Rakennamme hirsimökin

 
  • Kirjoittaja(t): Arto Mörönen

Hirsirakentamisen taito on ollut vuosikymmeniä Suomessa kirvesmiesten kunnia-asia. Taito siirtyi isältä pojalle, kunnes rakennusalan valtasivat ns. pitkästä tavarasta ja erilaisista elementeistä tehdyt rakennukset. Tästä syystä perinteinen hirsirakentamisen ammattitaito unohtui. Jopa rakennusalan oppilaitokset jättivät opetusohjelmastaan pois hirsirakentamisen tai sitä ainoastaan sivuttiin muun opetuksen ohessa.

Hirsirakentaminen ja yleensäkin puusta rakentaminen on lisääntynyt viime vuosina. Osasyynä tähän on ollut ns. "varmojen" rakennustapojen osoittautuminen vähemmän varmoiksi. Hirsirakennusten lisääntymisen suurena syynä ovat vihreät arvot; luonnon materiaali, hirren luoma esteettinen viihtyvyys sekä hirren mukanaan tuoma terveellinen ja mukava asumisviihtyvyys. Tämän vuoksi myös omakotitaloja rakennetaan syystäkin entistä enemmän hirrestä.

Hirsitalotoimitukset

Hirsitalon voi tehdä, tilata "paikalla tehtynä" tai tilata valmiina pakettina. Paikalla tehty hirsirakennus on käsin veistetty. Yleensä tekijä valmistaa hirsikehikon omalla työskentelyalueellaan valmiiksi, jonka jälkeen kehikko puretaan ja pystytetään uudelleen halutulle rakennuspaikalle. Valmiit hirsitalopaketit tehdään suojatuissa hallitiloissa ja osat toimitetaan tilaajalle paketteina rakennuspaikalle. Tämän jälkeen rakentajat voivat aloittaa työnsä uusista puhtaista hirsistä. Suomessa valmistettiin vuonna 1994 n. 12.000 hirsirakennusta, joista teollisesti valmistettujen hirsirakennusten osuus oli noin 47%.

Hirren paksuuden ja rakennuksen tyypin valinta käyttötarkoituksen mukaan

Hirsimallia valittaessa ensimmäisenä tulee päättää pyöröhirren tai höylähirren sopivuus itselle. Valinta on usein makuasia, koska molemmista hirsimalleista voidaan tehdä sekä loma- että omakotitalorakennuksia. Lomarakennusten ollessa kyseessä, tulee hirren paksuus valita käyttötarkoituksen mukaan; onko kyseessä perinteinen kesämökki vai ympäri vuoden käytössä oleva rakennus. Toisaalta hirsikokoa valittaessa tulisi ottaa huomioon rakennuksen koko. Pienet hirsirakennukset voidaan tehdä ohuemmasta hirrestä ja suuremmat isokokoisemmista hirsistä. Omakotitaloissa sen sijaan hirren tulee olla melko massiivinen, jotta päästään riittävään lämmöneristävyyteen, eli pyöröhirressä 230 mm ja höylähirressä 210 mm tai paksumpia. Käynnissä olevan tutkimuksen mukaan em. mitat saattavat tulevaisuudessa olla pyöröhirressä 210 mm ja höylähirressä 180 mm tai paksumpia. Toisena vaihtoehtona riittävän lämmöneristävyyden saavuttamiseksi on valita pienempi hirsi ja lisälämmöneriste. Eristeen laadun valinnassa kannattaa olla tarkkana ja valita eriste, joka toimii lähes samalla tavalla kuin puu rakennus-aineena. Mikäli halutaan lähes aitoa hirsiseinää vastaava lisäeristetty seinärakenne, tulisi valita eriste, joka ei vaadi höyrynsulkua (muovikalvoa). Samaa periaatetta voidaan käyttää myös katossa ja lattiassa. Edellä mainittujen ratkaisujen lisäksi on valittavana niin sanottu lämpöhirsi. Kyseisessä rakenteessa seinärakenteet tehdään suurelementteinä. Rakenneratkaisut ovat lähinnä perinteistä runkorakenteista seinää. Rakentamisvaiheessa noudatetaan tällöin elementtirakentamisen pelisääntöjä. Lämpöhirsirakennuksissa hirren ulkonäkö saadaan aikaan käyttämällä hirsipanelia.

Toimitusten vertailu

Eri toimittajilla on käytössä hyvin samanlaisia toimituslaajuus- nimikkeitä, kuten runkotoimitus, peruspuuosatoimitus, puuosatoimitus, täydellinen puuosatoimitus jne. Näitä nimikkeitä käytetään virallisina nimityksinä sekä erilaisissa mainoksissa iskulauseina.

