Pienrakennuttajan muistettava velvollisuudet ja vastuut

 
  • Kirjoittaja(t): Risto Pesonen

Rakennushankkeeseen ryhtyessään kotitalous on rakennuttajana, päätoteuttajana ja työnantajana vaativan tehtävän edessä. Heinäkuusta alkaen on lisäksi muistettava pienrakennuttajiakin koskeva ilmoitusvelvollisuus.


Kotitalouden on oltava tarkkana rakennushankkeessaan määräysten, sopimusten ja vakuutusten kanssa ja on välttämätöntä käyttää asiantuntija-apua. Eräiden velvoitteiden hoitamiseksi on maksuttomiakin palveluja.
 

Tässä artikkelissa käydään läpi ensin rakennushankkeen organisointiin ja sopimuksiin liittyviä tärkeimpiä toimenpiteitä. Sen jälkeen valotetaan kotitalouden rooliin työnantajana liittyviä asioita ja käydään läpi työnantajan ilmoitusvelvollisuus, jolla torjutaan pimeän työn käyttöä. Oleellinen osa rakennusprojektin onnistunutta läpivientiä on työturvallisuus, johon artikkelin lopuksi paneudutaan.

Rakentamista ohjaavat tiukasti lait

Onnistunut lopputulos - niin laajoissa remonteissa kuin omakotitalohankkeissakin – vaatii rakentamismääräysten jatkuvasti tiukentuessa rakennustekniikan hyvää tuntemusta. Toteutusvaiheessa on töiden tilaajan syytä hankkia apua sopimus- ja työmaakysymyksissä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää hankkeeseen ryhtyvän huolehtimaan siitä, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Siksi hankkeella tulee olla pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja.

Asiantuntemuksen merkitys korostuu, kun on kyse pientalon rakentamisesta ja erityisesti vietäessä omatoimisesti hanketta eteenpäin. Talopaketteja käytettäessä nämä asiat tulevat usein hoidettua talotehtaiden tarjoamilla palveluilla. Paikallinen rakennusvalvonta tarkentaa henkilöiden pätevyys- ja kokemusvaatimukset erityyppisissä hankkeissa.

Kysy valvojasta aikaisemmilta asiakkailta

Usein rakennuttajan ensimmäinen tehtävä on rakennustyön valvojan rekrytointi riippumatta toteutusmuodosta. Myös talopaketin ollessa kyseessä kannattaa harkita ammattilaisen palkkaamista luottohenkilöksi.

Valvojan keskeisenä tehtävänään on yhteistoiminnassa hankkeen muiden osapuolten kanssa valvoa, että työt toteutetaan niitä koskevien sopimusten, lakien, asetusten, määräysten ja viranomaisohjeiden mukaisesti sekä hyvää rakennustapaa noudattaen.

Rakennushankkeessa asiantuntijoiden valinnassa paras peruste on hyvät, pitkäaikaiset referenssit vastaavissa rakennushankkeissa. Paikalliset rakennustarkastajat usein voivat kertoa alueella aiemmin toimineista, osaavista ammattilaisista.

Alan yhteisöjenkin kautta hankkeen vaativuuteen sopivan valvojan löytäminen onnistuu ja verkosta löytyy apua esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:
Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK RKL ry (www.rkl.fi),
Rakennuttajat ja valvojat ry (www.rakennusvalvojat.fi),
Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy (www.fise.fi). 

Kirjalliset sopimukset selkeyttävät

Valvojankin kanssa on tarpeen tehdä kirjallinen sopimus, jolla tilaaja määrittää yksiselitteisesti toimeksiantoon suunnitellut tehtävät. Kirjallisten sopimusten merkitystä ei täysin ymmärretä, vaikka pientalon rakentaminen tai laajempi korjaustoimenpide on kotitalouden kannalta taloudelliselta arvoltaan erittäin merkittävä.

