Pientalossa keskellä kaupunkia

 
Pientalossa keskellä kaupunkia

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
Kuvat: Jaana Ahti-Virtanen, Kontio

Perheet pienenevät ja asuminen palvelujen lähellä kiinnostaa. Pientaloja rakennetaan entistä vähemmän, vaikka enemmistö suomalaisista haluaisi niissä asua. Tuoreessa yliopistoprojektissa on kehitetty parikymmentä uutta tapaa päästä nykytarpeiden mukaisen pientaloasumisen makuun keskellä kaupunkia.

Kaupunkimaisen pientaloasumisen uudet konseptit -projekti käynnistyi pari vuotta sitten Pientaloteollisuus ry:n aloitteesta. Rahoittajiksi ryhtyi joukko pientalotehtaita sekä ympäristöministeriö, Suomen Asuntomessut, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö ja Tampereen kaupunki.

– Projektin tavoitteena on ollut parantaa edellytyksiä urbaanille pientalotyyppiselle rakentamiselle, arkkitehti ja asuntosuunnittelun professori Markku Hedman Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta sanoo. Kaupunkimaisen pientaloasumisen uusia konsepteja on etsitty Hedmanin johtamassa työryhmässä.

– Hanke kumpuaa useista asioista. Pientalorakentamisen volyymi ollut pitkään pienenevä; pientaloja ja kerrostaloja on rakennettu pitkään samassa suhteessa toisiinsa nähden. Nyt pientaloja rakennetaan merkittävästi vähemmän. Lisäksi vallitsevat trendit heikentävät pientalorakentamisen kilpailukykyä: lisää pienperheitä, lisää ikääntyviä, vähemmän pientalorakentamista. Yhä suurempi osa lapsiperheistä haluaa asua keskustan palvelujen äärellä maaseudun rauhan sijaan.

Hedman toteaa, että rakentamisen tilastot ja asukkaiden toiveet ovat ristiriidassa. Pientalorakentaminen on vähentynyt monista syistä, mutta edelleen kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi asua pientalossa. Jos se toteutuisi, ihmisten onnellisuus lisääntyisi.

– Projektissa on keskeistä asukaslähtöisyys, asumisen monipuolistuminen ja rikkaampi kaupunkiympäristö. Lisäksi rakentamisesta tulee kestävämpää, kun väljän asumisen sijaan syntyy tiiviimpää asumista palvelujen yhteydessä.

Mikä on pientalo?

Hedman korostaa, että pientalo määritellään projektissa laatutekijöiden, ei juridisen pientalon määritelmän avulla.

– Pientaloasumisen keskeisiä laatutekijöitä ovat yksityisyys, itseilmaisun mahdollisuus ja omaehtoisuus. Niihin liittyy esimerkiksi suojaisa oma ulkotila ja sisäänkäynti sekä tilankäytön joustavuus. Niiden toteutuminen on olennaista pientaloasumisesta haaveilevien mielessä. Kauppakeskuksen katolle rakennettu rivitalo voi hyvinkin täyttää kaikki nämä odotukset.

Kaupunkimaisen pientaloasumisen uudet konseptit -projektissa syntyi kuusi konseptitason ratkaisumallia, joista kustakin on useita variaatioita. Ratkaisuja on kaikkiaan 22.

– Tavoite ei ole ollut luoda uutta sellaisenaan toteutettavaa talotyyppiä vaan mahdollisimman laaja paletti vaihtoehtoja, jotka vastaavat ihmisten asumistoiveisiin. Tavoite ei myöskään ole, että Suomi rakennetaan tämän hankkeen ehdottamilla vaihtoehdoilla ja perinteinen pientalorakentaminen kiellettäisiin. Tavoitteena on luoda edellytyksiä monipuoliseen ja asukkaiden tarpeita vastaavaan asuntorakentamiseen, Hedman sanoo.

Hedmanin mukaan esitetyt ratkaisumallit ovat tehokkaita, toimivia, kustannustehokkaita ja yksinkertaistettuja, jotta niitä olisi mahdollista soveltaa monilla eri tavoilla.

Konseptien joukossa on kaupunkipientalo, townhouse, josta siitäkin on viisi variaatiota.

– Townhouse on eräs ratkaisumalleista Sen haaste on asuintilojen sijoittuminen useampaan kerrokseen ja suuri huoneistoala. Näitä ongelmia on pyritty ratkaisemaan kehittämällä townhouse tyyppii uusia vaihtoehtoja. esimerkiksi yhden tason townhouse-ratkaisu.

Yksi konsepteista on tårta-på-tårta. Se tarkoittaa esimerkiksi pientalon rakentamista lähiökerrostalon tai pysäköintilaitoksen päälle tai kerrostalon ylimmän kerroksen toteuttamista rivitalomaiseksi.

Muita konsepteja ovat erillispientalot, ryhmätalot sekä olemassaolevan rakennuskannan väliin sijoittuvat tiivistäjät.

Ratkaisumalleista odotetaan apua pientaloalan yrityksille uusien kaupunkitalokonseptien suunnitteluissa. Hankkeessa ovat tiiviisti olleet mukana Aeroc Jämerä, Jetta-Talo, Jukkatalo, Lammi- Kivitalot, Kastelli-talot, Pohjolan Design-Talo, CGI, DT Finland, Inwido Finland, Mitek Finland, Ormax Monier, Saint Gobain Rakennustuotteet, Uponor Suomi, Vertex Systems ja Wienerberger.

Hedmanin mukaan hanke ratkaisuineen on suunnattu myös kaavoittajille, sillä kaavakäytäntö on usein este pientalorakentamisen kaupungistumiselle.

– Pieni pelko on, että projektin esittelemät mallit todetaan kiinnostaviksi mutta jäävät toteutumatta.

Hedman toivoo, että uudet konseptit kiinnostavat pientalotehtaiden lisäksi myös kerrostalojen tuottajia. Tarvitaan rohkeita muutoksen aloittajia ja aiempaa joustavampaa kaavoitusta.

– Ostajia urbaaneille pientaloille riittää, jos hinnat ovat kohdallaan.

Lontooseen mahtuu, miksei meillekin?

Hankkeessa mukana olleet ovat käyneet katsomassa urbaania pientaloasumista Tanskassa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Lontoossa tutustuttiin eri aikakausien kaupunkipientaloratkaisuihin, joista monet ovat arkkitehtuuriltaan palkittuja.

– Lontoossa on 10 miljoonaa asukasta, ja se on yksi maailman kalleimpia alueita. Silti siellä on keskustan lähellä uusia pientaloalueita, joissa talot on rakennettu purettujen kerrostalojen tilalle. Miksei meillä?

– Thamesin rannalla on esimerkiksi yhden toteuttajan vastuulla oleva 140-hehtaarinen Barking Riverside alue. Se toteutetaan pääosin pientalomaisesti siitä huolimatta että alueen rakentaja vastaa kaiken infran, päiväkotien, koulujen ja jopa uuden rautatieaseman toteuttamista, Markku Hedman kertoo.

Monella saralla nykyään hyvin aktiivinen Tampere on kiinnostunut kaupunkimaisen pientaloasumisen uusista konsepteistakin. Hedmanin mukaan Vuoreksen kaupunginosa olisi hyvä alusta uutuuksien kokeiluun.


Artikkelit on julkaistu Rakenna Oikein, Korjaa Oikein -oppaassa.
Saat koko 240-sivuisen pientalorakentamisen ja -korjaamisen mahtioppaan vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.