Suunnittele sisustusta varhaisessa vaiheessa

 
  • Kirjoittaja(t): Kaisu Ravantti

Talon rakentamista tai peruskorjausta suunnitellessa saattaa sisustaminen tuntua vielä etäiseltä tehtävältä. On kuitenkin hyödyllistä hahmotella sisustuksen pääpiirteet jo varhaisessa vaiheessa. Tilantarve ja taloudelliset realiteetit ovat yleensä rakentajan lähtökohdat, mutta kannattaa nähdä lisävaivaa ja miettiä tulevaisuudenkin tarpeita. Näin vältytään tilanteilta, joissa talo ei myöhemmin taivukaan asukkaan muuttuneeseen elämäntapaan

Talopaketin hankkija voi nykyään vaikuttaa moniin tulevan kotinsa piirteisiin. Tarjotut ratkaisut saattavat olla vakiintuneita, mutta voi kysyä palvelevatko ne juuri minun perhettäni ja onko koti toimiva vielä vuosien päästä. Muuntelumahdollisuuksiin mahdollisesti sijoitettu raha maksaa itsensä taatusti takaisin asumisen mukavuudessa ja tarpeen tullen talon myyntiarvossa.

 

Peruskorjaajalla on monta valttia kädessään: kaikkea ei kannata muuttaa, mutta huolellisella suunnittelulla vanhan rakennuksen ilme ja tarkoituksenmukaisuus paranee ratkaisevasti. Vaihtoehtoja kärsivällisesti silmällä pitävä saa joustavan kodin, vaikka kantavat rakenteet tuovat sisustukseenkin reunaehtoja.

 

Itse alusta pitäen talonsa suunnitteleva on mainiossa asemassa voidessaan hahmotella tilaratkaisut mielensä mukaan. Pääratkaisut tehdään budjetin puitteissa ja sen sisällä toteutetaan haaveet! Nuori perhe saattaa kuitenkin unohtaa tarpeiden muuttuvan yllättävän nopeasti ja talon on tarkoitus palvella pitkään. Vuosien kuluttua sisustuslehtien trendiratkaisut eivät välttämättä enää miellytä silmää, ja arjen toimimattomuus voi olla piankin edessä.

 

Tulevan kodin asukkaiden arkea on hyvä pohtia monesta näkökulmasta ja laittaa kaikki ajatukset paperille ennen kuin pohjapiirrosta edes aletaan hahmotella. Ensimmäisiin luonnoksiin jää nimittäin helposti kiinni ja arkiset tarpeet selkeytyvät usein vasta, kun tilat on otettu käyttöön.

 

Alkuun kannattaa miettiä, vaativatko perheen harrastukset tilaa kotona tai tekeekö jompikumpi vanhemmista joskus työtä kotoa käsin? Onko mahdollista, että ikääntyvä vanhempi asuu saman katon alla? Rakentamisessa tehtyjen ratkaisujen tulee muuntua lapsiperheessä taaperovaiheesta teini-ikään, eri sukupolvia edustavien aikuisten rinnakkaiseloon, ja vieläpä kahden aikuisen kodiksi.

 

Sisustuksen yleislinjat

Tilasuunnittelussa kannattaa miettiä, mitkä tilat liittyvät toiminnallisesti toisiinsa ja miten helppoa näiden tilojen välillä on liikkua. Minkälainen näkymä avautuu sisään tullessa? Miten kodin tilat jakautuvat perheen yksityisempiin tiloihin ja vierailijoiden näkyvillä oleviin tiloihin? Mitä toimintoja kuhunkin tilaan tulee ja onko levolle ja keskittymiselle omat paikkansa? Arkea helpottaa paljolti, jos tärkeät ja paljon käytetyt tilat muodostavat toimivan tilasarjan ja tarvittaessa perheenjäsenille löytyy myös omaa rauhaa vilkkaimpien reittien ulkopuolelta.

 

Huolella suunniteltujen huoneiden käyttötarkoitus on vaihdettavissa tarpeen mukaan. Vierashuoneesta voi tulla myöhemmin lastenhuone tai harrastustila, tai musiikinkuunteluhuoneeseen voi majoittaa tilapäiset yövieraat. Hyvin pieniä huoneita on vaikea käyttää, sisustaa ja muunnella. Aikuisten makuuhuoneen tulisi olla minimissään 13 m2 ja säilytystilan yhdistäminen makuuhuoneeseen vaatii lisää neliöitä. Yli 15 m2 makuuhuoneeseen mahtuu aikuisten vuoteen lisäksi vauvan sänky.

 

Lastenhuoneista unohtuu toisinaan varsinainen asia, eli leikkitila. Sopu ja siisteys säilyvät paremmin, kun lastenhuoneeseen mahtuu nukkumisen, säilytyksen ja koulutehtävien lisäksi myös levittämään leikit. Lapsi kasvaa nopeasti kooltaan – samoin tavaroiden määrä - joten alle 12 m2 makuuhuoneet eivät ole järkeviä.

 

Oviaukko tarkoittaa aina kulkureittiä ja liikennettä huoneessa. Tämä luonnollisesti vaikuttaa huonekalujen ja toimintojen sijoitteluun. Kun tiedät tilan käyttötarkoituksen, kuvittele käyttäjät liikkumaan huoneessa: onko tila riittävä? Voidaanko erilaiset toiminnot huoneessa sijoittaa järkevästi toisiinsa nähden? Joutuuko huonekaluja väistelemään?