Verkossa on saatavana viranomaisten pienrakentajille tarkoitettuja muistilistoja esimerkiksi verottajan ja Kuntaliiton sivuilta (www.kunnat.net; ”Muistilista pienrakentajille”).

Rakennusliitto ohjeistaa verkkosivuillaan myös pienrakennuttajaa toimimaan tilaajana oikein (www.rakennusliitto.fi/ohjeita_pienrakennuttajille/). Sivut kertovat mm. työsuhteisiin liittyvistä, työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin perustuvista velvoitteista sekä eri työvaiheiden läpiviennistä. Rakennusteollisuus RT on avannut  (www.rakennusteollisuus.fi) kotitalouksiakin opastavat sivut, jonne on koottu ohjeet, miten tunnistaa ja välttää hämäräyrittäjä.

Pientaloteollisuus PTT ry on valmistellut talopakettien ja –elementtien kuluttajakauppaa sekä asennusta varten sopimusehdot, jotka ovat kuluttaja-asiamiehen hyväksymät. Ne löytyvät PTT:n kotisivuilta.

Näiden ilmaisten palvelujen lisäksi verkosta löytyy maksullista materiaalia - ja todella halvalla rakennushankkeen arvoon suhteutettuna. Ostettavaksi löytyvät keskeisten rakennushankkeen osapuolten, pääsuunnittelijan, vastaavan työjohtajan ja pienurakoitsijoiden palkkaamisessa tarvittavat sopimuslomakkeet.

Rakennustieto Oy:n (www.rakennutieto.fi) sopimuskansio ja näppärä nettipalvelu sisältää lisäksi sopimuksiin liitettävät tehtäväluettelot, joissa määritellään toimeksiantoon sovitut tehtävät. Sopimuspaketteja löytyy myös Sähköala.fi:n ”Sähkö ja koti” –sivustolta.

Yhteiskunnalliset velvoitteet sopimukseen

Vaikka kuluttaja on vahvoilla riitatilanteissa, on suunnittelu-, työnjohto- tai toteuttamiseen liittyvien tehtävien tarkka määrittäminen tärkeää. Koska kiistatilanteita aina syntyy, kannattaa turhat riidan aiheet kitkeä huolellisella ennakkovalmistelulla pois.

Kirjallista sopimusta puoltaa myös pankkien vaatimat, rahoituserien maksamiseen liittyvät valvojan tarkastukset. Rakennushankkeen etenemisen myötä määräytyvät maksuun lankeavat maksupostit.

Tilaaja voi kirjallisesti varmistaa myös sopimuskumppanien kanssa yhteisymmärryksen työtehtävien laajuudesta ja vastuista esimerkiksi yhteis-kunnallisten velvoitteiden ja vakuutusten osalta. Sopimuksissa voi tilaaja selkeästi velvoittaa tavarantoimittajansa ja urakoitsijansa hoitamaan myös nämä velvoitteensa. Näin vastuu mahdollisista vero- ja vakuutusrikkeistä siirtyy tilaajan sopimuskumppanille.

Kannattaa muistaa, että pimeää työtä teetettäessä urakoitsijan ja työntekijän lisäksi työnantaja ja tilaajakin voivat syyllistyä veropetokseen. Näin myös, jos lakisääteiset velvollisuudet, kuten tiedonantovelvollisuus, laiminlyödään tarkoituksella. Rakentamisen aloituskokouksessa tuleekin kirjata selkeästi eri osapuolten lakisääteiset velvoitteet.

Ilmoitusvelvollisuus rakennusluvan alaisilla töillä

Heinäkuun alussa tulee voimaan laki, joka velvoittaa kotitaloudet ilmoittamaan Verohallinnolle tiedot rakentamisessa käyttämistään yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista.

Velvollisuus koskee hankkeita, jotka vaativat rakennusluvan. Se on olennaista. Toinen tänä vuonna tärkeä tekijä on rakentamisaikataulu. Jos rakennusluvan alaisen kohteen loppukatselmus pidetään heinäkuun 1. päivän jälkeen, syntyy tiedonantovelvollisuus.
 