Toimituslaajuuksien viidakko asettaakin ostajan melkoisen valinnan eteen, ja vertailu on hyvin vaikeaa. Rakennusalan ammattilaistenkin on vaikea ilman perusteellista tutustumista arvostella toimituskokonaisuus/hinta -suhdetta. Toimituslaajuuden lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös toimituksen jälkeiseen asennustyöhön; ovatko tarvikkeet määrämittaisia, kuinka tarvikkeet on pakattu, kuuluvatko ikkunoihin ja oviin heloitukset pintaheloineen jne. Kaikki tämä aiheuttaa lisäkustannuksia rakentamisen vaikeutumisena tai lisähankintoina. Toimituslaajuudessa on otettava huomioon myös siihen kuuluvat piirustukset ja suunnitelmat. Joiltakin toimittajilta saa kauppaan kuuluvana täydelliset perustussuunnitelmat, LVIS- suunnitelmat, pääpiirustukset ja yksityiskohtaiset pystytysohjeet seinä- ja rakennepiirustuksineen. Mikäli toimitukseen kuuluvat ainoastaan pääpiirustukset ja seinäkuvat, tulee muiden suunnitelmien teettämisestä kuluja kauppasumman lisäksi. Hirsitalotoimittajalta voi myös kysyä apua rakennusluvan hankkimiseksi. Helpointa on käyttää jonkun toimittajan toimituslaajuusluetteloa tarjouspyynnön pohjana. Toimituslaajuudet asetetaan tällä tavalla samalle viivalle ja sen jälkeen päästäänkin vertailemaan oikeita kustannuksia. Toimituslaajuus tuleekin liittää tarjouspyyntöön ja myös kauppasopimukseen.

Kauppasopimus

Valmistajilla on erilaisia kauppasopimuksia, joiden tekemisessä tulee olla huolellinen. Kauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen asiat on sovittu ja muutoksen tekeminen voi olla vaikeaa. Mikäli tilaajalla on sopimusta tehdessään epäselvyyksiä rakennushankkeen toteutumisesta, esim. rakennusluvan saanti on epävarmaa, kannattaa kyseiset asiat kirjoittaa sopimukseen kaupan toteutumisen ehtona. Muussa tapauksessa kaupan purku aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Toimittajalla on oikeus periä jo aiheutuneita kustannuksia, vaikka kauppa ei toteutuisikaan. Sopimuksen teon yhteydessä voi pyytää takuun ennen toimitusta maksettaville kauppasumman osille. Kauppasopimuksessa kannattaa mainita Hirsitalon toimitusehdot SFS 4849 (RT-16-1043 5) sekä Hirsitalon laatuvaatimukset SFS 4895(RT-14-10436), joihin myös itse tilaajan tulee tutustua etukäteen. Yleensä hirsitalotoimittajilla on näitä kaikkia saatavilla. Kauppasopimukseen voi myös oheistaa erilaisia liitteitä, jotka koskevat toimituslaajuutta tai toimitusajankohtaa. On helpompaa kuluttaa aikaa hyvän sopimuksen aikaansaamiseksi kuin kuluttaa jo tehdyn sopimuksen muuttamiseksi.

Hirsitaloteollisuus ry on laatinut "Hirsitalopakettien ja hirsituotteiden kuluttajakauppaa koskevat yleiset sopimusehdot 1994", jotka on tarkastettu ja hyväksytty kuluttaja-asiamiehen toimesta. Nämä sopimusehdot helpottavat ja selventävät kaupantekoa. Hirsitaloteollisuus ry:n kuuluu 13 Suomen suurinta hirsitalovalmistajaa, jotka kaikki ovat sitoutuneet sopimusehtoihin.

Rakennuslupa

Rakennuslupaa päästään hakemaan kun tilaajalla on tontti, johon hänellä on omistus- tai haltijaoikeus. Rakennuslupaa haettaessa tarvitaan asemapiirros ja pääpiirustussarjat. Tarvittavat piirustuskopiot kannattaa sisällyttää kauppasopimukseen. Nykyään tarvitaan myös suunnitelmat jätevesihuollosta. Muita piirustuksia ja suunnitelmia voi hyväksyttää myös jälkeenpäin, kuitenkin ennen työn aloittamista. Rakennusluvan saamisen jälkeen haetaan rakennustyömaalle vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tulee olla vähintään teknisen koulun käynyt henkilö eli rakennusmestari. Toistaiseksi jotkut kunnat ja kaupungit hyväksyvät vastaavaksi työnjohtajaksi myös tunnetun, alansa taitavan rakennusalan ihmisen. Vastaavaa työnjohtajaa valittaessa tulee varmistua, oli kysymyksessä sitten koulutuksen tai käytännön kautta opin saanut henkilö, että hänellä on hirsirakentamisen tietoutta teorian ja käytännön kautta.

Vastaava työnjohtaja on rakennustyömaasta vastuussa 10 vuotta ja näin ollen tulisikin unohtaa "nimi paperissa"- periaate. Luvan myöntävä viranomainen onkin velvoittanut erillisellä kaavakkeella vastaavan työnjohtajan suorittamaan työ-maalla tarkastuksia henkilökohtaisesti. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on valvoa työmaata ja suorittaa velvollisuutensa viranomaisiin yhteyttä pitävänä henkilönä.