 

Hyvin suunnitellussa tilassa on vaihtoehtoisia paikkoja kalusteille sekä sille lisäkalusteelle, jota ei vielä huoneessa tarvita. Huonekalut sijoitetaan sivuun kulkureiteiltä ja ovien avautumisen vaatima tila lisätään suoraan hahmotellun huoneen pinta-alaan. Jos tilaan avautuu useampia ovia, siellä on vaikea rauhoittua ja huoneen sisustaminen on hankalaa.

 

Ehjä seinäpinta useammalla sivulla lisää sisustamisen vaihtoehtoja ja tekee tilakokonaisuudesta rauhallisemman. Kirjahyllyt, taulut ja huonekaluryhmät kaipaavat taustakseen aukotonta seinää. Käytävämäisiä ratkaisuja kannattaa välttää, sillä niihin uppoaa turhia neliöitä. Käytävät ovat liikenteellisesti vaativia ja sisustusmielessä vähemmän innostavia.

 

Valaistus tekee huoneesta tilan. Ikkuna-aukkojen koko, suunta ja sijainti vaikuttavat sisään tulevaan valon määrään. Ikkuna-aukot antavat suuntaa lämmityselementtien sijoitteluun ja tilasuunnitteluun, sillä lämmitys ja ilmanvaihto tarvitsevat ympärilleen tilaa. Mielikuvakävely tulevassa talossa paljastaa, avautuuko tulevan ikkuna-aukon kohdalla maisema, vai näkeekö ulkopuolinen liian yksityisiä toimintoja? Samat periaatteet vaikuttavat kalusteiden, esimerkiksi työpöydän, vaatekaapin ja vuoteen sijoitteluun. Huoneen ulkonäön kannalta ikkunan edusta ei ole paras paikka massiivisille kalusteille.

 

Pohjoisenpuoleiset viileämmät huoneet saattavat parhaiten sopia nukkumiseen; varhaisen aamuauringon suuntaa kannattaa välttää. Eteläiseen suuntaan sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan ne tilat, joissa luonnonvalo hyödyttää askareita ja ilahduttaa mieltä.

 

Mahdollisuus vaihdella huoneen valaistusta tilanteen mukaan on tärkeä osa käyttömukavuutta. Tilojen riittävään valaisemiseen voidaan käyttää yleisvalon lisäksi kohdevaloja, työvaloja, kasvivaloja, verho- ja tauluvaloja sekä tunnelmaa luovia siirrettäviä valaisimia. Varsinkin talvisaikaan huoneiden kulmien valaiseminen luo mukavasti tilan tuntua. Toiset vannovat luonnonvaloa jäljittelevän täysspektrisen ja epäsuoran valaistuksen nimeen. Valmiiden kohteiden valaistusolojen kriittinen tarkastelu auttaa mielipiteenmuodostuksessa, ennen kuin hyväksyy sähkösuunnitelmaan sisäkaton täyteen halogeeneja. Tärkeintä on kuitenkin riittävä valaistus ja häikäisemättömyys.

 

Sähköistyksen nyrkkisääntönä kannattaa pitää mieluummin muutamaa pistorasiaa yli kuvitellun tarpeen, sillä kodinelektroniikan ja sähkölaitteiden määrä kasvaa. Tietokoneen ja tv:n sijoittamisen mahdollisuus kannattaa varata useimpiin huoneisiin, jotta laitteiden paikkoja voidaan vaivatta vaihtaa.

 

Musiikin harrastaja tai kotiteatterin hyödyntäjä miettii tulevan kodin akustiikkaa, jotta harrastuksen ja muun perheen välille ei synny ristiriitaa. Tekniikkaa saadaan piiloon ja rahaakin säästyy, kun asennukset mietitään hyvissä ajoin. Ääntä tuottava harrastus kannattaa varata oma huoneensa erilleen lepotiloista. Harrastehuoneen muoto, äänieristys ja käytetyt materiaalit vaikuttavat sen akustisiin ominaisuuksiin. Vaativa harrastaja ottaa reilusti yhteyttä akustiikan asiantuntijaan.

 

Eteinen ja sisääntulo

Sisääntulossa tasapainoillaan ulkomaailman ja kodin välillä, otetaan vastaan vieraita ja avataan näkymä kodin sisään muillekin. Talon ulkopuolella on hyvä olla katos, joka suojaa ovelle pysähtyneitä pahimmalta säältä. Kattamaton kuisti on hyvänsään kahvittelupaikka ja kokonaan katetusta verannasta on iloa muulloinkin lämmittimen ansiosta. Erillinen tuulikaappi on Suomen ilmastossa varsin tarpeellinen, mikäli talon ulkopuolista katosta taikka kuistia ei ole.

