Toimiva keittiö

 
  • Kirjoittaja(t): Heli Mäntylä

Toimiva keittiö mukautuu kayttajan elamantilanteisiin ja kokoaa perheen ja ystavat yhteen. Keittiösuunnittelun haasteena on löytaa jokaiselle perheelle yksilöllinen ratkaisu, joka huomioi paitsi rakennuksen ian, myös rakentamisaikakaudelle ominaisen sisustustyylin ja kestavan kehityksen periaatteet. Keittiösta pyritaan luomaan esteettinen ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyy kodikkuus, viihtyisyys, persoonallisuus ja kaytannöllisyys. Samanlaiseen pohjaratkaisuun voidaan suunnitella hyvin erilaisia keittiöratkaisuja.
 

 

1. SUUNNITTELU YHTEISTYÖSSÄ

  • Suunnitteluprosessi
  • Suunnittelun asiantuntijat
  • Suunnittelun lahtökohtia
  • Sahkö- ja LVI-suunnittelu

2. KEITTIÖ OSANA TILASUUNNITTELUA

  • Keittiön koko ja muoto
  • Keittiön sijainti ja kulkuyhteydet

3. KONEIDEN VALINTA JA OIKEA SIJOITUS

4. ERGONOMIA

  • Keittiön toiminnot
  • Keittiön mitoitus
  • Turvallisuus
  • Kalusteiden toimivuus
  • Työtasojen toimivuus

5. ESTEETTÖMYYS

6. ESTEETTISYYS

  • Sisustaminen
  • Keittiö osana olohuonetta
  • 7. EKOLOGISUUS

    • Hyvin suunniteltu on puoliksi saastetty
    • Keittiö ja ymparistö

    8. SUUNNITTELIJAN MUISTILISTA


    1. SUUNNITTELU YHTEISTYÖSSÄ

    Suunnitteluprosessi

    Kodin vaativien tilojen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissa ajoin, uusien talojen kohdalla mielellaan jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. Tallöin paatetaan mm. keittiön sijainti asunnossa, kulkuyhteydet kodin muihin tiloihin, keittiön koko ja muoto seka ikkunoiden ja ovien paikat. Onnistunut lopputulos edellyttaa yhteissuunnittelua: asukkaan, arkkitehdin ja keittiösuunnittelijan yhteistyölla saavutetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja samalla toimiva kokonaisuus. Asukas on oman keittiönsa asiantuntija. Han osaa kertoa, milta hanen keittiönsa pitaisi nayttaa ja mita siella tulisi voida tehda. Asukkaan toiveet ja tarpeet ovat suunnittelun perusta. Erityisesti kannattaa huomioida vanhan keittiön ongelmat.

    Ennen sahkö- ja LVI-suunnittelua tehdaan keittiön toiminnallinen suunnittelu. Tassa vaiheessa paatetaan eri työpisteiden sijainti seka kodinkoneiden, vesipisteiden ja viemareiden paikat. Nain LVI-suunnittelijalla ja sahkösuunnittelijalla on kaytössaan riittavasti informaatiota onnistuakseen omissa suunnitelmissaan.

    Yksityiskohtaista suunnittelua varten tarkennetaan asiakkaan tarpeet ja toiveet. Samalla kartoitetaan muut keittiöön sijoitettavat toiminnot perinteisten keittiötoimintojen lisaksi. Keittiöiden tarjolla olevaan varustukseen kannattaa tutustua yhdessa asiakkaan kanssa. Koneiden mallit vaihtuvat vuosittain ja paljon uusiakin koneita tulee markkinoille. Siksi on tarkeaa tutustua kodinkoneisiin ja valita sopivat laitteet. Kun kodinkonevalinta on tehty, voidaan jatkaa keittiösuunnittelua eteenpain. 

    Valveutunut asiakas tuo suunnittelupalaveriin leikekirjan, johon han on kerannyt kuvia unelmakeittiöstaan. Ammattitaitoinen suunnittelija osaa asiakasta haastateltuaan poimia unelmien joukosta juuri ne, jotka sopivat asiakkaan perheelle.

    Keittiösuunnitteluun kannattaa varata aikaa, vaikka apuna olisikin ammattisuunnittelija. Budjetti on hyva olla selvilla jo suunnittelun alkuvaiheessa. Budjettiin vaikuttavat keittiön varusteet, arvioitu kayttöika seka asiakkaan resurssit: pystyykö asiakas asentamaan keittiön itse vai tarvitaanko ammattilaisen apua. Lisaksi kannattaa huomioida keittiöiden toimitusajat, jotka vaihtelevat 1- 10 viikkoon.

    Suunnittelun asiantuntijat

    Keittiösuunnitelman voi teettaa keittiömyymalöissa, joissa on suunnittelupalvelu. Keittiömyymalöiden hinnoittelussa on erilaisia kaytantöja. Yleisin kaytantö on, etta keittiöluonnos on maksullinen, mutta kaupan syntyessa suunnitelman hinta hyvitetaan asiakkaalle.

    Sisustusarkkitehdit ja – suunnittelijat tekevat keittiösuunnitelmia. Usein keittiösuunnittelun lisaksi mietitaan myös kodin muita tiloja, jotta valmistuvaan uuteen asuntoon saadaan yhtenainen ilme.

    TTS tutkimuksen suunnittelupalvelu tarjoaa tutkimuksiin perustuvaa sisustus- ja tilasuunnittelua. Suunnittelu hoituu esimerkiksi sahköpostin valityksella. TTS tutkimuksen www-sivuilta löytyy pohjatietolomake, jossa kysytaan mm. keittiön mittoja, talouden taustatietoja seka tarpeita ja toiveita keittiön suhteen. Taytetty pohjatietolomake ja mitat sisaltava pohjapiirustus toimitetaan tutkijalle, joka tekee suunnitelman. Keittiösuunnitelman hinta on 550 € (sisaltaa alv. 22 %). Valmiilla suunnitelmaluonnoksilla voi pyytaa tarjouksia haluamiltaan keittiökalustevalmistajilta ja vertailla niita toisiinsa. TTS tutkimuksen internetosoite on www.tts.fi

    Suunnittelun lahtökohtia

    Selvita tarpeet ja toiveet:

    • halutaanko keittiö erilleen muista tiloista vai oleskelutilan yhteyteen
    • sijoitetaanko ruokapöyta keittiöön vai erilliseen ruokailutilaan vai molempiin
    • työskenteleekö keittiössa useita henkilöita samanaikaisesti
    • mita kodinkoneita keittiöön halutaan sijoittaa
    • kuinka paljon on sailytettavia astioita
    • kuinka usein tehdaan ruokaa, leivotaan ja kaydaan kaupassa
    • kaykö taloudessa paljon vieraita
    • sijoitetaanko keittiöön tulisija
    • mita muita toimintoja keittiöön halutaan
    • muuta huomioitavaa

    On tarkeaa luoda sellainen keittiö, joka tayttaa asujien unelmat, soveltuu senhetkiseen elamantilanteeseen ja jattaa lisaksi mahdollisuuden myös tuleville muutoksille. Jotta keittiö on kodin todellinen keskipiste, on keittiön oltava seka toimiva etta viihtyisa. Toimivuus syntyy mm. kodinkoneiden tarkoituksenmukaisesta ja oikeasta sijoittelusta ja ergonomisista työtiloista.  Viihtyisyys saadaan aikaiseksi harkituilla pintamateriaaleilla, oikealla valaistuksella ja vareilla.