Mikäli rakennuskohde teetetään urakkana ja tilaajalla tai rakennuttajalla ei ole mahdollisuutta itse valvoa rakennushanketta, kohteeseen tulee palkata valvoja. Valvoja toimii kohteessa tilaajan/rakennuttajan edustajana. Usein virheellisesti luullaan, että valvojalla ja vastaavalla työnjohtajalla on yhtenäinen toimenkuva. Kysymyksessä on kaksi eri "roolia", sama henkilö voi kuitenkin hoitaa molemmat tehtävät. Vastaava työnjohtaja ja/tai valvoja kannattaakin palkata jo rakennushankkeen alkuvaiheessa ja varmistua henkilön hirsitietämyksestä. Käytäntö on osoittanut, että monipuolisenkin rakennusalan koulutuksen saaneiden henkilöiden tietämys hirsirakentamisesta on vähintäänkin ala-arvoinen. Vastaavan työnjohtajan/valvojan palkkiot lasketaan usein tuhansissa markoissa, mutta virheiden korjaaminen jopa kymmenissä tuhansissa markoissa.

Töiden aloitus

Työt alkavat jo tarvikkeiden vastaanottovaiheessa. Työmaalla tulee olla pakettien alle asetettavia aluspuita, jotta hirsi- ja lautatavaraniput ovat irti maasta. Tätä ennen on kuitenkin varmistettava, että toimitus saadaan perille käytettävissä olevaa tietä ja että rakennuspaikalla on riittävästi tilaa tarvikkeille. Tarvikkeiden purkujärjestys otetaan myös huomioon; hirret tarvitaan ensin ja lautatavarat sen jälkeen.

Työmaalla tulee olla pressuja tarvikkeiden peittämistä varten. Joidenkin valmistajien tarvikkeet on pakattu ja suojattu muovikalvolla. Tällöin tulee varmistaa, että muovikalvot ovat ehjiä.

Mikäli työt alkavat heti, ei mitään varastointitoimenpiteitä tarvita. Jos työt päästään aloittamaan 1-2 viikon sisällä toimituksesta, tulisi tarvikepaketit aukaista molemmista päistä riittävän tuuletuksen aikaansaamiseksi. Mikäli tarvikkeita joudutaan varastoimaan pidemmän aikaa, on syytä harkita pakettien purkamista ja tarvikkeiden latomista "taapeliin" toimituksessa mukana olevaa lautatavaraa hyväksi käyttäen. Yhtenä vaihtoehtona on varastoida tarvikkeet katetussa tilassa, esim. ladossa. Talviaikana, tai jos ilman lämpötila on alle 5°C, ei varastointiin tarvitse kiinnittää niin suurta huomiota; sillä hirsien sinistymistä ei tällöin pääse tapahtumaan. Valmistajalta voi myös kysyä tehtaalla tehtävää hirsien esikäsittelyä.

Hirsirungon pystytys

Pystytystyö aloitetaan purkamalla hirret nipuista ja jakamalla ne valmistajan ilmoittamien tunnusnumeroiden ja -kirjainten avulla seinittäin perustusten ympärille. Laattaperustuksen päälle voi myös jakovaiheessa asettaa hirsiä, kunhan ne eivät tule väliseinien kohdalle.

Pystytys aloitetaan latomalla ensimmäinen hirsikerta, jonka jälkeen asennetaan hirsien väliin tuleva tiivistekaista. Hirsivalmistajilta löytyy erilaisia saumatiivisteitä: solukumi- mineraalivilla- ja polypropeenitiivisteitä. Kehitystyön alla on tallä hetkellä ainakin pellavarive. Tämän perusteella voidaankin todeta, että kehityksessä ollaan menossa takaisin vanhoihin rakennusmateriaaleihin, tosin nykyaikaisin menetelmin.

Toisen hirsikerran jälkeen suoritetaan tapitus (vaarnatappien asennus) tehtaalla valmiiksi porattuihin reikiin. Tapitus asennetaan joka toisessa hirsikerrassa joka toiseen reikään, mikä mahdollistaa hirsikehikon painumisen. Painumista tapahtuu lähinnä ensimmäisen vuoden aikana ja se tulee ottaa jatkorakentamisessa huomioon kaikkien hirsien yhteydessä olevien jäykkien rakenteiden kanssa, kuten runkorakenteiset väliseinät, muuratut väliseinät, pystylistat, kalusteet jne.

Kehikkoa kasattaessa suoritetaan ristimittaus 2-3 hirsikerran jälkeen. Kehikko on syytä asentaa täsmälleen ristimittaan vaikka perustuksissa olisikin mittavirheitä. Jo ensimmäisessä hirsikerrassa saattaa olla oviaukon paikkoja sekä sisäseinässä runkorakenteisia seiniä varten uria. Kyseiset mitat on syytä tarkistaa jo tässä vaiheessa seinäkuvista ja pohjapiirroksesta. Samoin tehdään ikkuna-aukkojen kohdalla. Pystytystyö täytyy aina tehdä valmistajan merkitsemässä numerojärjestyksessä. Tällöin varmistutaan ovi- ja ikkuna-aukkojen oikean korkeusaseman saamisesta. Pystytystyön edistyessä on ikkuna- ja oviaukkoihin rajoittuvien hirsien välissä käytettävä mahdollisesti