 

Eteinen ei suinkaan pelkkä läpikulkuaukko tai kenkien riisumistila. Parhaimmillaan halli tai aulatila yhdistää kodin tilat ja kulkuväylät toimivaksi kokonaisuudeksi. Liian isoa eteistä ei vielä ole tullut vastaan, sen sijaan monta pienuutensa takia tukalaa. Eteisessä tulee mahtua vähintään kahden aikuisen pukemaan pitkät takkinsa joustavasti ja perheen kiekkoilijan kääntymään varustekassinsa kanssa. Reilun neljään neliöön pystytään taitavasti sijoitellen mahduttamaan tarpeellisimmat tavarat, mutta parempaan lopputulokseen päästään, mikäli eteisessä on neliöitä kahdeksan tai enemmän säilytystilan tarpeesta riippuen.

 

Yhtä paljon kuin eteistilan pinta-ala toimivuuteen vaikuttaa se, minkä verran eteisessä on ehjää seinäpinta-alaa. Jotta kalusteita voidaan sijoittaa järkevästi, tarvitaan ehjää seinää mielellään yli 10 m2. Eteistoimia helpottamaan ja viihtyvyyttä lisäämään eteiseen mahtuu istuin, kokovartalopeili sekä laskutilaa tärkeimmille esineille kuten avaimille ja puhelimille.

 

Vaihtelevissa säissä tarvitaan myös erilaisia asusteita: hyvin suunnitellussa eteisessä löytyy tilaa säilyttää kauden käsineet, huivit ja päähineet käden ulottuvilla niin, että lyhyempikin ihminen tavoittaa omansa vaivatta. Sisääntulon läheisyyteen harkitaan myös paikat riittävälle määrälle kenkäkaappeja, sillä tilavakin eteinen ahtautuu ja vaikuttaa epäsiistiltä, jos lattialla makaa kenkiä odottamassa käyttöä.

 

Monen mielestä vaatehuoneen sijoittaminen eteisen yhteyteen on toimiva ratkaisu, koska osan ulkovarusteista voi ripustaa tilavasti suoraan vaatehuoneeseen pois näkyviltä. Tällöin myös vaatehuoneessa tulee olla lattialämmitys sekä hyvä ilmanvaihto poistamassa kosteutta ja takaamassa vaatteiden raikkauden.

 

Lapsiperheen eteisen suunnittelussa on hyvä huomioida lastenvaunujen ja -rattaiden vaatima säilytystila. Lastenrattaat kyytiläisineen halutaan kevyesti suojaan säältä ja säilytystilojen tulisi kestää rattaiden mukaan tuoma kosteus ja hiekka. Jos pääsisäänkäynti on talon ainoa ulko-ovi, kuivauskaapin paikka on luontevasti eteisessä tai sen välittömässä läheisyydessä, vaikkapa kodinhoitohuoneessa. Arkea helpottaa myös kenkäkuivuri, jolle voi varata tilaa ja pistorasian. Vettä tiukkuvien tarvikkeiden kuljettaminen eteisestä lattioiden yli kauempana sijaitseviin tiloihin ei ole mielekästä.

 

Kahden sisäänkäynnin ratkaisu helpottaa perheen harrastuksia. Paraatiovesta vastaanotetaan vierailijat; arkisisäänkäynti on raskaammassa käytössä. Jos asukkaat ovat jokasään ulkoilijoita, niin sanottu kuraeteinen puoltaa paikkaansa. Kuraeteinen on sopiva paikka sotkeentuneille ratsastussaappaille, kastuneille lenkkivaatteille, rapaisen koiran suihkuttamiseen tai leikki-ikäisen ulkoiluvaatteiden riisumiseen. Puutarhaharrastaja löytää kuraeteisestä paikan varusteilleen ja välineiden puhdistamiselle. Kuivauskaapin sijoittamiselle kuraeteinen on toimiva vaihtoehto. Mikäli perheenjäsenten harrastukset sisältävät tilaa vieviä välineitä, voi olla viisasta suunnitella niiden säilyttämiseen erillinen tila.

 

Sisäänkäynnin ja eteisen yhteydessä on hyvä olla wc. Mikäli perheessä on pieniä lapsia, voi olla paikallaan miettiä kalusteiden asennuskorkeus niin, että lapset selviävät toimistaan itsenäisesti. Wc:n lattialämmön säätö kannattaa järjestää säädettäväksi erikseen eteisen lattialämmöstä.

 

Kun perheen lapset lentävät pesästä eteistilan ilmettä voi vaihtaa istuimilla, kaapeilla, koriste-esineillä, tauluilla tai kasveilla.

 

Keittiö - ruokailutila

Keittiön sijoitusta kannattaa miettiä monesta näkökulmasta. Toiminnallisesti järkevä sijoitus on lähellä eteistä, jotta ostokset saadaan vaivatta keittiöön ja roskat ulos. Keittiö tulee olla liikenteellisesti luontevassa yhteydessä ruokailutilaan tai olohuoneeseen.

 

Tärkeä perusvalinta on se, tuleeko keittiön olla erillinen huone, josta ruoan tuoksut eivät leviä ja jossa talouskoneet saavat surista häiritsemättä. Avoin yhteys ruokailu- tai olohuonetilaan tarkoittaa aina äänten kuuluvuutta ja tuo lisäharkintaa hiljaisten kodinkoneiden löytämiseen.

