Rakenteet, joita ei voida poistaa, esim. betonilattia, tulee puhdistaa mekaanisesti ja käsitellä pitkävaikutteisilla homeenpoistoaineilla. Kaikki jäävät rakenteet tulee kuivattaa riittävän kuivaksi. Purkutöissä tulee aina käyttää riittäviä henkilökohtaisia suojaimia ja tilat tulee eristää muista tiloista, jotta purettaessa ja kuivatettaessa rakenteita eivät homeet ja pölyt pääse leviämään muihin huonetiloihin. Koska kosteus- ja homevaurioituneissa rakenteissa saattaa olla myös erittäin myrkyllisiä toksisia homelajikkeita tavallisimpien lajikkeiden lisäksi, mennään tällöin suojauksissa lähes asbesti-purkutöiden tasolle, jolloin tilat tulee eristää muista tiloista sekä varustaa alipainepuhaltimilla henkilökohtaisten suojavarusteiden lisäksi. Tarkemmat ohjeet purku- ja korjaustöille löytyvät Ratu ohjeesta RATU 82-0088, Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku.

Rakenteiden uudelleen rakentaminen

Korjaa ja rakenna rakenteet toimivilla rakenneratkaisuilla ja käytä vedenkestäviä pintamateriaaleja. Noudata rakentamisessa suunnitelmia, tee työt huolellisesti ja noudata materiaalivalmistajien antamia ohjeita. Mikäli rakennutat tai teetät remonttia, huolehdi riittävästä valvonnasta ja tarkastuksista.

Tee kerralla kunnollista ja muista huoltaa tiloja

Märkätilojen rakentaminen ja korjaaminen on kallista, joten ne kannattaa tehdä kerralla kunnolla ja huolellisesti. Jos et ole varma miten toimia, kysy neuvoa asiantuntijoilta tai ammattimiehiltä. Kirjastoista löydät myös rakentamisesta tai peruskorjaamisesta oppaita, joista uusimpiin voi luottaa. Rakenteiden korjaamisen ohella ei ilmanvaihdon merkitystä saa unohtaa. Toimivan ja hallitun ilmanvaihdon avulla voidaan sisäilman laatua parantaa huomattavasti märkätiloissa.

Huolehdi seuraavista asioista kun käytät tiloja: kuivaa lattiarakenne käytön jälkeen esim. kumilastalla, pidä saunan kiuasta päällä jonkun aikaa saunomisen jälkeen, tehosta ilmanvaihtoa (säädä koneellinen poisto maksimiteholle) kunnes ylimääräinen kosteus on poistunut tilasta, tarkkaile pintamateriaalien kuntoa ja erityisesti saumoja. Mitä aikaisemmin havaitset kosteusvauriot, sen edullisemmaksi niiden korjaaminen tulee.