    Korjausrakentamisessa, aivan kuten uudisrakentamisessakin, lahdetaan liikkeelle talouden tarpeista ja toiveista keittiön suhteen. Rajoittavia tekijöita on kuitenkin enemman kuin uudisrakentamisessa. Usein joudutaan tekemaan sahkö- ja LVI-muutoksia. Ennen remonttiin ryhtymista on selvitettava, tarvitaanko muutos- ja korjaustöihin lupia.

    Keittiön suunnittelu aloitetaan selvittamalla keittiön mitat ja kalusteiden sijoittamista rajoittavat rakenteet, kuten ikkunat (etenkin ikkunan alareunan korkeus lattiasta), oviaukot, hormit, lampöpatterit, putket, ikkunapenkit ja verholaudat. Pohjapiirustuksen puuttuessa mitataan tila, piirretaan se ja merkitaan siihen viemareiden ja vesipisteiden paikat. Koska vesipisteiden siirtaminen tulee yleensa kalliiksi, suunnitellaan keittiön muut toiminnot niiden ymparille.

    Sahkö- ja LVI-suunnittelu

    Hyva valaistus lisaa keittiön toimivuutta ja turvallisuutta. Keittiö on kodin tarkein työskentelytila ja vaatii tehokasta yleis- ja paikallisvalaistusta.  Keittiössa on huomioitava luonnonvalon maara: kuinka paljon huoneessa on ikkunapintaa ja mihin ilmansuuntaan ikkunat ovat? Kuinka vuorokaudenajat ja vuodenajat vaikuttavat luonnonvalon saantiin? Kuinka valon laatuun vaikuttavat työtasojen, kaapistojen ovien varit ja pintamateriaalit?

    Mita enemman keittiöön saadaan luonnonvaloa sen parempi. Seka liian hamara etta liian kirkas valo haittaavat varien ja yksityiskohtien nakemista. Valitsemalla epasuoran valaistuksen voi valttaa liian kirkasta valoa ja voimakkaita heijastuksia. Varit toistuvat parhaiten silloin, kun keinovalo muistuttaa eniten luonnonvaloa. Huoneen sisustuksen varit ja ikkunapintojen maara vaikuttavat huonetilan valaistukseen. Vaaleat varit heijastavat ja korostavat valoa, kun taas tummat imevat sita itseensa.

    Hyvin suunnitellulla sisustusvalaistuksella voidaan tuoda esille huoneen tyylia ja korostaa yksityiskohtia. Myös huoneen mittasuhteita voidaan muuttaa valon ominaisuuksien avulla. Korkeaa tilaa voi madaltaa sijoittamalla valaisimet mahdollisimman alas ja pienen tilan vaikutelmaa voi suurentaa suuntaamalla valaisimet ylöspain. Ilmetta sisustukseen saadaan, kun valaistaan esimerkiksi lasiovellisia astiakaappeja pienilla valaisimilla, jotka on asennettu hyllytasojen ylapuolelle valaisemaan tavaroita hyllyilla. Tahan tarkoitukseen led-valaisimet sopivat hyvin. Myös valokuitua voidaan kayttaa samaan tarkoitukseen. Halogeenilamppuja kaytettaessa on otettava huomioon niiden voimakas lampeneminen, silla ne voivat lammittaa liiaksi ylapuolella olevia kaappeja ja niiden sisaltöja.

    Keittiön yleisvalaistuksena kattovalaisin ja keittiökaappien alle seinaan kiinnitetyt loisteputkivalaisimet eivat ole parhaat mahdolliset haikaisyn takia. Jotta työtasoille saadaan paras mahdollinen valo ilman haikaisya, seinakaappien alapohjaan kiinnitetyt valaisimet kannattaa sijoittaa valolistojen tai pidennettyjen ovien taakse piiloon. Kokonaan työtason valaiseva valaisin on parempi kuin pistemaiset kohdelamput. Lisaksi keittiössa voi olla kohdevalaistusta kaappien pohjaan upotettuina halogeenivalaisimilla toteutettuna. Halogeenien kirkas valo saattaa aiheuttaa heijastuksia kiiltavista pinnoista, mika kannattaa ottaa huomioon, kun valitaan keittiön materiaaleja. Myös led-valot soveltuvat työtasojen valaistukseen. Ledeista odotetaankin tulevaisuuden valaistusratkaisua kodin kaikkiin tiloihin. Kehitystyö on kiivasta eri puolilla maailmaa. Toistaiseksi ledien valoteho ei riita yleisvalaistukseen.

    Keittiön yleisvalaistus voidaan saada aikaan ruokapöydan ja työpisteen valaisimilla, pelkilla työvalaisimilla tai kaapistojen paalle asennetuilla valaisimilla, joiden valo heijastuu epasuorasti katon kautta. Tallöin ei keskelle kattoa valttamatta tarvita lainkaan valopistetta.

    Ruokapöydan valaistuksen olisi hyva olla saadettavissa. Himmenin on hyva ratkaisu tahan tarkoitukseen. Valaistuksen saadölla luodaan tunnelmaa, esimerkiksi ruokailtaessa kynttilan valossa. Kun pelkka kynttilanvalo ei riita, voidaan himmentimen avulla saataa perusvalaistus alhaiselle tasolle. Jos ruokapöyta on pitka, yksi valaisin ei valttamatta riita. Joskus voidaan tarvita kokonainen rivi valaisimia ruokapöydan paalle. Ruokapöydan ylapuolelle tulevat valaisimet sijoitetaan 1500 mm lattiatasosta.

    Keittiön valaisimien valinnassa kannattaa muistaa niiden puhdistettavuus ja huollettavuus. Korkeissa ruokailutiloissa nakee usein kattoon upotettuja halogeenivaloja. Niiden vaihtaminen on työlasta, eika onnistu ilman korkeita telineita. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa vertailla erilaisia valaistuksen kytkin- ja himmenninratkaisuja. Asunnossa voi olla useita kytkimia muuallakin kuin oven pielessa. Niista valaistusta voidaan ohjata joustavasti eri paikoista. Nykyiset kytkimet ovat tyylikkaita ja yhteensopivia sahkö-, tele- ja antennipistorasioiden kanssa. Sahkökalusteet voivat olla osa kodin sisustusta - ei tarvitse valttamatta tyytya siihen valkoiseen perusmalliin.

    Automaattista ohjausta voidaan hyödyntaa esimerkiksi, kun ollaan poissa kotoa pitkia aikoja ja halutaan antaa vaikutelma, etta talo nayttaisi asutulta. Tallöin voidaan maaritella valaistus syttymaan tai sammumaan saannöllisesti tai epasaannöllisesti eri aikoina.

    Vakiovalosaadön avulla valaistus reagoi luonnonvalon maaraan ja pitaa sisalla valaistustason vakiona riippumatta auringon asennosta ja pilvisyydesta.