 

Ystävien kanssa kokkaileva voi valita olohuoneeseen tai ruokailutilaan avautuvan keittiön, jolloin ruoanvalmistus ja aterioiminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Keittiön ulkonäkö on silloin osa ympäröivää muuta tilaa ja sisustuksessa kannattaa pyrkiä yhtenäiseen ilmeeseen. Siisteys ja tavaroiden säilyttäminen ansaitsee avokeittiössä ylimääräisen miettimiskierroksen.

 

Tilavarauksia ja liitäntämahdollisuuksia keittiössä kuuluu olla runsaasti. Käyttöön tulee lukuisia kodinkoneita sekä valaisimia, joiden käytön helppous on osa asumismukavuutta. Kylmälaitteille tulee varata riittävästi tilaa poissa lämmön lähteen ulottuvilta - muista myös tarvittava ilmankiertotila. Perheen tarpeisiin kannattaa harkita esimerkiksi kotikylmiötä ja asianharrastajalle viinikaapin hankintaa.

 

Avarassa keittiössä matka pisteestä toiseen kasvaa, joten toimintojen sijaintia tulee harkita. Liesi ja vesipiste ovat ruoanvalmistuksen keskipisteet ja ne kannattaa sijoittaa lähekkäin samalle linjalle myös turvallisuussyistä! Työtaso lieden ja vesipisteen välillä on vilkkaimmin käytetty tila keittiössä. Laskutilaa tulee olla lieden, vesipisteen ja kodinkoneiden molemmilla puolilla. Apuvesipisteelle kannattaa tehdä myös varaus: muutostyöt ovat jälkeenpäin huomattavasti kalliimpia.

 

Keittiösaareke on ollut viime vuosina suosittu tapa järjestää keittiö: saarekkeessa on luonteva paikka liedelle, työtasolle ja tarpeelliselle vesipisteelle. Keittiösaareke mahdollistaa useamman henkilön yhtäaikaisen puuhailun, mutta saareke on myös tilaa vaativa ratkaisu. Kannattaa miettiä, onko usean hengen yhtäaikainen kokkaaminen kodissa pysyvä ilmiö: jos pääasiassa yksi henkilö vastaa taloudessa ruoanlaitosta, keittiösaareke lienee ylimääräinen kuluerä?

 

Putkimainen keittiö, jossa työtasot ja kodinkoneet sijoittuvat ruoanlaittajan molemmin puolin, on näppärä. Tavaroiden haeskeluun ei kulu askeleita, vaan kaikki on kääntyessä käsillä. Tilaa säästävän putkimaisen keittiön haittana on, että siihen ei mahdu montaa henkilöä häärimään yhdellä kertaa, vaan ruoanlaittajat ovat helposti toistensa tiellä. Tähän ratkaisuun ei myöskään mahdu ruokapöytää, vaan arkiruokailu tapahtuu usein keittiön jatkeeksi suunnitellussa baarikeittiössä tai ruokailutilassa.

 

Ruokailuryhmiä voi perheellä olla kaksi ruokavieraiden määrästä ja yhteisten aterioiden tiheydestä riippuen. Nelihenkisen perheen ruokapöydän äärestä löytyy helposti toinen lapsiperhe tai lasten kavereita. Keittiön yhteydessä syödään perheen kesken aamupalat ja arkiateriat; ruokailutilassa, joka usein liitetään olohuoneeseen, hoituvat isommat ja juhlavammat ateriat. Jos ystäväpiirissä harrastetaan ruokatapaamisia tai merkkipäivien juhlimista, tai perhe aterioi pyhäpäivinä suvun kera, on isollekin ruokailuryhmälle todellista tarvetta. Arkisten aterioiden kattaminen keittiöstä erilliseen huoneeseen saattaa käydä työlääksi.

 

Lapsiperheen kannattaa miettiä myös sitä, miten pikkulapsia voidaan pitää silmällä aikuisten puuhaillessa keittiössä. Tupakeittiö, jossa on riittävästi tilaa myös lasten leikeille, on yksi ratkaisu lasten ja aikuisten yhdessäoloon. Keittiön lähelle voi suunnitella myös leikkitilan, jossa pikkulapset voivat puuhastella aikuisten läheisyydessä. Pihan suuntaan avautuva keittiö voi auttaa ulkoilevien lasten silmällä pitämisessä. Lapsiperheen keittiön suunnittelussa tulee erityisesti pitää mielessä turvallisuustekijät sekä omien hermojen säästämiseksi valita vettä sietävät ja helposti puhdistettavat ratkaisut.

 

Ergonomian huomioiminen palkitsee aina! Yhä useammin uuni on liedestä erillinen yksikkö, jonka voi sijoittaa itselle sopivalle korkeudelle. Pienehkön astianpesukoneenkin voi asentaa selkää säästävälle työskentelykorkeudelle. Käyttötavaroita on vaikea haeskella syvistä kaapeista, joten kevyesti liukuviin vetolaatikoihin ja ulos vedettäviin hyllyköihin kannattaa investoida. Säilytystilat avautuvat kevyellä painalluksella ja nykyaikaiset saranat tekevät kaapinovista meluttomia. Kun tarvikkeet ovat helposti näkyvissä ja käsillä, ei tarpeetonta tavaraakaan kerry samalla tavoin kuin kaappien uumeniin.

