Toimiva, turvallinen ja kaunis keittiö

 

Keittiö on parhaimmillaan esteettinen ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyy kodikkuus, viihtyisyys, persoonallisuus ja käytännöllisyys. Keittiösuunnittelun tavoitteena on löytää jokaiselle perheelle yksilöllinen ratkaisu, joka ottaa huomioon rakennuksen iän ja aikakaudelle ominaisen sisustustyylin sekä kestävän kehityksen periaatteet.

TEKSTI: TUTKIJA HELI MÄNTYLÄ, TYÖTEHOSEURA TTS
KUVAT: MATTI KALLIO, JAANA AHTI-VIRTANEN

Toimiva, turvallinen ja kaunis keittiö

Kodin vaativien tilojen suunnittelu kannattaa aloittaa jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. Tällöin päätetään keittiön sijainti asunnossa, kulkuyhteydet kodin muihin tiloihin, keittiön koko ja muoto sekä ikkunoiden ja ovien paikat. Asukkaan, arkkitehdin ja keittiösuunnittelijan yhteistyöllä saavutetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja samalla toimiva kokonaisuus.

Asukas on oman keittiönsä asiantuntija: hän osaa kertoa, miltä hänen keittiönsä pitäisi näyttää ja mitä siellä tulisi voida tehdä.

Ennen sähkö- ja LVI-suunnittelua tehdään keittiön toiminnallinen suunnittelu. Tässä vaiheessa päätetään eri työpisteiden sijainti sekä kodinkoneiden, vesipisteiden ja viemäreiden paikat. Näin LVI-suunnittelijalla ja sähkösuunnittelijalla on käytössään riittävästi informaatiota.

Unelmien leikekirja

Yksityiskohtaista suunnittelua varten tarkennetaan asiakkaan tarpeet ja toiveet. Samalla selvitetään muut keittiöön sijoitettavat toiminnot perinteisten keittiötoimintojen lisäksi.

Hyvä aloitus suunnittelupalaverille on asiakkaan luoma leikekirja, johon hän on kerännyt kuvia unelmakeittiöistään. Ammattitaitoinen suunnittelija osaa poimia unelmien joukosta juuri ne, jotka sopivat asiakkaan perheelle.

Keittiösuunnitteluun kannattaa varata aikaa. Budjetti on hyvä olla selvillä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Budjettiin vaikuttavat keittiön varusteet, arvioitu käyttöikä sekä asiakkaan resurssit: pystyykö asiakas asentamaan keittiön itse vai tarvitaanko ammattilaisen apua.

Keittiösuunnitelman voi teettää keittiömyymälöissä, joissa on suunnittelupalvelu. Keittiömyymälöiden hinnoittelussa on erilaisia käytäntöjä. Yleisin käytäntö on, että keittiöluonnos on maksullinen, mutta kaupan syntyessä suunnitelman hinta hyvitetään asiakkaalle.

Myös sisustusarkkitehdit ja -suunnittelijat tekevät keittiösuunnitelmia. Usein keittiösuunnittelun lisäksi mietitään myös kodin muita tiloja, jotta valmistuvaan uuteen asuntoon saadaan yhtenäinen ilme.

Kaikille toimiva ja viihtyisä

Paras keittiö täyttää asujien unelmat, soveltuu senhetkiseen elämäntilanteeseen ja jättää mahdollisuuden myös tuleville muutoksille. Jotta keittiö on kodin todellinen keskipiste, on keittiön oltava sekä toimiva että viihtyisä. Toimivuus syntyy kodinkoneiden tarkoituksenmukaisesta ja oikeasta sijoittelusta ja ergonomisista työtiloista. Viihtyisyys saadaan aikaiseksi pintamateriaaleilla, oikealla valaistuksella ja väreillä.

Esteetön suunnittelu pyrkii varmistamaan, että samoja tiloja voivat käyttää erilaiset ihmiset. Sama keittiö voi olla kaunis, turvallinen ja toimiva kaikkia sukupolvia varten.

Korjausrakentamisessakin lähdetään liikkeelle asukkaiden tarpeista ja toiveista keittiön suhteen. Rajoittavia tekijöitä on kuitenkin enemmän kuin uudisrakentamisessa, ja uein joudutaan tekemään sähkö- ja LVI-muutoksia. Korjausrakentamisessa keittiön suunnittelu aloitetaan selvittämällä keittiön mitat ja kalusteiden sijoittamista rajoittavat rakenteet, kuten ikkunat, oviaukot, hormit, lämpöpatterit, putket, ikkunapenkit ja verholaudat. Pohjapiirustuksen puuttuessa mitataan tila, piirretään se ja merkitään siihen viemäreiden ja vesipisteiden paikat. Koska vesipisteiden siirtäminen tulee yleensä kalliiksi, suunnitellaan keittiön muut toiminnot niiden ympärille.

Valaistuksella suuri merkitys

Keittiö on tärkeä työskentelytila, joka vaatii tehokasta yleis- ja paikallisvalaistusta. Mitä enemmän keittiöön saadaan luonnonvaloa, sen parempi.