2-kertaista saumatiivistettä (mineraalivilla/polypropeenitiiviste), jotta hirsikehikko nousisi tasaisesti . Hirsien jatkaminen tehdään yleensä ristinurkan kohdalla. Valmistajilla on erilaisia metallijatkoskappaleita, joilla jatkostyö voidaan suorittaa. Kannattaa varmistaa, että jatkoskappaleet kuuluvat toimitukseen. Pyöröhirsillä jatkostyö suoritetaan siten, että jatkoksi tulevan hirren päätä hiukan kohotetaan ennen jatkosraudan naulaamista. Naulaamisen jälkeen hirsi lasketaan paikalleen, jolloin liitoksesta tulee tiivis. Jatkoskappaleet voidaan myös naulata paikalleen tasaisella alustalla ennen hirsien asentamista paikalleen. Tämän jälkeen hirsi nostetaan edellisen hirsikerran päälle, ja vähän kerrallaan jokaisen hirsinurkan kohdalle lyömällä hirsi saadaan asettumaan kohdalleen. Asennuksen jälkeen tulee varmistua, että liitos on pysynyt tiiviinä. Höylähirsi voidaan jatkaa jatkosraudan avulla myös hirsien paikalleen lyömisen jälkeen. Tällöin on kuitenkin hirret "kiristettävä" toisiaan vasten taljan ja silmukkatappien avulla. Varsinkin suurilla höylähirsillä tämä on käytännössä ainoa vaihtoehto. Pyöröhirsissä voi olla toimituksessa mukana sekä tavallisia että vahvempia jatkosrautoja, joiden paikat selviävät seinäkuvista, rakennekuvista tai pystytysohjeesta.

Eräät valmistajat käyttävät hirsiseinissä tai kaiteissa vahvikeputkia, jotka asennetaan pystytyksen yhteydessä tai rungon pystytyksen jälkeen. Putkien paikka on ilmoitettu ohjeissa tai seinäkuvissa. Hirsikehikko pystytetään valmiiksi valmistajan ohjeiden mukaan huolehtien siitä, että kehikko nousee tasaisesti. Eräissä vapaa-ajan asunnoissa ja omakotitaloissa hirsikehikko nousee vain sivuseinien korkeuteen, jolloin puhutaan tasavarvitaloista ja toisissa malleissa myös talon päätykolmiot ovat hirrestä. Mikäli päätykolmiot ovat hirrestä, pitää ottaa huomioon, että myös päätykolmion hirret pääsevät laskeutumaan. Tässä rakennusvaiheessa tehdään todella paljon virheitä. Mikäli hirsikehikon yhteyteen tulee esim. liimapuupalkkeja, palkin ylityshirren loveukseen tulee jättää pieni painumavara . Mikäli liimapuupalkki on kaareva, asennetaan kaarevuus ylöspäin. Liimapuupalkkiin ei saa tehdä lovia ilman rakennesuunnittelijan ohjeita. Kehikon valmistuttua suoritetaan ylimääräisten saumaeristeiden leikkaus (pyöröhirret) ja numerolappujen poisto, mikä sateisella ja aurinkoisella säällä tehdään päivittäin pystytyksen edistymisen mukaan. Kosteina vuodenaikoina kehikko voidaan käsitellä tässä vaiheessa ulkopuolelta puunsuoja-aineella sinistymisen estämiseksi. Käsittely voidaan tehdä esim. ruiskuttamalla.

Ikkuna- ja oviaukkoihin on sivuille tehty valmiiksi karaa varten urat. Karoihin asennetaan eristekaista nitojalla. Eristekaista tulee asentaa myös karan alapäähän. Kara lyödään paikalleen ja kiinnitetään naulaamalla ainoastaan alapäästä hirteen kiinni.

Joissakin toimituksissa tulee mukana ulkoristinurkkiin asennettavat kiristyspultit. Kiristyspultit asennetaan siten, että alapäähän jää kierrettä kiristämistä varten. Ensimmäinen kiristys suoritetaan yläpäästä ja pultin ylimääräinen osa voidaan kääntää hirren päälle ja lukita se siihen naulojen avulla. Pultin avulla voidaan nopeuttaa kehikon painumista. Pultti ei tue hirsiseinää pystysuunnassa. Sisäseiniin ei pultteja yleensä kannata asentaa. Lyhytristinurkkataloissa pultti saattaa olla ristinurkan sisäpuolella.