Tämä velvollisuus koskee myös työntekijöiden palkkoja, jos rakennuttaja on heidät palkannut ja maksanut palkkioita ja muita vastikkeita. Palkkion määrällä ei ole vaikutusta siihen, täytyykö Verohallinnolle ilmoittaa tietoja.

Kotitalouksien rakennushankkeisiin ovat aina liittynyt naapuriapu, mutta ilmoitusvelvollisuudesta ei sekään vapauta. Vaikka talkoolaisille ei maksettaisi suorituksia, kaikesta rakennusluvan alaisesta rakentamisesta on tieto annettava Verohallinnolle. Tämä koskee siis myös hartiapankkirakentamisella toteutettavia kohteita.

Jos rakennustyö etenee toimenpide- tai purkamisluvalla, tietoja ei tarvitse toimittaa. Rakennusluvanhan myöntää kunkin kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Tiedot voi toimittaa Verohallinnolle sähköisesti verkkolomakkeella tai paperilomakkeella. Tietojen toimittamisen jälkeen rakennuttaja saa Verohallinnolta todistuksen, joka on esitettävä loppukatselmuksen yhteydessä rakennustarkastajalle.

Mikäli rakennuttaja ei ole hoitanut ilmoitusvelvollisuuttaan, voidaan hänelle määrätä laiminlyöntimaksu. Rakennusvalvonta tekee ilmoituksen verottajalle, jos todistusta ei ole ollut. Tarkemmin ilmoitusvelvollisuuden hoitamisesta voi ottaa selvää vero.fi-sivuilta.

Selvitä yritysten taustat ja työntekijöiden veronumerot

Tilaajavastuulaki velvoittaa ammattirakennuttajat selvittämään urakoitsijoittensa taustat. Tämän tehtävän hoitamista helpottaa käyttäjilleen maksuton tilaajavastuu.fi –verkkopalvelu, joka on avoinna yksityishenkilöillekin.

Kotitaloutta laki ei velvoita pyytämään kumppaniensa papereita, mutta niiden tarkistaminen ja kirjallinen urakkasopimus pienissäkin työsuorituksissa kannattaa ilman muuta tehdä. Jo vastuukysymysten takia sopimuksitta ja pimeän työn kanssa ei ole mielekästä mestaroida.

Kannattaakin tilaajana toimiessaan vaatia työntekijöiltä veronumeroiden esittämistä. Näin voi työntekijöiden henkilöllisyyden lisäksi varmistaa hänen hoitavan yhteiskunnalliset velvoitteensa.

Ulkomaalaista työntekijää palkatessa on veroasiat paras tarkistaa paikallisesta verotoimistosta. Työntekijän oltua täällä yli kuusi kuukautta hänen verovelvollisuutensa ei oleellisesti eroa suomalaisesta.

Täsmällisesti toimiva yritys ja ammattilainen vastaa työnsä laadustakin ja on mahdollista saada myöhemmin tarvittaessa vastuuseen. Jos urakoista sovitaan puutteellisesti, voi esimerkiksi tapaturmatilanteissa vastuiden selvittäminen olla vaikeaa.

Maksuton Palkka.fi-palvelu helpottaa

Yksittäisen tilaajan asema rakennuttajana ja töiden tilaajana ei eroa muista työnantajista. Velvoitteista työantajana on otettava etukäteen selvää ja siinä auttaa Palkka.fi-palvelu. Verohallinto julkaisi ensimmäinen version helmikuussa 2006 ja käyttäjäystävällisyys on palvelun koko kehitystyön ohjenuorana.

Työnantajan rooliin joutuva yksityishenkilö ei voi tuntea suomalaisen verojärjestelmän monimuotoisuutta riittävällä tarkkuudella, mutta Palkka.fi auttaa monissa yksityiskohdissakin. Kotitalouden ja pienen yrityksen on työnantajana helppo hoitaa verot ja eläkkeet sen kautta.

Maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa voi laskea työntekijän palkan sivukuluineen. Se myös lähettää automaattisesti lakisääteiset ilmoitukset Verohallintoon, työeläkeyhtiöihin sekä Työttömyysvakuutusrahastolle. Myös kotitalousvähennys, jonka laskentaperusteet näyttävät muuttuvan vuosittain, siirtyy Palkka.fi:n kautta suoraan esitäytetylle veroilmoitukselle.

Ennen kuin lähtee maksamaan palkkaa Palkka.fi:ssä, vakuutukset täytyy olla kunnossa ja työsopimus solmittuna. Palvelun ohjeiden seuraaminen varmistaa, että kaikki menee oikein ja tietenkin on hyvä varata ensimmäisellä kerralla riittävästi aikaa.

Kaupallisia tukipalveluja löytyy

Verohallinnon palvelun rinnalla auttavat yli karikoiden muutamat kaupalliset toimijat, joille kysyntää näyttääkin jo syntyneen mukavasti. Näistä yrityksistä yksi, Ukko.fi-palvelu aloitti runsas vuosi sitten ja sen myyntivalttina on ”yhden laskun” –periaate. Ammattilainen, vaikkapa maalari, joka ei pyöritä yritysmäistä kirjanpitoa, voi laskuttaa työnsä yksityishenkilöiltä ja yrityksiltäkin Ukko.fi :n kautta.

Lasku sovitusta palkkiosta lähtee tilaajalle työn tultua valmiiksi. Maksun tapahduttua ammattimies saa nettopalkkansa. Palkkiosta on silloin viiden prosentin palvelumaksun lisäksi hoidettu ALV ja erilaiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut.

Ammattilainen on työnsä ajan Ukko.fi:n palkkalistoilla ja yritys hoitaa työntekijän puolesta kaikki viranomaisvelvoitteet tapaturmavakuutuksia myöten.

Työnteettäjä on vastuussa työturvallisuudesta

Rakennustyö kuuluu vaarallisiin ammattitehtäviin. Omakotirakentajien ja –rakennuttajien työmailla sattuu yhtä vakavia tapaturmia kuin rakennusalalla yleensä. Pientalohankkeen työturvallisuutta ohjaavat työturvallisuuslait ja asetukset aivan kuten ammattimaisessa rakentamisessa.

Työturvallisuuteen liittyvät vastuut ovat yksiselitteisesti rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Rakennuttajan määrittäminen työturvallisuudesta vastaavaksi tahoksi tulee maankäyttö- ja rakennuslaista.

Usein riskianalyysistä unohtuvat työturvallisuuteen liittyvät vastuut. Ne kaatuvat ilman sopimusta helposti työnteettäjän piikkiin ja niissä saatetaan puhua erittäin merkittävistä summista.

Toteutustapa vaikuttaa vastuisiin

Tulevan pientalon asukkaan ja omistajan tulee nimetä rakennustyön alkaessa hankkeelleen turvallisuuskoordinaattori, jolla velvoitteet säilyvät, kunnes hankkeelle on nimetty päätoteuttaja eli pääurakoitsija. Sen edustaja kantaa suurimman vastuun koko toteutuksesta ja vastaa kaikkien urakoitsijoiden työturvallisuudesta ja töiden yhteensovittamisesta.

Nopeasti yleistynyttä ”Avaimet käteen” -talopakettia ostettaessa vastuunsiirron voi tehdä sopimalla, että myyjäyritys toimii koko hankkeessa päätoteuttajana. Vastuu on silloin talotehtaalla ja edelleen sen nimeämällä työnjohtajalla.

Mikäli taas on ostamassa paketin vesikattoon asti pystytettynä, voi talotehdas sovittaessa toimia päätoteuttajana ainakin rungon pystytyksen ajan, mikä on pientalohankkeessa se vaarallisin vaihe. Lopun rakennusajasta vastuu on rakennuttajalla tai kirjallisesti sovittaessa palkatulla vastaavalla mestarilla.