 

Siivouskomerolle kannatta tehdä reilu tilavaraus: siivoamaan ryhtymistä ei motivoi tilanahtaus kaapissa ja päälle kaatuvat välineet. Keittiön läheisyys on luonnollinen paikka siivouskomerolle, koska ruoanvalmistus ja ruokailu vaatii keittiön siisteyden jatkuvaa ylläpitoa. Tilavassa kodissa voi olla toinenkin yksikkö siivousvälineiden säilyttämistä varten: eteinen, vaatehuoltotila ja kylpyhuoneen läheisyys ovat toimivia sijainteja siivouskomerolle.

 

Jätehuolto on päivän kriittisiä kysymyksiä ja asettaa uusia haasteita keittiösuunnitteluun. Erilaisille kierrätettäville materiaaleille tulee varata tilaa: lasi, metalli, muovi, paperi sekä biojäte tarvitsevat oman lajitteluastiansa ongelmajätteiden lisäksi. Kierrätys pitää olla helppoa, siistiä ja toimivaa, jotta siitä suoriudutaan päivittäin. Hyvä ratkaisu on varata kierrätettäville materiaaleille oma vetolaatikkonsa tai kaappinsa lähellä sitä pistettä, jossa jätettä eniten syntyy. Jos jätteiden lajittelu tapahtuu keittiössä, on ongelmana myös se, missä pesua vaatineet kierrätysmateriaalit kuivatetaan niin, ettei se haittaa keittiön yleisilmettä ja työskentelyä. Kierrätettävien jätteiden kaappi- tai laatikkotilaan voi varata kosteudenkestäviä pintoja ja ritilähyllyjä valumavesialustoineen.

 

Kylpytilat

Tilava kylpyhuone ja suihkutila ovat ilo kaikissa elämäntilanteissa. Kylpyhuoneen tulisi olla yli 5 m2 ja mielellään ikkunallinen. Lapsiperheessä peseydytään porukalla ja pesuhuoneeseen tarvitaan myös säilytystilaa. Riittävä laskutila vesipisteen molemmin puolin, avara peili ja hyvä valaistus helpottavat puuhia.

 

Yhdelle suihkupisteelle varataan tilaa noin neliön verran. Suihkun lisäksi on hyvä mahduttaa tilaan istuin ja suunnitella pesutila niin, ettei siihen avaudu häiritsevän monia ovia. Pyyheliinojen ja kylpytakkien säilytystilaa kannattaa miettiä varsinkin monihenkisessä perheessä: vettä tippuen on ikävä etsiä pyyhettä toisesta huoneesta saatikka eri kerroksesta.

 

Jos talossa asuu liikuntarajoitteisia, esteettömyyden vaatimus ja mahdollisuus avustaa pesutilanteessa vaikuttaa kylpyhuoneen kokoon. Tukitankojen kiinnitysmahdollisuudet tulee harkita jo rakenteissa ja käytettävissä oleva tila rajaa muun muassa suihkuseinätyypin valintaa. Vauvan hoitopöydälle löytyy käytännöllinen paikka kylpyhuoneesta vesipisteen läheltä.

 

Saniteettitilojen määrän riittävyys tekee monihenkisen perheen arjesta sujuvampaa. Nelihenkiselle perheelle riittää kaksi wc:tä, mikäli saunatilan läheisyydessä on oma saniteettitilansa. Saniteettitila tulee kuitenkin erottaa peseytymistoiminnoista erilliseksi, suljettavaksi tilaksi käyttömukavuuden ja hygienian takia.

 

Saunatiloihin on viisasta järjestää itsenäinen sisäänkäynti. Jos pesutilaan tai saunaan mennään makuuhuoneen, keittiön tai apukeittiön läpi, järjestely usein häiritsee tai rajoittaa muita asukkaita. Pesuhuone ja pukutilat on hyvä järjestää omiksi yksiköikseen mieluiten erikseen vaatehuollosta. Jos vaatehuoltotila toimii samalla saunan pukutilana, huoneen tulee olla riittävän iso, jotta voidaan toimia sujuvasti sekä rentoutua.

 

Kauniita ja laadukkaita saunojen sisustuksia on runsaasti saatavilla: tärkeintä on riittävä tila, hyvä ilmanvaihto ja turvallisuus. Saunanlauteiden mittatikkuna voi käyttää aikuisen henkilön makuupituutta ja pitää mielessä, että lauteet tulee voida nostaa ylös puhdistuksen ajaksi. Saunaan on hyvä suunnitella tuuletusikkuna ja yksilöllisyyttä voi toteuttaa vaikkapa tunnelmallisella valaistuksella.

 

Ammekylvyistä pitävä voi saunan asemesta tai sen lisäksi varata tilaa kylpyammeelle, joka on myös lasten suursuosikki. Porealtaan tarvitsema tekniikka aiheuttaa jonkin verran melua, joten koneiston voi sijoittaa erilliseen tilaan.

 

Monissa kodeissa takkahuone jää vähälle käytölle: saunan jälkeen riennetään jääkaapille, yhteisen television ääreen tai lepäämään. Pikkulapsiperheessä on vähän aikaa lekotella, mutta teini-ikäiset käyttävät mielellään takkahuonetta tapaamisiinsa. Asukkaista riippuen takasta voi olla eniten iloa arkiolohuoneessa. Kaikissa vaihtoehdoissa tulee huolehtia tarpeellisesta turvaetäisyydestä takan ja palavien materiaalien välillä sekä riittävästä kulkutilasta takan läheisyydessä.