    Yleisvalaistuksen tehtava on

    • antaa tasainen perusvalaistus huoneeseen
    • vahentaa paikallisesti valaistun kohteen ja ymparistön kirkkauseroja
    • helpottaa sailytystilojen kayttöa

     

    Keittiön paikallisvalaisimet tulee sijoittaa seuraavasti:

    • sijoita valonlahde aina työskentelijan eteen - mikali valonlahde on takana, henkilö itse varjostaa työpistetta
    • kattoon sijoitettavan valaisimen oikea etaisyys seinasta on 500- 600 mm
    • valitilassa valolista tai pidennetty ovi suojaa haikaisylta
    • vesipisteiden yhteydessa (kuivauskaapin laheisyydessa tai pesupöydan ylapuolella) valaisinten tulee olla roiskevesisuojattuja
    • jokaiselle yli 600 mm:n pituiselle työtasolle pitaisi sijoittaa paikallisvalaisin

    Pistorasioiden sijoituspaikka ja lukumaara on harkittava huolellisesti.  

    Keittiön pistorasiat voi varustaa kytkinohjauksella, jolloin pistorasiaan liitettavat laitteet saa jannitteettömiksi. Kotoa lahdettaessa on helppo kytkea keittiön sahkökoneet pois paalta, kun kytkin on sijoitettu eteiseen tai tuulikaappiin.

    Pistorasioita kannattaa sijoittaa myös ikkunoiden ylapuolelle, niin esimerkiksi jouluvalojen asentaminen kay katevasti ilman jatkojohtoja. Lisaksi kannattaa huomioida pistorasiatarve myös puhelimelle, tietokoneelle ja tv:lle.

    Pistorasiaa ei saa sijoittaa korkeussuunnassa alle 500 mm:n ja sivusuunnassa alle 200 mm:n paahan pesualtaasta, jos pistorasiassa ei ole kantta.

    Paikoillaan oleville koneille, kuten kylmasailytyslaitteille, astianpesukoneelle, liedelle seka liesituulettimelle sijoitetaan pistorasiat seuraavasti:

    • kylmasailytyslaiteet                                            2200 mm lattiasta
    • astianpesukone lattialla                                       300 mm lattiasta
    • liesi                                                                      300 mm lattiasta
    • liesituuletin                                                         1800 mm lattiasta

    Kaapistoon sijoitettaville kodinkoneille (uuni, mikroaaltouuni, astianpesukone) varataan pistorasiat joko ylapuolella sijaitsevaan kaappiin tai alapuolella sijaitsevaan laatikkoon.

    Keittiön pienkoneille (mm. kahvinkeitin, vedenkeitin, leivanpaahdin, yleiskone) asennetaan riittava maara pistorasioita työpöytatason ylapuolelle tai esimerkiksi saarekkeen paatyyn. Usein kaytettaville laitteille, kuten kahvin- ja vedenkeittimelle, varataan omat pistorasiat. Kutakin 600 mm leveaa työtasoa kohden pistorasioita sijoitetaan vahintaan yksi kaksoispistorasia. Pistorasiat voivat olla seinassa tai valaisimessa. Yhtena vaihtoehtona on myös työpöytatasosta ylösnostettava pistorasia.

    Vesi- ja viemariliitantöjen paikat selviavat keittiön karkean toiminnallisen suunnittelun jalkeen. Suunnittelussa tulee huomioida, etta viemari sijoitetaan aivan seinan viereen. Lisaksi kaytetaan tilaasaastavaa vesilukkoa, jolloin allaskaappiin jaava tila on parhaiten kaytettavissa.

    Vaatimukset keittiön vesieristyksesta on esitetty Suomen rakentamismaarayskokoelmassa C 2 Kosteus, maaraykset ja ohjeet.

    Kukaan ei halua vesivahinkoa kotiinsa. Vesivahingoilta voi valttya kosteusvahdin avulla. Vahti kannattaa asentaa kaikkien vetta kayttavien ja kylmalaitteiden yhteyteen seka rakenteisiin, joissa on kosteusvahingon vaara. Vuodon sattuessa kosteusvahti antaa halytyksen merkkivalolla ja aanella ja vian voi korjata ennen kuin kalliit runkovauriot ehtivat syntya. Kosteusvahdin voi liittaa kodinohjausjarjestelmaan. Vesivahingon tapahtuessa jarjestelma halyttaa myös tekstiviestilla matkapuhelimeesi.

    Keittiön ilmanvaihto jarjestetaan siten, ettei ruoanvalmistuksessa syntyva höyry ja kary levia asunnon muihin tiloihin. Keittiöön pyritaan saamaan alipaine liesituulettimella, jolloin ilma virtaa muista tiloista keittiöön, eika painvastoin. Varsinkin avokeittiössa tehokas liesituuletin on valttamattömyys.

    Liesituulettimet voidaan jakaa kahteen ryhmaan: ilmanpoistokanavaan liitetty eli hormituuletin ja huonetilaan palauttava eli aktiivihiilisuodattimella varustettu tuuletin. Hormituulettimet ovat tehokkaimpia, silla ne kuljettavat höyryn, hajut ja rasvan rakennuksen ulkopuolelle. Pientaloissa liesituuletin liitetaan yleensa hormiin.

    Liesikupu voidaan sijoittaa vapaasti kattoon saarekkeen ylle, seinalle tai kaapiston alle. Leveys maaraytyy paikan tai keittotason leveyden mukaan. Yleisimmat leveydet ovat 50, 60, 80, 90 tai 120 cm. Kannattaa valita keittotasoa hieman leveampi liesituuletin.

    Liesituulettimen rasvasuodattimet pestaan astianpesukoneessa kuukauden valein. Samalla tuulettimen sisaosat puhdistetaan rasvapalon valttamiseksi. Tarkemmat ohjeet huollosta löytyvat valmistajien ohjekirjoista.

    Vaatimukset keittiön ilmanvaihdosta on esitetty Suomen rakentamismaarayskokoelmassa D 2 Rakennusten sisailmasto ja ilmanvaihto, maaraykset ja ohjeet.

    2. KEITTIÖ OSANA TILASUUNNITTELUA

    Keittiön koko ja muoto

    Keittiön tilantarpeeseen vaikuttavat ensisijaisesti perheen koko ja ruokatalouden hoitotapa. Lisaksi kannattaa ottaa huomioon keittiö monitoimitilana ja sosiaalinen kanssakayminen.

    Keittiön vahimmaiskoko on 7 m2. Keittiön, johon sijoitetaan ruokapöyta, tulisi olla kooltaan vahintaan 13 – 15 m2. Tupakeittiöta kaytetaan ruoanvalmistukseen ja ruokailun ohella oleskeluun ja se on kooltaan 15 – 30 m2. Jos keittiössa tehdaan ruokaa suurissa erissa, tai sinne on sijoitettu ruoanvalmistuksen lisaksi runsaasti muita toimintoja, keittiön tulisi olla 20 – 30 m2.

    Kalusteiden sijoittelun mukaan keittiöt jaetaan keittiötyyppeihin. Keittiötyyppi maaraytyy paaasiassa keittiön koon ja muodon perusteella.