Vastuut siirtyvät vain sopimalla

Rakennuttajan palkkaama vastaava työnjohtaja eli ns. vastaava mestari ei ole automaattisesti työturvallisuudesta vastaava henkilö, jollei asiasta myös ole sovittu kirjallisesti.

Koska rakennushankkeeseen ryhtyvä eli rakennuttaja ei yleensä ole rakennusalan ammattilainen, tulee vastaavan työnjohtajan panostaa tiedon jakamiseen ja työturvallisuusasioiden organisointiin sekä kiinnittää erityisestä huomiota työmaan turvallisuudesta huolehtimiseen.

Päätoteuttaja vastaa kaikkien pientalotyömaalla työskentelevien työturvallisuudesta. Hänelle kuuluu työmaavaiheessa päävastuu työturvallisuuskysymyksistä ja voi pyytää pääsuunnittelijaa tai vastaavaa työnjohtajaa laatimaan työturvallisuusasiakirjan. Siinä työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi.

RKL:n verkosta löytyvä ”Pientalotyömaan työturvallisuusopas” ohjeistaa turvallisuussuunnitelman sisällöksi seuraavat osa-alueet:
•  perehdytys
•  työnopastus
•  ensiapu
•  ohjeistus toimenpiteistä onnettomuustapauksissa
•  työmaan sähköistyksen ja valaistuksen hoitaminen
•  palontorjunta - mm. tulityökäytäntö, tarvittavat palontorjuntakalusto
•  ohjeita nostojen ja siirtojen tekemisestä, telinetöistä ja nostimien käytöstä
•  ohjeet koneiden ja laitteiden käyttöön
•  henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö
•  putoamissuojauksen hoitaminen. Suojaustoimenpiteillä estetään myös putoavien esineiden aiheuttamat vaaratilanteet
•  yleisiä ohjeita työmaan järjestyksestä, jätteiden siivouksesta ja lajittelusta

Hyvän järjestyksen ja siisteyden ylläpitäminen rakennustyön aikana vähentää tulipalon ja tapaturmien vaaraa sekä parantaa työmaan toimivuutta. Rakennuskonevuokraajatkin tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden alennettuun omavastuuseen eräissä tuoteryhmissä.

Vakuutuksilla pienentää taloudellisia seuraamuksia, ei vastuita

Lakisääteinen tapaturmavakuutus ulkopuoliselle työvoimalle (jos ulkopuolisten tekemiä työpäiviä kertyy vuodessa yhteensä yli 12). Esimerkiksi remonttiliikkeeltä ostetun työkokonaisuuden työntekijöiden vakuuttaminen kuuluu remonttiliikkeelle.

Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus pienrakentajalle itselleen ja hänen työhön osallistuville perheenjäsenilleen (voidaan sisällyttää myös pankin lainaturvaan)

Henkivakuutus (voidaan sisällyttää myös pankin lainaturvaan)

Vakuutukset sairauden ja työttömyyden varalle (voidaan sisällyttää myös pankin lainaturvaan henkivakuutuksen lisävakuutuksina)

Talkoovakuutus, jos käytetään talkootyövoimaa (työvoimaa, joka ei saa rahallista korvausta tai muuta vastinetta työstään vaan tavallisimmin ruokapalkan).

Talkoovakuutus maksaa muutamia kymppejä, mutta sillä naapuri voi saada korvauksia, jos putoaa telineiltä. Eräiden yhtiöiden vakuutuksella on yläikäraja, 70 – 80 vuotta.

Kotivakuutus kannattaa ottaa heti kun rakennushankkeen aikataulu on selvillä. Työmaalla oleva rakentajan omaisuus on tällöin vakuutettuna alusta alkaen. Ota selvää rakennusaikaisista omavastuumääräyksistä.

Vastuuvakuutus sisältyy kotivakuutukseen. Ulkopuolisilla urakoitsijoilla on omat vastuuvakuutuksensa.

(Risto Pesonen)