 

Kodinhoitohuone

Vaatehuoltoon tarkoitetun tilan koko kannattaa olla vähintään 7 m2, jotta työt sujuvat ja ratkaisu on liikenteellisesti onnistunut. Tilojen muiden käyttäjien tulisi mahtua kiertämään laatikostosta ulosvedettävä silityslauta ja kuumaa rautaa käyttelevä silittäjä turvalliselta etäisyydeltä. Jos vaatehuolto tapahtuu makuuhuoneiden ja säilytystilojen läheisyydessä, tekstiilien kuljettelu kodin tilojen välillä vähenee. Vaatehuollon sijoittaminen keittiön oheen tai saunan pesuhuoneen läpikulkutilaksi ei välttämättä palvele käytännössä.

 

Vaatehuoltotilassa on pyykinpesukoneen ja kuivauslaitteen lisäksi usein mankeli ja silityspaikka, prässi, ompelukone tai saumuri. Välineiden esilläolo ja helppo käytettävyys edesauttavat vaatehuoltoa. Pyykin käsinpesulle, narukuivatukselle ja taittelulle kannattaa varata tilaa. Vaatehuoltotilan hyvä tuulettuvuus, kuivuus ja valaistus ovat ehdottoman tärkeitä. Jotta kodinhoitohuoneesta tai vaatehuoltotilasta ei tulisi välteltävä pakkotyömaa, kannattaa uhrata ajatusta vaatehuoltotilassa toimimisen miellyttävyyteen!

 

Mikäli kodinhoitohuoneessa tai vaatehuoltotilassa aiotaan myös puhdistaa ja kuivattaa ulkovaatteita ja jalkineita, tila on käytännöllistä sijoittaa lähelle vilkkainta sisäänkäyntiä ja mahdollisesti varustaa lattialämmityksellä. Kodinhoitohuoneessa säilytetään toisinaan harrastusvälineitä, mutta tällainen säilytys kannattaa järjestää vaatehuollosta erilliseen lämpimään tilaan.

 

Olohuoneet

Perheestä riippuen olohuoneella voi olla monenlaista käyttöä. Toisille se on rauhallinen ja esteettinen levähdyspaikka, jossa istuskellaan vieraiden kanssa. Monille se on paikka television katseluun ja musiikin kuunteluun. Lapsiperheessä tämä kaikki saattaa sekoittua lasten leikkien tuomaan epäjärjestykseen ja lemmikkieläinten tuomaan lisään. Isommassa perheessä voi olohuonetiloja olla kaksikin: erillinen lasten leikkeihin sopiva tila voi rauhoittaa ratkaisevasti toisen olohuoneen tunnelmaa. Tilat kannattaa suunnitella joka tapauksessa oman perheen näköisiksi takertumatta vanhoihin malleihin.

 

Korkeat olohuoneet ovat suosittuja ja näyttäviä kodin keskipisteitä ja luo avaraa vaikutelmaa. Seinän ylin osa jää kuitenkin helposti sisustuksessa hyödyntämättä. Korkeasta huoneesta haaveilevan tulee miettiä riittävää valaistusta pimeänä vuodenaikana sekä keinoja, joilla pehmentää avaran tilan kaikuisaa akustiikkaa. Pehmustetut huonekalut, matot ja seinävaatteet toimivat äänimaailman pehmentäjänä, mutta usein on hyväksi käyttää esimerkiksi akustiikkapaneeleita.

 

Ikkunatyyppi vaikuttaa aina myös verhoratkaisuihin. Talvella ikkunat näyttäytyvät sisälle tummina pintoina ja pimeällä näkyvyys sisälle valaistuihin tiloihin on erityisen hyvä. Kesäisin laajat ikkunapinnat lisäävät helposti ilmanvaihdon tarvetta. Pinnotetuista laseista saattaa löytyä ratkaisu laajojen lasipintojen heijastavuuden lisäksi puhdistamisen helppouteen ja turvallisuuteen.

 

Korkeaan olohuoneeseen liittyy usein parvimainen tila ylemmässä kerroksessa ja sen yhteydessä erillisiä huoneita. Olohuonemelun vaimentaminen ja huoneiden äänieristyksen varmistaminen takaavat nukkumisrauhan näihinkin huoneisiin. Kun kokonaisneliömäärä on rajallinen, kannattaa miettiä, palveleeko avara olohuone perhettä parhaiten, vai voisiko olohuoneen neliöistä nipistää osan vaikkapa makuuhuoneiden kokoa kasvattamaan tai harrastehuoneeksi.

 

Talon sisäportaikon muoto vaikuttaa paitsi tilan käyttöön, myös äänten kantautumisen voimakkuuteen. Kaiteiden turvallisuus, portaiden kulkemisen helppous ja toimivat käsijohteet helpottavat eri-ikäisten elämää. Ilmavuutta luovat lasikaiteet tuskin ovat paras vaihtoehto pikkulapsiperheeseen tai koiraperheeseen. Porrassyöksyn leveys, lepotasojen koko ja portaiden jyrkkyys vaikuttavat ratkaisevasti sisustuksen ulkonäköön ja portaikon käytettävyyteen. Isokokoisia huonekaluja on vaikeata liikutella kapeissa portaissa eikä sellaisiin voi asentaa liikuntaesteiselle erikoishissiä.

