Taloyhtiön korjaushanke - kenellä avaimet työmaalle?

 
  • Kirjoittaja(t): Kiinteistöliitto
  • Luotu: 4 Helmikuu, 2015 - 13:30
  • Muokattu: 4 Helmikuu, 2015 - 13:34

Taloyhtiön korjaushankkeen turvallisuuden kannalta avainten säilytys on avainasemassa. Korjaushankkeen keskellä on mahdollista, että rakennuksessa ei voi asua, ja talon asukkailla voi jopa olla pääsykielto omaan kotiinsa. Korjaushankeen aikana rakennus on työmaa-aluetta, jolle pääsy pääsääntöisesti edellyttää lupaa. ”Urakoitsijan on kuitenkin järjestettävä osakkaalle mahdollisuus käydä huoneistossa työmaan rytmiin sopivana ajankohtana”, muistutti apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun -seminaarissa Kotkassa keskiviikkona.

Toisinaan ihmiset asustavat korjausurakan ajan kotona, jolloin on huomioitava myös turvallisuusriskit kuten erilaiset tilapäisratkaisut. ”Asukkaille on tullut toisinaan yllätyksenä, että jääkaappia ja pakastinta ei voikaan käyttää, että sähköt, lämmitys tai vesi voivat olla poikki ja hissi tai portaat poissa pelistä. Myös talossa liikkuvien eri alojen remonttireiskojen, monien eri yritysten ja aliurakoitsijoiden määrä voi hämmentää ja jopa pelottaakin asukkaita, kuvasi Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.

Urakoitsijan on pidettävä kirjaa työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja henkilötunnisteen kulkuluvan käytöllä valvotaan, että työmaalla on vain henkilöitä, joilla on siihen oikeus.

Korjaushankkeen kuten kuukausia kestävän putkiremontin aikana taloyhtiön hallituksen, isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön onkin kiinnitettävä erityistä huomiota avainturvallisuuteen ja urakkaohjelmassa on nimettävä korjaustyökohteeseen lukituksesta vastaava henkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaikki lukitukseen liittyvät asiat, kuten avainten säilytys, luovutus ja palautus. Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksista on huolehdittava korjaushankkeen päättyessä.

Lukitusvastaava huolehtii siitä, että avainten noutajalla on valtuutus ja mukanaan tarvittavat asiapaperit ja henkilökortti. Avainten luovutuksesta, niiden käytöstä ja säilytyksestä sekä palautuksesta on syytä antaa omat tiukat ohjeet. ”Ehdoton sääntö on se, että yleisavainta ei saa käyttää normaalina, jokapäiväisenä avaimena”, Pynnönen linjasi.

”Taloyhtiön kannattaa harkita lukitusjärjestelmän uusimista jo ennen suurta urakkaa, eikä vasta sen jälkeen. Mikäli talossa on tai sinne asennetaan sähkölukot, remonttimiehille ja työmaalla kulkijoille voidaan kätevästi määritellä oikeudet lukkojen avaamiseen rajoitetuksi ajaksi ja vain tiettyinä kellonaikoina. Lukkojärjestelmästä voi silloin seurata, milloin avaimilla on kuljettu ja missä”, Virta ohjeisti.

”Järeästä lukituksesta tai murtohälytysjärjestelmästä huolimatta arvoesineet kuten taide-esineet, kokoelmat, korut, tietokoneet sekä rahat on ehdottomasti talletettava korjaushankkeen ajaksi huolellisesti jonnekin muualle. Tärkeää on myös turvamerkitä ja valokuvata kodin arvoesineet”, Pynnönen neuvoi.

Taloyhtiön turvallisuuden kannalta on tärkeää, että vain välttämättömät avaimet luovutetaan ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin taloyhtiön korjaushankkeen päättyessä. ”Silloin on arvioitava myös lukituksen uudelleen sarjoituksen tarve. Mikäli avaimia on kadonnut urakoitsijan huolimattomuuden tai muun vastaavan laiminlyönnin seurauksena, syntyy korvausvastuu lukkojen uusimisesta ja uudelleen sarjoituksesta”, Pynnönen korosti.

Taloyhtiön yleiset tilat, esimerkiksi ullakko ja kellari on lukittava aina niin, etteivät asiattomat pääse näihin tiloihin. ”Ulkopuolisten pääsy taloyhtiön korjaustyömaalle on aina estettävä ja kiinnitettävä huomiota esimerkiksi työkalujen ja koneiden säilytykseen työajan ulkopuolella. Murtohälytysjärjestelmällä ja kameroilla voidaan valvoa mahdollista työmaalle tunkeutumista ja siellä tapahtuvaa liikkumista”, luetteli Virta.

 

Lisätietoja:

Kiinteistöliitto, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen (puh.nro vain toimitusten käyttöön) puh. 040 5796978 ja kehityspäällikkö Jari Virta, puh. 045 6728168.

http://www.kiinteistoliitto.fi/

Luokitukset

Suunnittelu