Vesikattotyöt

Vesikattotyöt aloitetaan tutustumalla suunnitelmiin ja tarkastamalla, että kaikki tarvikkeet ovat työmaalla. Tasavarvitaloissa käytetään kattoristikoita. Tällaisissa rakennuksissa kattorakenne toimii yhtenä jäykkänä kokonaisuutena, jolloin päätykolmiot rakennetaan runkorakenteisina. Tällöin kattorakenteet/kehärakenteet painuvat kehikon painumisen myötä. Rakennuksissa, joissa päätykolmiot ovat hirrestä, täytyy sen sijaan ottaa huomioon kattorakenteiden painumisen yhteydessä tapahtuva liukuminen. Mitä jyrkempi katto, sen enemmän painumista tapahtuu. Tämän vuoksi kattovasojen kiinnityksessä täytyy käyttää sivuseinillä ja mahdollisesti haltiapalkin kohdalla liukumisen sallivaa liukukiinnitystä. Mikäli kattovasat eivät pääse liukumaan, saattavat vasat työntää ylimmän sivuseinän hirren ulospäin. Liukumista ei saa myöskään estää muilla kattovasoihin kiinni tulevilla rakenteilla, kuten paneeleilla tai alapuolisella lisäeristysrimoituksella . Liukuma tulee ottaa huomioon myös läpivientien, kuten savuhormin, yhteydessä. Loivissa katoissa liukuminen on niin vähäistä, että liukukiinnitystä ei tar-vita. Painumisen ja sitä seuraavan liukumisen vuoksi kattovasat kiinnitetään ainoastaan sivuseinään, mahdollisen haltiapalkin ja harjan kohdalta. Päätykolmioita vasten olevia kattovasoja ei saa naulata kiinni päätykolmiohirsiin, sillä kattovasojen muodostaman A- kirjaimen pitää päästä aukeamaan. Päätykolmion painumista ei saa estää myöskään päätykolmion sisäpuolelle tulevalla paneelin naulausrimalla, päätyviisteen peitelistalla eikä listoituksella.

Eristeet asennetaan useasti yläkautta höyrynsulun (muovikalvon) ja paneelien asennuksen jälkeen. Eristeenä on näihin päiviin saakka käytetty mineraalivillaa tai vastaavia eristeitä. Tällä hetkellä markkinoilla on esim. jätepaperista tehtyä eristettä, joka on toimivuudeltaan erilainen kuin mineraalivilla. Paperieristettä käytettäessä ei tarvita muovikalvoa eristeen alapinnassa, joten rakenteesta tulee hengittävä. Hengittävyys sopii erinomaisesti hirsitalon luonteeseen. Hirsitaloon sopivat kaikki vesikattomateriaalit, kunhan ne on asennettu valmistajan ohjeiden mukaan ja huolehdittu riittävästä tuuletuksesta. Vesikaton teon yhteydessä tulee huolehtia myös savuhormin ja vesikatteen liitoskohdasta, ja varmin ja huolettomin tapa onkin pellittää savuhormi ns. limityspellityksellä, joka sallii katon laskeutumisen . Ikkuna- ja ovikiinnitys

Ikkuna- ja ovikarmit on viisainta kiinnittää karmiruuveilla, jotka mahdollistavat karmien säätämisen jälkeenpäin. Karmiruuveja on saatavilla sekä yksiosaisia että kaksiosaisia. Joillakin toimittajilla ruuvit kuuluvat toimitukseen. Karmia kiinnitettäessä on huolehdittava, että ruuvi ulottuu ainoastaan karaan, eikä missään tapauksessa karan läpi hirteen, jolloin hirren painuminen estyy. Ikkuna- ja ovikarmien päälle on jätettävä valmistajan ilmoittama painuntavara . Jos hirren paksuus on suurempi kuin karmin leveys, täytyy karmiin kiinnittää levikelistat tai -karmi. Levikekarmi on huomattavasti helpompi asentaa kuin erilliset listat. Levikekarmit kiinnitetään ruuveilla ja -listat naulaamalla. Ikkunakarmit kiinnitetään yleensä hirren sisäpinnan kanssa tasan ja ovikarmit aukeamissuunnassa olevan pinnan kanssa tasan. Seuraavaksi kiinnitetään vuorilaudat, jotka saa kiinnittää ainoastaan ikkunakarmiin tai karalankkuun. Alavuorilauta sekä pystyvuorilaudan alapää voidaan kiinnittää hirteen. Vesipenkkipelti kiinnitetään pienillä nauloilla karmissa sitä varten olevaan varaan. Vesipellin päät käännetään tarvittaessa korotusrimaa tai levikekarmia vasten. Käytettävissä on myös erityisiä liitinkappaleita, jolloin vesipellin päätä ei tarvitse kääntää ylöspäin, vaan siihen asennetaan erillinen sovituskappale, jota varten levikekarmissa on ura. Kesämökkeihin on viisainta valita 2-kertaiset ikkunat ja ympäri vuoden lämpiminä oleviin rakennuksiin 3-kertaiset ikkunat.

Lattian asennus

Perinteisissä kesämökeissä käytetään hyvin usein pilari/tuulettuvaa sokkeliperustusta, jolloin puhutaan rossipohjasta. Toinen vaihtoehto, paljon lomarakennuksissakin käytetty, on laattaperustus. Näillä perustustyypeillä lattiarakenteet eroavat hiukan toisistaan.

