Rakennuskin voi vaihtaa paikkaa

 
  • Kirjoittaja(t): Heikki Jaakkola

Moni hyväkuntoinen hirsirakennus on vailla käyttöä vain siksi, että rakennus sijaitsee väärässä paikassa. Markkinoilla onkin nyt tilausta yrittäjille, jotka osaavat rakennuksen purkamisen, siirtämisen ja uudelleenpystytyksen. Vastoin yleistä käsitystä hirsikehikon siirto voi olla monessa tapauksessa jopa edullisempaa kuin uuden rakentaminen.

Maalta kaupunkiin suuntautuva muuttoliike on tunnetusti ravistellut myös Suomea. Ilmiön seurauksena maakuntiin on jäänyt melkoinen kiinteistömassa vaille käyttöä. Merkittävänä osana tätä ovat vanhat hirsirakennukset, jotka saattavat säilyä varsin hyväkuntoisina pitkiäkin aikoja.

Juha Kivimäki

Markkinoille onkin nyt tullut yrittäjiä, joiden osaamista on hirsirakennusten siirto sinne, missä rakennuksia tarvitaan. Yksi yrittäjistä on E-P Perinnerakentajat Oy:n vetäjä Juha Kivimäki. Yrityksen toimialaa on Kivimäen mukaan kaikenlainen perinnerakentaminen pärekattojen tekemisestä alkaen. Merkittävä osa liikevaihdosta on kuitenkin tehty siirtämällä erilaisia hirsirakennuksia.

- Siirtokeikkoja on tähän mennessä tehty kymmenen kappaletta. Kohteet ovat olleet hyvin erilaisia ja erikokoisia, pienistä puuvarastoista aina isoihin asuinrakennuksiin. Viimeksi mainittua ääripäätä edustaa mm. kohde, jota yritys oli pystyttämässä haastattelua tehtäessä. Pohjanmaalta Sipooseen siirretty rakennus on kunnolla kaksikerroksinen, mitoiltaan 8 x 16 -metrinen hirsitalo, jonka rakentamisessa on aikoinaan käytetty mm. Lapuan kirkon vanhoja seinähirsiä.

Kivimäen mukaan rakennusten siirtämisellä on riittänyt sopivasti kysyntää, vaikkei yritys ole markkinoinut itseään käytännössä mitenkään. Toiminnan laajentaminen olisi kuitenkin vaikeaa osaavan työvoiman puutteen takia. - Vanhanajan rakentaminen poikkeaa niin paljon nykyrakentamisesta, että osaavia tekijöitä on vaikea löytää. Koulun penkillä tällaisia ei synny, tietotaito on hankittava käytännön tekemisen kautta.

Siirrettävää riittää

Siirtotyö alkaa kohteen tarkalla dokumentoinnilla

Kivimäen mukaan Suomen maakunnista löytyy todella paljon laadukkaita ja täysin siirtokuntoisia hirsirakennuksia. Yksi syy tähän on se, että hirsitalo voi pysyä hylättynäkin varsin hyväkuntoisena hämmästyttävän pitkään. Nopea tuhoutumisvaihe käynnistyy tyypillisesti vasta silloin kun katto ja ikkunat alkavat päästää reilusti vettä sisään.

Pienistä lahovaurioista ei kuitenkaan kannata Kivimäen mukaan säikähtää, näitä löytyy hänen mukaansa miltei kaikista vanhoista hirsitaloista. Perinteisessä hirsitalossa vaurioiden korjailu on kuitenkin melko yksinkertaista.

- Esimerkiksi alimpia hirsikerroksia on aina paikkailtu ja uusittu tarpeen mukaan. Kehikkoihin on tehty jopa koloja remonttien edellyttämien nostojen helpottamiseksi. - Kunnostuksen järkevyys alkaa kuitenkin olla kyseenalainen esimerkiksi siinä vaiheessa kun katosta tai ikkunasta vuotanut vesi on lahottanut kokonaisen seinän.

Purkaminen ja pystytys nopeaa

Varsin yleinen mielikuva lienee, että vanhan rakennuksen siirtäminen on kallista taiteilua, johon on edellytyksiä vain erityisen varakkailla ja kulttuuritietoisilla asiakkailla. Kivimäen mukaan tämä ei pidä paikkaansa, kehikon siirtäminen voi monessa tapauksessa tulla halvemmaksi kuin uuden rakentaminen.

Kivimäki perustelee väitettä sillä, että peruskehikon purku ja uudelleenpystytys käy varsin kätevästi - näin etenkin silloin kun kehikko on rakenteeltaan yksinkertainen ja purkaminen ei edellytä jälkikäteen tehtyjen "ylimääräisten", rakenteiden huomiointia. Kustannuksia pienentää samalla se, että hyvin monessa tapauksessa itse rakennuksen hankintahinta on vähäinen. Hinta on edullinen esimerkiksi silloin, kun tarpeettomaksi jäänyt rakennus on tavalla tai toisella nykyisen tilankäytön tiellä.

- Joissain tapauksissa rakennukset on saatu sillä hinnalla, että siirtäjä siivoaa kunnolla jälkensä. - Purkutyön vaivalla selvitään tällöin kaikista niistä kustannuksista, jotka uutta rakentaessa aiheutuisivat puutavaran hankinnasta ja hirsien veistosta.