    I-keittiössa kalusteet ovat yhdella seinalla. Se sopii pienelle yhden tai kahden hengen taloudelle. Työskentelyn kannalta se on tehokas ja tiivis. Toimiva I-ratkaisu vaatii noin kolme metria yhtenaista seinaa. Keittiön toimivuuden kannalta pisin yhtenainen työtaso sijoitetaan lieden ja vesipisteen valiin. I-keittiö sopii myös suuren keittiön kalusteriviksi. Samoin I-keittiösta saadaan kompakti mökkikeittiö hyvinkin pieneen tilaan.

    II-keittiössa kalusteet on sijoitettu kahdelle toisiaan vastapaata olevalle seinalle. Kalusteiden valiin jaa kapeahko kaytava, jonka on oltava 1300 mm levea, jotta alakaappeja on hyva kayttaa ja keittiössa mahtuu työskentelemaan. Ruokailupaikka sijoittuu II-keittiössa kalusterivin paahan.

    L-keittiö soveltuu perhekeittiöksi. Siina on kalusteet sijoitettu kahdelle vierekkaiselle seinalle. Siihen mahtuu yleensa reilunkokoinen ruokailupaikka. Nurkkatilan hyödyntaminen on mahdollista erilaisilla kulmakaapeilla.

    U-keittiössa on kalusteita kolmella eri seinalla. Keittiöön muodostuu kaksi kulmaa, joita on kalustettava erilaisilla kulmaratkaisuilla. Kulmaan on mahdollista sijoittaa myös liesi ja uuni. Suunnittelussa on huomioitava, etta keskelle jaa riittavasti tilaa, jotta työskenteleminen keittiössa on joustavaa.

    Saarekekeittiö vaatii paljon tilaa, jotta se saadaan toimivaksi. Saareketta ei kannata suunnitella ahtaaseen tilaan. Se on parhaimmillaan suuren (16-20 m2) huonetilan ratkaisu, jossa saarekkeen koko on esimerkiksi 1800 x 1000mm. Keittotasolliseen saarekkeeseen tarvitaan myös apuvesipiste ja riittavasti työskentelytilaa keittotason ymparille. Saareke voi toimia myös pelkkana työtasona, jolloin se mahdollistaa useamman henkilön työskentelyn keittiössa. Saarekkeelle voi kattaa noutopöydan juhlatilanteissa, sen aaressa voi nauttia aamu- ja valipalat ja se on myös oivallinen leipomispöyta.  Saarekkeen ymparilla olevien kaytavien leveys tulisi olla vahintaan 1100 mm. Lisaksi on huomioitava ruokailutilan tarvitsema tilantarve. 8-10 hengen ruokapöyta (1000 x 2500) mahtuu 3000 x 4000 mm (=12 m2) tilaan. Tallöin reilunkokoinen ruokailutilallinen saarekekeittiö vaatii noin 30 m2 huonetilan.

    Keittiön sijainti ja kulkuyhteydet

    Keittiön sijaintiin vaikuttavat yhteydet muihin tiloihin, ilmansuunnat seka viihtyvyyteen liittyvat tekijat. Nakökohtia, jotka tulee ottaa huomioon, kun mietitaan keittiön paikkaa asunnossa:

    • keittiö on hyva sijoittaa asuntoon sisaantulon tuntumaan, niin ettei tarvitse kulkea muiden huoneiden lapi
    • suora yhteys eteisesta keittiöön helpottaa ostosten kuljettamista keittiöön
    • avoin ratkaisu mahdollistaa sen, etta ruoanlaittajaa ei eristeta olohuoneessa olijoista
    • avoimessa ratkaisussa kannattaa valita tehokas liesituuletin
    • ovi keittiösta ulkoruokailutilaan helpottaa astioiden ja ruokien kuljettamista, lyhyen kesan kahvi- ja ruokailuhetket pihalla ovat pientaloasumisen tahtihetkia
    • kun vaatehuoltotilan sijoittaa keittiön laheisyyteen, ruoanvalmistukseen ja vaatehuoltoon liittyvia toimintoja voidaan tehda limittain
    • keittiön laheisyydessa olevaa vaatehuoltotilaa voidaan tarvittaessa, esimerkiksi juhlien aikana, kayttaa keittiön aputilana
    • keittiöön ja ruokailutilaan kuuluvat ikkunat
    • pöytakaappien ja seinakaappien valiin sijoitetut kapeat ns. valitilaikkunat tuovat valoa työpöytatasoille, mutta eivat riita keittiön ainoaksi ikkunaksi

    Keittiön parhaita ilmansuuntia ovat ita tai lansi. Etelan puolella keittiöt saattavat olla kesalla liian kuumia ja pohjoisen puolella keittiösta voi tulla liian pimea.

    Leikkipihalle aukeavat ikkunat helpottavat leikkivien lasten silmallapitoa ja luovat yhteytta ulkoymparistöön. Keittiösta olisi myös hyva nahda pihaan tulijat.

    3. KONEIDEN VALINTA JA OIKEA SIJOITUS

    Kodinkoneet valitan ennen kalusteita! Keittiöön kiinteasti sijoitettavien kodinkoneiden tarve ja niiden toimintaedellytykset tulisi tarkoin miettia jo ennen varsinaisen keittiösuunnitelman laatimista. Keittiökalusteiden ostajista suurin osa paattaa ensin keittiökalusteet ja vasta sen jalkeen valitsee kodinkoneet. Tallöin on olemassa riski, etta valitut kodinkoneet eivat mahdukaan niille varattuihin tiloihin.

    Kodinkoneiden asennusvaatimukset vaihtelevat. Jokaisen koneen kohdalla on hyva selvittaa kyseisen koneen omat mitat ja asennusvaatimukset. Kone on sijoitettava siten, etta se selviytyy tehtavastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Koneen toimintaan vaikuttavat ilmanvaihto, ymparistön lampötila ja kosteus. Koneen vaatima tila muodostuu koneen korkeudesta, leveydesta ja syvyydesta. Lisaksi on huomioitava myös mahdollinen ilmankierron, letkujen ja johtojen tilantarve. Jos laite halutaan sijoittaa komerokaappiin, valitaan kalusteisiin soveltuva malli moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

    Keittiö avautuu nykyisin usein oleskelutiloihin ja sen halutaan sulautuvan muuhun sisustukseen. Kalustepeitteiset (integroidut) kylmasailytyslaitteet ja astianpesukoneet ovat yleistyneet. Tama on myös huomioitava kodinkoneita valittaessa, jotta valitaan tahan tarkoitukseen sopiva laite. Kalusteovia asennettaessa on myös tarkistettava kalusteovien mitoitus, ovien saranointi ja kylmasailytyslaitteiden ilmankiertotilat.

    Koneiden laheisyyteen tarvitaan aina työ- ja laskutilaa vahintaan 400 mm. Laitteissa, joissa ovi avautuu sivulle, laskutilaa on oltava oven avautumispuolella. Koneiden pistorasiat eivat saa jaada koneiden taakse. Liitosjohdon pitaisi olla irrotettavissa, ilman etta konetta joudutaan siirtamaan.