Lattiarakenteita valittaessa on ensimmäiseksi kiinnitettävä huomiota alapohjan eristepaksuuteen. Peruspaketeissa eristevahvuus on usein 100 - 150 mm, mikä riittää kesämökkeihin hyvin. Jos rakennuksessa asutaan kylminä kuukausina, tai jopa ympäri vuoden, on eristettä oltava vähintään 200 mm. Huonolla asennustyöllä saadaan kuitenkin kylmä lattia, oli eristettä kuinka paljon tahansa. Erityisen tarkkana täytyy olla sähkökaapeleiden läpivienneissä. Lattiarakenteiden alimpana osana, tuulettavassa alapohjassa, on tuulensuoja. Se voi olla joko kovalevy, joka kannattaa samalla eristeitä, tai esim. tervapaperi, joka asennetaan eristettä kannattavien lautojen päälle. Jos alapohjassa on kova-levy, eristetään saumakohdat ja seinien liittymiskohdat tuulta vastaan esim. tervapaperikaistoilla. Tervapaperin ollessa tuulensuojana, on se limitettävä riittävästi.

Laattaperustuksessa aluslautojen, joiden päälle varsinaiset lattiavasat kiinnitetään kiilojen avulla, alle asennetaan esim. kattohuopakaistale. Vasojen asennuksen jälkeen suoritetaan kiristystyö. Molemmissa lattiarakennetyypeissä voidaan käyttää mineraalivillaeristettä, joka vaatii lattialaudan alle höyrynsulun (tiivis muovikalvo) tai eristettä, jota varten ei tarvita höyrynsulkua (hengittävä rakenne). Lattialaudan valinta tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan: ympäri vuoden lämmitettäviin rakennuksiin ja omakotitaloihin erikoiskuiva tai uunikuivattu lattialauta. Kesämökkeihin ja talvella kylmänä oleviin rakennuksiin on syytä valita tarhakostea lattialauta. Erikoiskuivan lattialaudan kosteus on toimitettaessa n. 8 - 11% ja mökkilattialaudan toimituskosteus vaihtelee 15-22 %:n välillä. Mökkikäyttöön valittu lattialauta rakoilee käytössä jonkin verran ilman kosteuden mukaan. Uunikuivasta lattialaudasta sen sijaan saadaan parkettimainen rakoilematon lattiapinta hiomisen ja lakkauksen jälkeen. Lattian asennuksen yhteydessä tulee huomata, että laudat jäävät hieman irti seinästä. Kosteissa tiloissa, jos kysymyksessä on pilari- tai tuulettuva sokkeliperustus, käytetään yleensä kevytrakenteista eristämätöntä lattiaa. Tällöin lattialaudat tulee jättää irti seinästä, millä estetään kosteuden johtuminen hirsiseinään. Samalla lattiarakenteita tehtäessä huolehditaan pesuvesien johtamisesta pois rakennuksesta. Yleensä ns. harmaat vedet voidaan johtaa saostuskaivojen kautta maastoon imeytysalueelle ja WC:n vedet johdetaan tyhjennettävään umpisäiliöön. Laattaperustusrakennuksessa betonilaatan päälle asennetaan kova eriste, jonka päälle valetaan pintabetonilaatta ottaen huomioon tarvittavat kaadot. Toimiva ratkaisu saadaan varsinkin silloin, kun jokainen kostea tila varustetaan omalla lattiakaivolla. Pintabetonin päälle asennetaan vesieriste, joka voi olla kostean tilan muovimattoa tai bitumisivelyä. Lattiarakenteisiin on hyvä asentaa lattialämmitys, joka takaa rakenteen paremman säilyvyyden ja tuo omalta osaltaan lisää asumisviihtyisyyttä. Vesieristeet asennetaan hirsitaloissa jollekin muulle kuin hirsiseinälle, esim. muuratulle väliseinälle, joka voidaan laatoittaa.

Muuraustyöt

Hirsirakenteen painuminen asettaa muuraustöille vaatimuksia. Hormirakenteen on oltava irti painuvista rakenteista, sisäkattopaneelista, välipohjarakenteista, mahdollisen parven tai yläkerran lattiarakenteista sekä varsinaisista kattorakenteista. Kattorakenteissa on huomioitava lisäksi kattorakenteen liukuminen. Jyrkissä katoissa muurattujen seinien päälle tulee jättää painuntavara, jos seinän päällä on hirsirakenteita. Joskus tiiliseinän ja hirsirakenteen väliin asennetaan säädettävä kierrejalka, jota lasketaan rakennuksen painumisen myötä. Tiili- ja hirsiseinän väliin asennetaan painumisen salliva eristekaista. Tiiliseinän ja hirren väliin on jätettävä riittävä painuntavara. Painuntavaraan lisätään mutterin ja mahdollisten aluslevyjen paksuus, jotka vähentävät varsinaista painuntavaraa Kierrejalkaa voidaan käyttää myös pitkien tolppien ylä- tai alapäässä.