 

Makuuhuoneet

Lapsiperheen suunnitelmissa kannattaa varata kullekin mahdollisuus omaan huoneeseen tai tilava huone yhteiseksi kahdelle lapselle. Pienet lapset viettävät vielä mieluummin aikaansa samassa huoneessa kinastellen kuin omassa yksinäisyydessään. Yhdelle hengelle tarkoitetun makuuhuoneen tulee olla niin tilava, että sängyn, pöydän ja kaapin ohella siellä mahtuu lisäksi säilyttämään henkilökohtaiset tavarat ja toimimaan niiden kanssa. Lasten huoneissa viettävät aikaa myös asukkaan kaverit. Vanhemmat ovat varmasti tyytyväisiä, kun kasvuikäisen touhut mahtuvat pääasiassa tämän omaan huoneeseen. Vilkasliikenteiset lasten huoneet voi sijoittaa lähemmäs uloskäyntiä ja aikuisten makuutilat omaan yksityisyyteensä.

 

Teini-ikää lähenevä kaipaa jo omaa rauhaa: siihen saakka ylimääräinen huone voi toimia vierashuoneena tai työtilana. Aikuisten makuuhuoneen voi suunnitella riittävän kokoiseksi mahduttamaan tarvittaessa työpisteen, vaikka paras uni tuleekin erillään työasioista. Makuuhuoneen ja työpisteen yhdistelmälle tarvitaan tilaa enemmän kuin 15 m2. Sisustamalla oikein voidaan luoda samaan huoneeseen oma rauhansa nukkumaan käyvälle ja toimiva työtila sitä tarvitsevalle. Vuodevaatteiden ja muiden tekstiilien tuulettaminen tulee hoidetuksi, kun etäisyys tuuletuspaikalle on lyhyt.

 

Kypsään ikään ehtinyt osaa arvostaa makuuhuoneessa levähtämisen mahdollisuutta myös päiväsaikaan. Makuuhuoneeseen voi varata tilaa myös muhkealle lepotuolille tai vaikka vähän tilaa vievälle sähkötakalle, joka on mukavaa katseltavaa ja lämmittää haluttaessa.

 

Autotalli ja varastotilat

Talon kupeessa olevaan autotalliin kannattaa suunnitella käynti myös suoraan sisätiloista, jotta autolle pääsee säätä uhmaamatta. Autotallin yhteyteen voi sijoittaa lämpimän varaston, josta urheiluvälineet ja tarvikkeet nostetaan helposti autoon tai kotiin. Välineiden käyttöönotto on vaivattomampaa, kun kunkin vuodenajan ja harrastuksen tavaroille on omat paikkansa ja riittävästi tilaa. Myös pieniä huolto- ja korjaustoimia varten voi varata lämmintä varastotilaa, jotta melu ja vaikeat tahrat pysyvät poissa asuintiloista.

 

Kodin pinnat ja värit

Kodin pintamateriaaleihin on lukuisia vaihtoehtoja ja pintojen käsittelytavat tuovat vielä lisää mietittävää. Erilaisten pintojen sijainti on suunniteltava hyvissä ajoin, jotta pohjatyöt ja alustat saadaan tehtyä. Pohjatöiden tekemiseen kannattaa paneutua huolella, sillä alustan kunnolla on suuri vaikutus lopullisen pinnan onnistumiseen.

 

Luonnollinen lähtökohta pinnan valinnalle on tilan käyttötarkoitus, jotta esimerkiksi kovan kulutuksen tiloihin ei valita vääriä pintamateriaaleja. Vanhaa kunnioittavassa peruskorjauksessa saatetaan tarvita aitoa paperitapettia tai arvokohteisiin käsinpainettuja tapettivuotia, jotka vaativat omanlaisensa pohjatyöt.

 

Työvälineiden laadussakaan ei kannata säästellä, sillä korkealaatuinen työväline sekä jouduttaa työn sujumista että antaa paremman lopputuloksen.

 

Sisustuksissa on usein ongelmana liiallinen vaihtelevuus ja ärsykkeiden tulva. Samalla silmäyksellä näkyvissä tiloissa kannattaa luoda kokonaisuuksia värin ja pintamateriaalien avulla, sillä kodin huonekalut ja tavarapaljous tuo väistämättä lisäelementtejä ja sekavuutta näkymään. Tapettien ja maalien avulla viimeistellyt pinnat ovat toki helpompia ja edullisempia vaihtaa, kuin esimerkiksi muuratut tai paneloidut pinnat.

 

Materiaalin tai värin vaikutelma pääsääntöisesti vahvistuu isona pintana. Tapettikuvion vaikutelma sen sijaan rauhoittuu, kun vuodat on asennettu seinälle. Vahvoihin, tilaa supistaviin väreihin ja materiaaleihin väsyy nopeammin kuin vaaleisiin, avartaviin pintoihin. Erikoisempia pintamateriaaleja voi käyttää sisustuselementin tapaan rajatulla alueella. Erilaiset käsin tehtävät kuviointitekniikat voivat osoittautua aikaa ja hermoja vaativiksi, mikäli niistä ei ole aiempaa kokemusta.