    Keittiöön sijoitettujen koneiden kayttöa helpottaa, jos koneet on sijoitettu ergonomisesti hyvalle kayttökorkeudelle ja pienimmatkin koneet ovat helposti otettavissa esille. On kuitenkin huomioitava, etta kaikkien koneiden sijoittaminen suositellulle korkeudelle vahentaa työpöytatasojen maaraa. Pienemmissa keittiöissa on valittava ne koneet, jotka halutaan sijoittaa kayttökorkeudelle. Useimmiten talon kaytetyin kone on astianpesukone.

    Kodinkoneiden sijoittamisessa on tarkeaa, etta lattiatasosta ylösnostetut seka alaspain aukeavat koneet kiinnitetaan tukevasti seinaan tai kaapistoon.

    Kylmasailytyslaitteen sijoitus

    • lahelle ruoanvalmistusta
    • lahelle ruokapöytaa
    • laskutaso sivulle oven avautumispuolelle
    • myös saareke voi toimia laskutasona
    • ei lammönlahteen lahelle
      • ei astianpesukoneen viereen
      • ei uunin viereen
      • ei patterin viereen
    • muista
      • ilmankierto

    Astianpesukoneen sijoitus

    • 300 – 400 mm lattiasta
    • työtason alle
    • muista
      • ilmankierotila
      • turvakaukalo
      • kiinnitys

    Uunin sijoitus

    • 700 – 900 mm lattiasta
    • laskutaso sivulle
    • muista
      • ilmankierotila
      • kiinnitys

    Liesituulettimen sijoituskorkeudet

    Ohjeiden ja maaraysten mukaan minimikorkeus:

    • sahköliedesta 450 mm
    • kaasuliedesta tai sahkögrillista 650 mm
    • puuliedesta 700 mm

    Liesituulettimen sijoituskorkeus tarkistetaan aina myös kayttöohjeesta!

    Mikroaaltouunin sijoitus

    • 700 – 1200 mm lattiasta
    • laskutaso sivulle tai alapuolelle
    • huomioi: suuri osa vasenkatisia
    • muista
      • ilmankierotila

    4. ERGONOMIA

    Keittiön toiminnot

    Keittiön toiminnallisen suunnittelun lahtökohtana on keittiössa tehtava työ ja sen vaatima tila. Tavallisimpia keittiön kayttötarkoituksia ovat ruoanvalmistus, ruokailu, ruoan varastointi, leipominen, astioiden pesu, astioiden sailytys ja talousjatteiden lajittelu. Lisaksi keittiöissa tehdaan laksyja, katsellaan televisiota, seurustellaan vieraiden kanssa, oleskellaan ja luetaan lehtia.

    Kullekin edella mainituista toiminnoista varataan oma tilansa. Nain muodostuvat keittiön työpisteet, joiden laheisyyteen varataan kaikki tarvittavat laitteet ja varusteet. Myös työpisteiden sijainti toisiinsa nahden on mietittava.

    Keittiön toiminnallisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös useamman henkilön yhtaaikainen työskentely. Silloin tulee tarkasti miettia, miten se vaikuttaa keittiön mitoitukseen, vesipisteiden maaraan ja työpisteiden sijoitukseen.

    Keittiön tarkein työtila on lieden ja vesipisteen valissa, silla siina työskennellaan suurin osa ruoanlaittoajasta. Liesi ja vesipiste sijoitetaan samalle seinalle aina kun se on mahdollista. Taman ns. keskeisen työtason leveydeksi suositellaan 600 – 1000 mm. Työtason yhteyteen sijoitetaan sailytystilat ruoanvalmistusastioille, – valineille ja mausteille. Mausteiden hyva ja kaytannöllinen sailytyspaikka on lieden vieressa olevassa laatikossa. Keittotason alle mahtuvat kattilat ja kasarit. Keskeisen työtason alle voi sijoittaa seka jatteiden lajittelun etta laatikoston ruoanvalmistusvalineille. Laatikostojen yhteydessa olevien leikkuutasojen sijaan suositellaan erillista, puista leikkuulautaa, joka öljytaan saannöllisesti. Veitset sijoitetaan joko veitsitukkiin tai niille varattuun lokeroon laatikossa. Veitsien terat eivat saa osua toisiinsa. Ruoanvalmistuksen lisaksi keittiössa tehdaan aamu-, ilta- ja valipaloja.  

    Ruokatavaroiden ja pienkoneiden sailytys vaativat perehtymista perheen ruoanlaittotapoihin ja olemassa oleviin tai hankittaviin pienkoneisiin. Leivat voi sailyttaa leipalaatikossa tai työtason alla vetolaatikossa.  Lisaksi tarvitaan sailytystilaa muille kuiva-aineille. Apteekkikaappiin mahtuu runsaasti erilaisia kuiva-aineita ja sen sisaltö voidaan nahda yhdella silmayksella. Kodin pienkoneiden (esim. vatkain, leivanpaahdin, vedenkeitin) sailytykseen vetolaatikot ovat oivallisia.  Paivittain kaytettaville pienkoneille (esim. kahvinkeitin) varataan paikka työtasolla; on myös mietittava, minne kahvinvalmistuksessa tarvittavat valineet (kahvi ja suodatinpussit) sijoitetaan.

    Leipomiseen tarvittavan yhtenaisen työtason mitat riippuvat talouden tarpeista. Jos taloudessa leivotaan vain pienia maaria, voi 800 – 1000 mm levea työtaso olla riittava. Suurempien maarien työpöytatason tulee olla noin 1200 – 1400 mm. Työpöytatilaa keittiöön saadaan erilaisilla aputasoilla ja pyörilla liikuteltavilla apupöydilla. Leipomiselle sopiva työpöytatason korkeus on 700 – 850 mm. Leipomistilan yhteyteen sijoitetaan sailytystilaa leipomisvalineille seka kuiva-aineille. Tata varten on olemassa erikoiskaappi, hyllykaappi leivinlevylla, jonne mahtuu myös jauhot, kulhot ja leivonnassa kaytettavat mausteet.

    Keittiön astioidenpesupisteeseen voidaan valita joko astianpesupöyta, työpöytatasoon upotettavat altaat tai työtasoon alta kiinnitetty allas. Markkinoilla on erilevyisia ja -syvyisia vaihtoehtoja, joihin kannattaa tutustua. Isoissa, syvissa altaissa on hyva pesta pelteja ja isoja astioita. Tavallinen pesuallas ja kaatoallas mahtuvat 600 mm leveaan pöytakaappiin, samoin kuin yksi iso allas. Kaksi isoa pesuallasta vaativat 800 mm levean pöytakaapin. Altaiden molemmin puolin tarvitaan laskutilaa vahintaan 400 mm. Astianpesukoneellisissa talouksissa riittaa yksi suuri allas.

    Altaiden yhteyteen kannattaa valita tilaasaastava vesilukko, jolloin allaskaappia voidaan kayttaa tehokkaasti sailytykseen. Astiankuivauskaappi sijoitetaan altaiden ylapuolelle. Astianpesukone sijoitetaan lahelle vesipistetta, silla astianpesukoneen sulkuhana on yleensa keittiöhanan yhteydessa ja lisaksi on huomioitava koneen tayttö- ja poistoletkun pituudet.