Kalusteasennukset

Keittiökalusteet voidaan asentaa joko suoraan hirsiseinälle tai runkorakenteiselle seinälle. Runkorakenteiselle seinälle kalusteita kiinnitettäessä ei hirsirakenteiden painumista tarvitse ottaa huomioon. Taustalevy on kiinnitetty alakalusteiden yläreunaan ja yläkaluste seinään asennettavaan lautaan. Tällä kiinnitystavalla yläkaluste liukuu taustalevyn päälle. Liukumista ei saa estää esim. valaistusasennuksella. Kalusteiden asennuksessa pitää ottaa huomioon ylä- ja alakalusteen välin pieneneminen painumisen myötä. Pintakäsittelyt

Pintakäsittely tehdään hirsitaloihin lähinnä rakennuksen ulkonäön ja hirsien paremman puhdistettavuuden vuoksi. Ei niinkään sen vuoksi, että rakennus suojattaisiin lahoamista vastaan. Vertauksena voisi käyttää melkein joka pellolla näkyviä hirsirakenteisia latoja jotka ovat harmaantuneet, mutta eivät varmasti lahonneet, mikäli kattorakenteet ovat ehjät ja perustus riittävän korkea.

Sisätiloissa tavallisin pintakäsittely on lakkaus niin hirsiseiniin kuin lautapintoihin. Lakkaus suoritetaan yleensä kahteen kertaan tai valmistajan ohjeen mukaan. Eri värisävyjä saadaan aikaan esimerkiksi erilaisilla petsikäsittelyillä ennen lakkausta.

Ulkopuolen pintakäsittelyaineita saa monelta eri valmistajalta, jotka antavat myös ohjeet aineen käytöstä. Jostain syystä pintakäsittelyistä on virheellisesti se käsitys, että mitä useammin pintakäsittely suoritetaan ja mitä enemmän pintakäsittelyainetta käytetään, sen parempi. Normaalisti tilanne on juuri päinvastainen. Pintakäsittelyaineen tulee sal-lia hirren luonnollinen hengittäminen, eikä se saa muodostaa hirren pintaan tiivistä kalvoa, joka estää kosteuden kulun. Liian tiivis kalvo aiheuttaa hirren lahoamisen tai pintakäsittelyaineen hilseilemisen irti puupinnasta. Tästä syystä myös uusintapintakäsittelyihin ja niiden tiheyteen on suhtauduttava kriittisesti. Valmistajien ohjeet antavat hyvinkin tarkkoja uusintapintakäsittelyn vuosirajoja, kuten joka 2-3 vuosi.

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, vaan paras tapa todeta uusintapintakäsittelyn tarpeellisuus on kiertää rakennus ja todeta tarve silmämääräisesti. Siveltimen käytöllä saadaan aikaan parempi tarttuvuus kuin ruiskuttamalla. Jos pintakäsittely kuitenkin halutaan tehdä ruiskulla, tulee lopullinen tasoitus tehdä siveltimellä.

Huoltotyöt

Hirsirakennus vaatii lähinnä ensimmäisenä vuotena muutamia huoltotöitä, kuten rakennuksen mahdollisten painumisen sallivien osien laskemisen painumisen myötä. Samalla seurataan eri rakenteiden välisiä painuntavaroja; ovet, ikkunat, mahdolliset runkorakenteiset seinät sekä muuratut seinät. Jyrkissä katoissa pitää päästää tapahtumaan liukumista, jos kyseessä on rakennus, jossa päätykolmiot ovat hirsirakenteiset.

Jos jotain rakennekohtaa joudutaan myöhemmin korjaamaan, on kysymyksessä ollut rakennusohjeiden laiminlyönti ja tietämättömyys hirsirakentamisesta. Hirsirakentaminen on kuitenkin ohjeita noudattaen helppoa ja sopii harrastelijarakentajallekin.

Toimitusten vertailu

Eri toimittajilla on käytössä hyvin samanlaisia toimituslaajuus- nimikkeitä, kuten runkotoimitus, peruspuuosatoimitus, puuosatoimitus, täydellinen puuosatoimitus jne. Näitä nimikkeitä käytetään virallisina nimityksinä sekä erilaisissa mainoksissa iskulauseina.

Toimituslaajuuksien viidakko asettaakin ostajan melkoisen valinnan eteen, ja vertailu on hyvin vaikeaa. Rakennusalan ammattilaistenkin on vaikea ilman perusteellista tutustumista arvostella toimituskokonaisuus/hinta -suhdetta. Toimituslaajuuden lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös toimituksen jälkeiseen asennustyöhön; ovatko tarvikkeet määrämittaisia, kuinka tarvikkeet on pakattu, kuuluvatko ikkunoihin ja oviin heloitukset pintaheloineen jne. Kaikki tämä aiheuttaa lisäkustannuksia rakentamisen vaikeutumisena tai lisähankintoina. Toimituslaajuudessa on otettava huomioon myös siihen kuuluvat piirustukset ja suunnitelmat. Joiltakin toimittajilta saa kauppaan kuuluvana täydelliset perustussuunnitelmat, LVIS- suunnitelmat, pääpiirustukset ja yksityiskohtaiset pystytysohjeet seinä- ja rakennepiirustuksineen. Mikäli toimitukseen kuuluvat ainoastaan pääpiirustukset ja seinäkuvat, tulee muiden suunnitelmien teettämisestä kuluja kauppasumman lisäksi. Hirsitalotoimittajalta voi myös kysyä apua rakennusluvan hankkimiseksi. Helpointa on käyttää jonkun toimittajan toimituslaajuusluetteloa tarjouspyynnön pohjana. Toimituslaajuudet asetetaan tällä tavalla samalle viivalle ja sen jälkeen päästäänkin vertailemaan oikeita kustannuksia. Toimituslaajuus tuleekin liittää tarjouspyyntöön ja myös kauppasopimukseen.