 

Siihen miten valmis pinta lopulta koetaan, vaikuttaa osaltaan tilaan tulevan valon määrä ja laatu.

 

Ammattilaisen apu

Mietittävää talonrakentajalla ja peruskorjaustöihin ryhtyvällä on yllin kyllin. Arkkitehti, sisustusarkkitehti tai asiaan perehtynyt sisustussuunnittelija voi olla suureksi avuksi palapelin osien yhteen saattamisessa. Asukkaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta tavoitellaan toimivuutta, käytettävyyttä sekä materiaalista ja visuaalista kestävyyttä kohteen ominaislaatu huomioiden. Pitkällä tähtäimellä voidaan säästää aikaa ja vaivaa, kun tuleva koti palvelee asukkaitansa parhaalla mahdollisella tavalla ja sitä voidaan muuntaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivaksi.

 

Alan toimijoiden erilaiset nimikkeet saattavat hämmentää. Sisustuksen suunnittelun koulutus keskittyy ylemmille koulutusasteille, kun toisen asteen koulutus on vahvasti tekemiseen ja toteuttamiseen painottuvaa.

 

Sisustusarkkitehti on suorittanut korkeakoulututkinnon joko Taideteollisessa korkeakoulussa tai Lahden muotoiluinstituutissa. Sisustusarkkitehti SIO -merkintä kertoo suunnittelijan kuuluvan alansa ammattijärjestöön. Sisustusarkkitehdit suunnittelevat julkisen sektorin sekä yksityisten uudisrakennusten sisustuksien lisäksi sisätilojen peruskorjauksia, saneerauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia yhteistyössä toimeksiantajien sekä muiden alan ammattilaisten kanssa. Toimenkuvaan kuuluu tila-, pinta-, sisustus- ja valaisinsuunnittelun lisäksi muun muassa kalustesuunnittelua.

 

Sisustusarkkitehti SIO, jolla on riittävä kokemus, on pätevä toimimaan tietyissä puitteissa Suomen maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemän pääsuunnittelijan tehtävissä.

 

Sisustussuunnittelija on ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto ja SI -merkintä tittelin perässä kertoo ammattijärjestön jäsenyydestä. Sisustussuunnittelija tekee sekä kotien että julkisten tilojen sisustuksen kokonaissuunnittelua. Ammattitaitoon kuuluvat myös tila- ja pintamateriaalisuunnittelu, väri- ja valaistussuunnittelu, kiinto- ja irtokalustesuunnittelu sekä kalusteiden, tekstiilien ja muun irtaimen valinta. Sisustussuunnittelijat saattavat tehdä myös kevyempiä sisustuskonsultointeja eli lähinnä suullista neuvontaa, joihin ei välttämättä sisälly työpiirustuksia.

 

Toisen asteen sisustusalan ammattitutkinto ja sisustusalan erikoistutkinto ovat urakoinnin koordinointiin ja suorittamiseen painottuvia tutkintoja. Sisustusassistentin koulutus on lähinnä kaupalliseen toimintaan tähtäävä opintosuoritus henkilöllä, joka voi toimia erilaisissa avustavissa tehtävissä. Itsenäisenä suunnittelijana ei toimi myöskään toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittanut sisustusartesaani. Stailaajan työ tähtää usein asunnon myynnin edistämiseen.

 

Koulutuksen kautta suunnittelijat saavat muun muassa välineitä tilan analysoimiseen, lainsäädännön, rakennusalan ja tuotetietouden tuntemusta sekä tarvittavan ammattipiirustustaidon. Tämä auttaa tekemään yhteistyöstä muiden rakennusalan toimijoiden kanssa sujuvaa.

 

Suunnittelun kohteena voi olla sisustuksen kokonaissuunnitelma tai sovittuja osia sisustuksesta. Kokonaissuunnitelmaan sisältyvät tilan käyttöratkaisut, pintamateriaalien, värien, kalusteiden, tekstiilien ja valaisimien valinta. Toimeksiantoon sisältyy yleensä piirustusten lisäksi väri- ja materiaalikartat, työselostukset sisustustöistä, kaluste- ja varusteluettelot sekä tuotteiden hankintapaikat.

 

Suunnittelija voi auttaa myös tarjouspyyntöjen laatimisessa, tilausten tekemisessä sekä urakoitsijoiden valinnassa sekä laskujen tarkistuksessa. Tehtäviin voidaan sopia kuuluvaksi myös työsuoritusten valvonta ja lopputarkastus.

 

Sisustuksen suunnittelijalta kannattaa ennen toimeksiantoa pyytää referenssejä. Tarjouskäynnin yhteydessä voi arvioida, onko kyseinen suunnittelija oikeanlainen persoona juuri minun projektiini. Ensimmäisellä tapaamisella voidaan selkeästi sopia kuinka paljon rahavaroja on käytettävissä koko projektiin ja minkä verran suunnittelupalkkioon. Yksityiskohtainen suunnittelusopimus on aina molempien osapuolten etu – ei suinkaan epäluulon osoitus!

 

Suunnittelijan työ päättyy, kun lopputarkastus on suoritettu ja hänen mahdollisesti esittämänsä muutokset valmistajille ja hankkijoille ovat saaneet tilaajan hyväksynnän.