Projektin tietyllä tapaa työläämpi vaihe alkaa usein silloin kun rakennukseen aletaan sovittaa nykyasumiseen kuuluvia toimintoja. - Vanhaan rakennukseen on tällöin asennettava saunoja, suihkuja, vessoja, vesijohtoja, sähkölaitteita jne., joita niissä ei alkujaan ollut. Rakennuksen "päivitys" nykyisillä mukavuuksilla näkyy tietysti myös hinnassa. - Toisaalta kuitenkin nykyasumisen monenlaiset toiminnot lisäävät yhtä lailla uudisrakennustenkin hintaa.

Siirtäminen alkaa dokumentoinnilla

Rakennus odottaa siirtoa

Siirtotyö alkaa Kivimäen mukaan aina kohteen tarkalla dokumentoinnilla. Koska piirustuksia ei yleensä ole käytettävissä, on kaikkien väliseinien, muurien, ovien, ikkunoitten jne. paikat mitattava ja tallennettava tarkoin. Samassa yhteydessä kartoitetaan myös korjausta edellyttävät vauriokohdat.

Dokumentoinnin jälkeen alkaa purkaminen, jossa johtava periaate on ottaa talteen kaikki käyttökelpoinen. Mukaan voi päästä esimerkiksi hyväkuntoinen kattopelti, seinien vanha tapitus, perustuksina toimineet porakivet, ovet, ikkunat, tulisijojen varustus, lattialaudat jne. Hirsien välissä oleva tilke on likipitäen ainoa materiaali joka korvataan kokonaan uudella pellavaeristeellä. Monia rakennuksen osia ja varustuksia joudutaan silti usein myös teettämään. Esimerkkeinä Kivimäki esittelee vankkoja metalliosia, joita tarvitaan ilmeisesti seinien följareissa. - Vanhoihin hirsitaloihin kuuluvia metalliosia ei yleensä saa rautakauppatavarana. Osat on siksi teetettävä sepäntyönä.

150 vuoden näyttö kestävyydestä ei kelpaa

Rakennuksen pystytysvaihe tarjoaa hyvän tilaisuuden samalla korjailla tarpeen vaatiessa vanhoja rakenteita. Pullistuvia seiniä voidaan tukea uusilla följareilla ja tapitusta lisäämällä.

Ikävä kyllä vanhan rakennuksen laskennallinen energiataloudellisuus ja rakenteiden luokitus on pystytyksen yhteydessä saatettava nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Esimerkiksi katon rakenteita arvioitaessa ei riitä, että riittävästä lujuudesta on käytännön näyttöä viimeisen 150 vuoden ajalta. Kivimäen mukaan uusia vaatimuksia on joskus vaikea toteuttaa vanhan rakennuksen ilmettä muuttamatta.

- Energiamääräyksiä ajatellen tilannetta helpottaa kompensaatioperiaate. Ylimääräistä eritystä voidaan tämän ansiosta asentaa paikkoihin, jossa ne eivät muuta rakennuksen ilmettä. Varsinaisiin rakenteisiin kajoaminen on kuitenkin vaikeaa, koska tällöin avuksi tarvitaan vanhaa rakentamista tunteva suunnittelija. Kuten arvata saattaa, tällaisen löytäminen ei ole kovinkaan helppoa. - Esimerkiksi ajanmukaiset lujuuslaskelmat on silti pakko esittää. Näytöksi ei riitä, että rakenteet ovat osoittautuneet käytännössä kestäviksi.

Asiakaat ja motiivit hyvin erilaisia

Kivimäen mukaan hirsirakennusten siirto oli entisaikaan hyvinkin tavallista; suunnilleen puolet hänenkin siirtämistään kohteista on vaihtanut paikkansa aiemminkin.

Nykyisin siirtämisen motiivit ovat Kivimäen mukaan yhtä laidasta laitaan kuin siirrettävät rakennukset. Yksi haluaa mökin pihapiiriin vanhanajan hirsiaitan puhtaasti tunnelman takia. Toinen asiakas voi olla esim. lapsiperhe, joka tarvitsee yksinkertaisesti kotia jne. Kivimäki ostaa siirtokuntoisia rakennuksia itselleen vain erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Yrityksen omassa varastossa on lähinnä vain purkukohteista kerättyjä käyttökelpoisia hirsiä, lattialankkuja ym. rakennuksen osia.

Pääsääntöisesti kuvio toimii niin, että siirtorakennuksesta kiinnostunut asiakas kertoo, mitä tarvitsee ja Kivimäki pistää toiveen "korvan taakse". Kun sopiva taloehdokas tulee näköpiiriin, Kivimäki kertoo kohteesta ja asiakas voi halutessaan käydä tutustumassa siihen. Kivimäki kertoo samalla pitävänsä eräänlaista omatekoista rekisteriä kotiseutunsa tyhjillään olevista, siirtokelpoisista hirsirakennuksista. Mitään sen virallisempaa kartoitusta tyhjillään olevista rakennuksista ei kuitenkaan ole käytössä.

Vanhan, arvokkaan hirsirakennuksen uusiokäyttöä Kivimäki pitää kulttuuritekona, jota pitäisi tukea siinä missä paikan päällä tehtävää kunnostustakin. - Kun entisajan rakennustyöhön ja rakennusten yksityiskohtiin tutustuu tarkemmin, on pakko nostaa hattua menneille rakentajapolville. Tätä vähitellen karttunutta osaamista ei todellakaan kannattaisi päästä hukkumaan.