Kauppasopimus

Valmistajilla on erilaisia kauppasopimuksia, joiden tekemisessä tulee olla huolellinen. Kauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen asiat on sovittu ja muutoksen tekeminen voi olla vaikeaa. Mikäli tilaajalla on sopimusta tehdessään epäselvyyksiä rakennushankkeen toteutumisesta, esim. rakennusluvan saanti on epävarmaa, kannattaa kyseiset asiat kirjoittaa sopimukseen kaupan toteutumisen ehtona. Muussa tapauksessa kaupan purku aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Toimittajalla on oikeus periä jo aiheutuneita kustannuksia, vaikka kauppa ei toteutuisikaan. Sopimuksen teon yhteydessä voi pyytää takuun ennen toimitusta maksettaville kauppasumman osille. Kauppasopimuksessa kannattaa mainita Hirsitalon toimitusehdot SFS 4849 (RT-16-1043 5) sekä Hirsitalon laatuvaatimukset SFS 4895(RT-14-10436), joihin myös itse tilaajan tulee tutustua etukäteen. Yleensä hirsitalotoimittajilla on näitä kaikkia saatavilla. Kauppasopimukseen voi myös oheistaa erilaisia liitteitä, jotka koskevat toimituslaajuutta tai toimitusajankohtaa. On helpompaa kuluttaa aikaa hyvän sopimuksen aikaansaamiseksi kuin kuluttaa jo tehdyn sopimuksen muuttamiseksi.

Hirsitaloteollisuus ry on laatinut "Hirsitalopakettien ja hirsituotteiden kuluttajakauppaa koskevat yleiset sopimusehdot 1994", jotka on tarkastettu ja hyväksytty kuluttaja-asiamiehen toimesta. Nämä sopimusehdot helpottavat ja selventävät kaupantekoa. Hirsitaloteollisuus ry:n kuuluu 13 Suomen suurinta hirsitalovalmistajaa, jotka kaikki ovat sitoutuneet sopimusehtoihin.Rakennuslupa

Rakennuslupaa päästään hakemaan kun tilaajalla on tontti, johon hänellä on omistus- tai haltijaoikeus. Rakennuslupaa haettaessa tarvitaan asemapiirros ja pääpiirustussarjat. Tarvittavat piirustuskopiot kannattaa sisällyttää kauppasopimukseen. Nykyään tarvitaan myös suunnitelmat jätevesihuollosta. Muita piirustuksia ja suunnitelmia voi hyväksyttää myös jälkeenpäin, kuitenkin ennen työn aloittamista. Rakennusluvan saamisen jälkeen haetaan rakennustyömaalle vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tulee olla vähintään teknisen koulun käynyt henkilö eli rakennusmestari. Toistaiseksi jotkut kunnat ja kaupungit hyväksyvät vastaavaksi työnjohtajaksi myös tunnetun, alansa taitavan rakennusalan ihmisen. Vastaavaa työnjohtajaa valittaessa tulee varmistua, oli kysymyksessä sitten koulutuksen tai käytännön kautta opin saanut henkilö, että hänellä on hirsirakentamisen tietoutta teorian ja käytännön kautta.

Vastaava työnjohtaja on rakennustyömaasta vastuussa 10 vuotta ja näin ollen tulisikin unohtaa "nimi paperissa"- periaate. Luvan myöntävä viranomainen onkin velvoittanut erillisellä kaavakkeella vastaavan työnjohtajan suorittamaan työ-maalla tarkastuksia henkilökohtaisesti. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on valvoa työmaata ja suorittaa velvollisuutensa viranomaisiin yhteyttä pitävänä henkilönä.

Mikäli rakennuskohde teetetään urakkana ja tilaajalla tai rakennuttajalla ei ole mahdollisuutta itse valvoa rakennushanketta, kohteeseen tulee palkata valvoja. Valvoja toimii kohteessa tilaajan/rakennuttajan edustajana. Usein virheellisesti luullaan, että valvojalla ja vastaavalla työnjohtajalla on yhtenäinen toimenkuva. Kysymyksessä on kaksi eri "roolia", sama henkilö voi kuitenkin hoitaa molemmat tehtävät. Vastaava työnjohtaja ja/tai valvoja kannattaakin palkata jo rakennushankkeen alkuvaiheessa ja varmistua henkilön hirsitietämyksestä. Käytäntö on osoittanut, että monipuolisenkin rakennusalan koulutuksen saaneiden henkilöiden tietämys hirsirakentamisesta on vähintäänkin ala-arvoinen. Vastaavan työnjohtajan/valvojan palkkiot lasketaan usein tuhansissa markoissa, mutta virheiden korjaaminen jopa kymmenissä tuhansissa markoissa.