    Talousjatteet syntyvat paaasiassa keittiössa - jatteiden lajittelu kannattaa ottaa huomioon keittiöta suunniteltaessa. Koska lajittelutarpeet saattavat vaihdella mm. asuinpaikkakunnan seka perheen koon ja elintapojen mukaan, jatekaapin tulisi olla muunneltava. Keittiön jatekaappi sijoitetaan joko astianpesualtaiden viereen tai altaiden alle. Toiminnallisesti paras ratkaisu on sijoittaa biojateastia ja sekajateastia astianpesualtaiden viereen, jolloin ne sijaitsevat hyvalla kayttökorkeudella 750 – 800 mm lattiasta. Tallöin jatteet on helppo laittaa astioihin, eika altaiden edessa työskentelevan tarvitse vaistya. Allaskaappiin voidaan sijoittaa astiat erilaisille kierratettaville jatteille, kuten energiajatteelle, kerayskartongille, lasille ja metallijatteelle. Kaappitilaa tarvitaan myös lehdille, pulloille ja poltettaville jatteille. Kaikille jatteille ja kierratettaville tavaroille ei kuitenkaan ole mahdollista varata tilaa keittiösta. Vaihtoehtoisina sailytyspaikkoina voi olla sopiva komero, varasto tai autotalli.

    Ruokailutila sijoitetaan keittiöön tai sen valittömaan laheisyyteen. Keittiöön voi sijoittaa aamiaispöydan ja isomman ruokapöydan erilliseen ruokailutilaan olohuoneen yhteyteen. Keittiössa saareke voi toimia aamiaispöytana.  Ruokapöydan ja seinan valiin varataan tilaa vahintaan 800 mm ja ruokapöydan ja kalusteen valiin vahintaan 1100 mm. Jokaiselle ruokailijalle varataan pöydasta tilaa 600 mm, joten neljan hengen ruokapöydan koko on 800-1000 x 1200 mm. Ruokailutilaan kuuluu ikkuna ja mielellaan kaynti ulos.

    Keittiöissa puhaltavat uudet tuulet. Keittiössa tehdaan paljon muutakin, kuin valmistetaan ruokaa.  Olohuoneeseen avoimen, yhtenaisen tilan myöta keittiösta on tullut yha enemman oleskelutila. Nykykokki hakee uusimmat reseptit internetista, kuuntelee musiikkia ruokaa valmistaessaan ja silmailee aamutv:ta ennen töihin menoa. Lapset tekevat laksynsa keittiön pöydan aaressa ja pienemmat lapset myös leikkivat keittiössa. Monet askartelut vaativat vanhempien apua ja silmallapitoa - keittiö on jalleen oiva paikka tahankin luovaan työhön. Tietokoneet ja televisiot kuuluvat nykykeittiön varustuksiin, joten niiden sijoittelu on mietittava.

    Keittiön mitoitus

    Ergonomia on yksi hyvan keittiösuunnittelun kulmakivista, koska keittiössa työskentelee eri-ikaisia ja erikokoisia henkilöita. Vaatimuksiin pystytaan vastaamaan, jos kalusteet ovat korkeudeltaan saadettavia. Erimittaisille kayttajille saadaan sopiva työskentelykorkeus esimerkiksi pyörilla liikuteltavilla apupöydilla. On tarkeaa ottaa huomioon toimivaan työymparistöön vaikuttavat tekijat mahdollisimman hyvin.

    Keittiön työpöytakorkeus valitaan keittiön paaasiallisen kayttajan mukaan. Useimmille kayttajille sopiva korkeus on 850 – 900 mm lattiasta. Jos keittiön paaasiallinen kayttaja on alle 165 cm pitka, on 850 mm korkea työtaso parempi valinta. Tallöin pöytakaappien sokkelien korkeus on 100 mm, kun se muutoin on 150 mm. Keittiöta kayttavat henkilöt ovat usein erimittaisia, joten kompromisseja on tehtava.

    Keittiön mitoituksessa huomioidaan myös ulottuminen korkeussuunnassa. Parhaiten kaytettavissa oleva alue korkeussuunnassa on 700 – 1300 mm lattiasta, jolloin valtytaan turhalta kiipeilylta ja kurottelusta. Talle alueelle sijoitetaan eniten kaytössa olevat ja painavat tavarat. Esimerkiksi astiakaappi voidaan sijoittaa heti työtason paalle, jolloin valtytaan astioiden nostelulta ylöspain. Suunnittelussa on huomioitava riittavat työskentely- ja kulkutilat seka mahdollisen avustavan henkilön tai apuvalineen vaatima tila lapsiperheissa, ikaihmisten ja liikuntaesteisten asunnoissa.

    Työpöydan ja seinakaappien valinen etaisyys on 400 – 500 mm. Ikaihmisille mitta voi olla jopa 300 – 400 mm.

    Työskentelytason ihannekorkeus vaihtelee paitsi keittiössa työskentelevan pituuden, myös työtehtavan mukaan. Yleiseen ruoanvalmistukseen kaytettavan työtason korkeus on 900 mm, se toimii myös hyvin astioiden kasin pesussa. Taikinan vaivaaminen tai pienkoneiden kayttö sujuu parhaiten työtasolla, jonka korkeus on 700 – 850 mm.

    Keittiön ergonomisessa suunnittelussa huomioidaan ulottuvuus, keittiössa tehtava työ, kalusteiden mitoitus, kalusteiden sijoituskorkeus ja koneiden sijoituskorkeus.

    Kodinkoneiden sijoittamisesta hyville kayttökorkeuksille kerrotaan kohdassa koneiden valinta ja oikea sijoitus.

    Turvallisuus

    Keittiösuunnitelma tehdaan aina yksilöllisesti kotitalouden tarpeisiin. Suunnittelussa on aina toimivuudessa tietyt perusperiaatteet, mutta samanlaiseen pohjaratkaisuun voidaan suunnitella erilaisille kotitalouksille soveltuvat toimivat keittiöt. Keittiön turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen on rakennusvaiheessa huomattavasti helpompaa kuin myöhemmin. Hyvalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa keittiön turvallisuuteen: sijoittamalla liesi ja vesipiste samalle seinustalle, varaamalla riittavat työskentely- ja kulkutilat seka miettimalla ovien aukeamissuunnat. Lisaksi kodinkoneiden varustaminen tarpeellisilla turvalaitteilla (mm. keittotason suoja, astianpesukoneen turva-allas) lisataan keittiön turvallista kayttöa.

    Keittiön turvallisuus on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa etenkin lapsiperheiden keittiöissa, joissa on kiinnitettava erityista huomiota lasten ulottumiseen. Alle kouluikaiset eivat ylety seinakaappeihin ilman etta nousevat tuolille. Jotta lapset ylettyisivat ottamaan esimerkiksi astioita turvallisesti, mukit, lasit ja lautaset kannattaa sijoittaa pöytakaapin laatikoihin.

    Lapsiperheissa mikroaaltouuni kannattaa sijoittaa työtason korkeudelle tai hieman sen ylapuolelle. Kaapistoon sijoitettaviin mikroaaltouuneihin suositellaan ulosvedettavaa laskutasoa mikroaaltouunin alapuolelle. Mikroaaltouunia sijoitettaessa on huomioitava, etta lahes kaikki mikroaaltouunit ovat saranoitu vasemmalta, jolloin laskutilan on hyva olla oikealla puolella tai alapuolella.

    Myös ikaihmisten keittiössa turvallisuus on tarkea suunnittelussa huomioon otettava asia. Monilla ikaihmisilla ulottuvuudet ovat pienemmat kuin nuoremmilla. Katta on ehka vaikea nostaa ylös, joten tavaroiden ottaminen seinakaapista on hankalaa. Usein tarvittavat tavarat kannattaa sijoittaa seinakaappien sijasta laatikostoihin myös ikaihmisten keittiöissa. Ikaihmisen keittiöta suunniteltaessa on huomioitava myös mahdollisen avustajan tarvitsema tila.

    Kalusteiden toimivuus

    Sailytyksen toimivuus on hyvan keittiön tunnus. Ulkonaöllisesti hienostakaan keittiösta ei ole iloa, jos kayttaja joutuu kumartelemaan, kurkottelemaan ja etsimaan kaappien syvyyksista keittiön perustarvikkeita. Jo suunnitteluvaiheessa on selvitettava, mita keittiössa on tarkoitus sailyttaa ja millaisia vaatimuksia varastoitavat tavarat asettavat sailytyspaikoille. Keittiökalusteiden sisarakenteet vaikuttavat ratkaisevasti keittiön tilankayttöön ja toimivuuteen. Sopivilla kalusteilla saadaan hankalatkin tilat kaytettya hyödyksi.

    Valitsemalla pöytakaappeihin ulosvedettavia korilaatikostoja myös pöytakaapin takaosat saadaan tehokkaaseen kayttöön ja tavarat ovat helposti esille otettavissa. Korilaatikostot soveltuvat monenlaisten tavaroiden sailytykseen. Patojen ja kattiloiden lisaksi niihin voi sijoittaa kuiva-aineita, pienkoneita ja niiden osia, astioita ja pakkausmateriaalia. Laatikostot voidaan sisustaa erityyppisilla muunneltavilla sisustusratkaisuilla, jotka pitavat tavarat paremmin paikoillaan ja helpottavat jarjestyksen pitoa.

    Keittiön kulmien kalustamiseen on tarjolla useita vaihtoehtoja. Kulmaan voidaan sijoittaa vinottain liesi tai astianpesualtaat. Toisena vaihtoehtona on sijoittaa kulmakaappi, joita keittiökalusteiden valmistajat ovat kehittaneet. Nailla kalusteilla kulmatkin saadaan kalustettua tehokkaasti. Kulmaan voidaan sijoittaa esimerkiksi L-mallinen kulmakaappi, jossa voi olla samassa tasossa olevat hyllyt, eri tasoissa ristikkain menevat hyllyt tai pyörivat hyllyt ns. kulmakaruselli. Kulmakaappien pyörivat hyllyt vahentavat kaapin hyllytilaa, mutta helpottavat tarvikkeiden esille ottoa. Markkinoilla on myös kulmaan sijoitettava korilaatikosto seka mekanismeja, jotka tuovat hyllyt kokonaan ulos kulmakaapista. Kulmakaapin sisustus riippuu kuitenkin kaapin kayttötarkoituksesta. Kattiloiden ja isojen kulhojen sailytykseen pyörivatasoinen kaappi soveltuu hyvin, mutta harvemmin kaytettavat tavarat, kuten höyrymehustin tai isot tarjoiluastiat on helpompi sijoittaa hyllykaappiin.

    Tiettyyn tarkoitukseen suunniteltuja pöytakaappeja ovat mm. puulaatikkokaappi, juomakorikaappi, yleiskonekaappi ja leivinlautakaapit. Myös komerokaapin tilalle voidaan valita ulosvedettava vetokaappi, josta usein kaytetaan nimea ”apteekkikaappi”, jota valmistetaan myös pöytakaappina, jolloin se sijoittuu työtason alapuolelle.

    Keittiön hukkatilojen hyödyntamiseksi valmistajat ovat kehitelleet erilaisia ratkaisuja. Naita on mm. sokkeliin sijoitetut matalat laatikostot. Lisaksi työpöytatason ja seinakaapin valinen tila saadaan myös hyödynnettya sijoittamalla valitilaan esimerkiksi rulokaappi, leikkuulauta, jossa on veitsiteline, leipakaappi, lokerikkoja, hyllykköja seka keittokirja- ja paperitelineita. Tallöin on muistettava valita valitilan korkeudeksi 500 mm.  Seinakaapin alle voidaan asentaa myös kaantyva laatikko ”swingbox”, joka aukeaa vinosti alaspain. Nain saadaan helposti lisaa sailytystilaa hyvalle kayttökorkeudelle. Laatikkojen ja ovien vaimentimet lisaavat keittiön kayttömukavuutta.

    Keittiökaapin rungon materiaalina on yleisemmin matalapainelaminaatilla paallystetty lastulevy. Saatavana on myös MDF-levya seka massiivipuuta. Keittiössa olisi suositeltavaa kayttaa kosteudenkestavaa runkomateriaalia. Runkomateriaalin tarkein ominaisuus on kestavyys.

    Hyllyjen paksuus vaihtelee, mutta taipumisen estamiseksi leveammissa kaapeissa (600 – 1000 mm) tulisi kayttaa hyllyja, joiden paksuus on vahintaan 18 mm ja mieluimmin 22 mm.

    Kiinnita keittiökalusteiden vertailutilanteessa huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

    • oven ja rungon materiaali ja pinnoitus
    • hyllyjen paksuus vahintaan 18 mm
    • hyllyjen saadettavyys yleensa 30 mm valein
    • kannakkeiden tukevuus
    • saranat kestavat lievaa yliaukaisua
    • sulkimet
    • laatikostojen rakenne
    • viimeistely.

    Keittiön kaappien ja ovimallien ja – pintojen tarjonta on entista laajempi. Mieti mita pidat tarkeana valitessasi keittiökaapin ovien pintamateriaalia:

    • helppo puhdistaa
    • sormenjaljet eivat nay
    • hyva kosteuden kesto
    • hyva kulutuksen kesto
    • hyva iskun kesto.

    Lapsi- ja lemmikkielainperheissa erityisen tarkeaa on helppohoitoisuus ja ovien hyva kulutuksen- kesto.

    Keittiökalusteiden ovien runkomateriaalina kaytetaan lastulevya, MDF-levya (puupuristelevya) ja umpipuuta. Ovien pintamateriaalina on yleisimmin matalapainelaminaatti eli melamiini, korkeapainelaminaatti, PVC-pinnoite, maali, puuviilu, vaha tai lakka. Eri pintamateriaalit vaikuttavat oven kestavyyteen ja puhdistettavuuteen.

    Työtasojen toimivuus

    Työtasot ovat kovimmalle kulutukselle joutuvia pintoja keittiössa. Työpöytatason on oltava kestava, mutta myös helppohoitoinen ja hygieeninen. Tasomateriaalia valittaessa on mietittava mitka tason ominaisuudet ovat tarkeita kotitaloudelle. Naita ominaisuuksia ovat mm. hyva kulutuksen-, kosteuden- ja lammönkesto, puhtaanapidon helppous ja työtason ulkonakö.

    Korkeapainelaminaatilla paallystettya lastulevya kaytetaan yleisimmin työpöytatasona. Laminaattitaso on edullinen, kestava ja helppohoitoinen, jolla on hyva kulutuksen- ja iskunkesto. Laminaattitasoja on saatavilla monia vari- ja kuviovaihtoehtoja, joissa on niin mattapintaisia 

    yksivarisia tasoja kuin aidonnaköisia puu- ja kivijaljitelmia.

    Massiivipuu on ekologinen materiaali. Naarmut ja tahrat voidaan tarvittaessa hioa pois. Puutaso on kuitenkin kasiteltava saannöllisesti esimerkiksi pellavaöljylla tai vahalla, silla huonosti kasitelty taso imee itseensa kosteutta. Puutasolla on myös huono lammönkesto.

    Kivi on kestava työtasomateriaali, jolla on hyva lammön- ja kosteudenkesto, eika se naarmuunnu helposti. Sen viilea pinta sopii monenlaiseen ruoanvalmistukseen ja leivontaan. On kuitenkin muistettava, etta luonnonkivista työpöytamateriaaliksi soveltuu parhaiten graniitit. Hapot voivat vaurioittaa kivitasoa. Astiat voivat myös rikkoutua helposti, koska kivipinta on kova. Kivitasoa taytyy massiivipuun tapaan hoitaa niille tarkoitetuilla hoitoaineilla.

    Ruostumaton teras on työpöytatasona helppo puhdistaa ja silla on hyva lammön- ja kosteudenkesto. Se ei myöskaan tahraannu. Kiiltavassa pinnassa naarmut nakyvat helposti. Ruostumatonta terasta kaytetaan astianpesupöydissa, mutta myös työtaso, etenkin altaiden ja lieden valissa voidaan suunnitella yhtenaiseksi saumattomaksi tasoksi.

    Massatasot valmistetaan kierratysmuovista(tuotenimilla mm. Durat tai Corian). Niiden ominaisuuksia ovat helppo puhdistettavuus, hygieenisyys ja hyva iskun-, kulutuksen- ja kosteuden kesto. Tuotteet ovat lapivarjattyja, joten pintaan tulleet naarmut ja kolhut voidaan hioa. Massatasojen vari- ja kuviovalikoima on laaja, mutta materiaali on erittain kallis. Suomalainen kierratysmateriaali Durat on myös ekologinen valinta.

    Työtasojen paksuudet vaihtelevat 25 – 42 mm.  Tarkista, onko keittiöön valitulla keittotasolla suositusta työtason paksuudeksi.  Kun eri materiaaleista valmistettuja työtasoja yhdistetaan keittiössa, vierekkain olevien tasojen pitaisi olla saman paksuisia.

    Keittiökalusteiden pintamateriaalien ominaisuuksia

    Matalapainelaminaatti eli melamiini

    • pinnan paksuus 0,1 – 0,3 mm
    • hyva hankauksenkesto
    • kohtalainen iskun- ja valonkesto seka liuotteiden sietokyky
    • kohtalainen kosteudensieto
    • puhdistaminen melko helppoa
    • sormenjaljet nakyvat helposti

     

    Korkeapainelaminaatti

    • pinnan paksuus 1,0 mm
    • hyva hankauksen-, kemiallisten aineiden- ja iskunkesto
    • hyva kosteudensieto
    • lammönkesto 180 °C
    • helppo puhdistaa
    • sormenjaljet nakyvat helposti

     

    PVC-pinnoite

    • kohtalainen iskun- ja hankauksenkesto
    • kohtalainen liuotteiden sietokyky
    • pinnat sahköistyvat

     

    Maalatut pinnat

    • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
    • kohtalainen kosteudensieto
    • melko hyva kemiallisten aineiden kesto
    • sormenjaljet nakyvat helposti

     

    Viilutettu mdf

    • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
    • kohtalainen kosteuden sieto
    • sormenjaljet eivat heti nay
    • massiivipuuta edullisempi, mutta puun ulkonakö
    • pysyy suorana

     

    Lakatut, vahatut ja öljytyt puupinnat

    • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
    • kohtalainen kosteudensieto
    • melko hyva kemiallisten aineiden kesto
    • sormenjaljet eivat nay heti

    Viilutettu mdf

    • kohtalainen hankauksen- ja iskunkesto
    • kohtalainen kosteuden sieto
    • sormenjaljet eivat heti nay
    • massiivipuuta edullisempi

     

    Lampökasitelty puu

    • huono hankauksenkesto
    • kohtalainen iskun- ja kemiallisten aineiden kesto
    • hyva kosteudensieto
    • sormenjaljet eivat nay heti

     

    Lasi

    • huono hankauksenkesto
    • kohtalainen iskun- ja kemiallisten aineiden kesto
    • hyva kosteudensieto
    • sormenjaljet nakyvat helposti

    5. ESTEETTÖMYYS

    Harva keittiö on kokonaan yhden ihmisen kaytössa. Useimmiten keittiöta kayttavat erilaiset ihmiset: pitkat, lyhyet, vanhat ja nuoret, osaavat ja vahemman osaavat. Esteetön suunnittelu (Design for all) pyrkii varmistamaan, etta samoja tiloja voivat kayttaa hyvinkin erilaiset ihmiset. Sama keittiö voi olla kaunis, turvallinen ja toimiva kaikkia sukupolvia varten.

    Markkinoilla on allaspöytia, joita voidaan nostaa ja laskea joko sahköisesti tai manuaalisesti. Saadettava pöyta sopii keittiöihin, joissa kayttajat ovat hyvin eripituisia tai jota kaytetaan seka seisten etta pyöratuolissa.

    Pyörilla kulkevat alakaapit ja laatikostot ovat helposti liikuteltavissa. Siirtamalla laatikostoa työtason alapuolinen osa saadaan kayttöön silloin, kun keittiöta kayttaa pyöratuolissa istuja. Sailytyskalusteissa kannattaa suosia vetokorilaatikostoja.

    Kodinkoneiden saatimet on hyva sijoittaa etupaneeliin. Korottamalla astianpesukonetta 300 mm vahennetaan kumartelun tarvetta ja saastetaan selkaa. Sivulta avautuva uunin luukku helpottaa uunin kayttöa. Kaikki kodinkoneet tulisi asettaa sellaiselle korkeudelle, etta myös pyöratuolissa istuja voi niita turvallisesti kayttaa.

    6. ESTEETTISYYS

    Sisustaminen

    Keittiösuunnittelussa toimivuuden ohella kannattaa huomioida esteettiset seikat. Onhan kyseessa talon kaytetyin tila. Vaikka keittiön koko on tarkea tekija, voi pienimmassakin keittiössa toteuttaa omia ideoita. Tilan asettamat rajoitukset ovat voitettavissa huolellisella suunnittelulla. Rohkea ja varma varien kayttö elavöittaa keittiöta. Pintamateriaalit muodostavat yhdessa varien kanssa keittiön hengen. Joskus varien sijaan kaytetaan erilaisia pintamateriaaleja, jolloin huoneeseen syntyy pintojen vaihteluun perustuvaa syvyytta. Myös valaistuksella voidaan luoda tunnelmaa.