Valitsemalla epäsuoran valaistuksen voi välttää liian kirkasta valoa ja voimakkaita heijastuksia.

Hyvin suunnitellulla sisustusvalaistuksella voidaan tuoda esille huoneen tyyliä ja korostaa yksityiskohtia. Myös huoneen mittasuhteita voidaan muuttaa valolla: korkeaa tilaa voi madaltaa sijoittamalla valaisimet mahdollisimman alas ja pienen tilan vaikutelmaa voi suurentaa suuntaamalla valaisimet ylöspäin.

Jotta työtasoille saadaan paras mahdollinen valo ilman häikäisyä, seinäkaappien alapohjaan kiinnitetyt valaisimet kannattaa sijoittaa valolistojen taakse piiloon. Kokonaan työtason valaiseva valaisin on parempi kuin pistemäiset kohdelamput. Lisäksi keittiössä voi olla kohdevalaistusta kaappien pohjaan upotetuista halogeeni- ja led-valaisimista. Halogeenien kirkas valo saattaa aiheuttaa heijastuksia kiiltävistä pinnoista, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun valitaan keittiön materiaaleja.

Ruokapöydän valaistuksen olisi hyvä olla säädettävissä. Himmenin on hyvä ratkaisu tähän tarkoitukseen; valaistuksen säädöllä luodaan tunnelmaa. Ruokapöydän yläpuolelle tulevat valaisimet sijoitetaan puolentoista metrin korkeudelle lattiatasosta.

Keittiön valaisimien valinnassa kannattaa muistaa niiden puhdistettavuus ja huollettavuus. Korkeissa ruokailutiloissa näkee usein kattoon upotettuja halogeenivaloja, joiden vaihtaminen on työlästä eikä onnistu ilman korkeita telineitä.

Pistorasiat oikeisiin kohtiin

Pistorasiaa ei saa sijoittaa korkeussuunnassa alle puolen metrin ja sivusuunnassa alle 20 sentin päähän pesualtaasta, jos pistorasiassa ei ole kantta.

Paikoillaan oleville koneille sijoitetaan pistorasiat seuraavasti: kylmäsäilytyslaiteet 2,2 metriä lattiasta, lattialla oleva astianpesukone 30 senttiä lattiasta, liesi 30 senttiä lattiasta ja liesituuletin 1,8 metriä lattiasta.

Kaapistoon sijoitettaville kodinkoneille varataan pistorasiat joko yläpuolella sijaitsevaan kaappiin tai alapuolella sijaitsevaan laatikkoon.

Keittiön pienkoneille asennetaan riittävä määrä pistorasioita työpöytätason yläpuolelle tai esimerkiksi saarekkeen päätyyn. Usein käytettäville laitteille, kuten kahvin- ja vedenkeittimelle, varataan omat pistorasiat.

Työtason kutakin 60 senttiä kohden asennetaan vähintään yksi kaksoispistorasia. Pistorasiat voivat olla seinässä tai valaisimessa. Yhtenä vaihtoehtona on myös työpöytätasosta ylösnostettava pistorasia.

Pistorasioita kannattaa sijoittaa myös ikkunoiden yläpuolelle, niin esimerkiksi jouluvalojen asentaminen käy kätevästi ilman jatkojohtoja. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon pistorasiatarve puhelimelle, tietokoneelle ja tv:lle.

Keittiön pistorasiat voi varustaa kytkinohjauksella, jolloin pistorasiaan liitettävät laitteet saa jännitteettömiksi. Kotoa lähdettäessä on helppo kytkeä keittiön sähkökoneet pois päältä, kun kytkin on sijoitettu eteiseen tai tuulikaappiin.

Kosteusvahti estää suuret vahingot

Vesi- ja viemäriliitäntöjen paikat selviävät keittiön karkean toiminnallisen suunnittelun jälkeen. Viemäri sijoitetaan aivan seinän viereen. Lisäksi asennetaan tilaa säästävää vesilukko, jotta allaskaappiin jäävä tila on parhaiten käytettävissä.

Vesivahingoilta voi välttyä kosteusvahdin avulla. Vahti kannattaa asentaa kaikkien vettä käyttävien ja kylmälaitteiden yhteyteen sekä rakenteisiin, joissa on kosteusvahingon vaara. Vuodon sattuessa kosteusvahti antaa hälytyksen merkkivalolla ja äänellä, ja vian voi korjata ennen kuin kalliit runkovauriot ehtivät syntyä. Kosteusvahdin voi liittää kodinohjausjärjestelmään: vahingon tapahtuessa järjestelmä hälyttää myös tekstiviestillä.

Keittiön ilmanvaihto järjestetään siten, ettei ruoanvalmistuksessa syntyvä höyry ja käry leviä asunnon muihin tiloihin. Keittiöön pyritään saamaan alipaine liesituulettimella, jolloin ilma virtaa muista tiloista keittiöön eikä päinvastoin. Liesituulettimen rasvasuodattimet pestään astianpesukoneessa kuukauden välein. Samalla tuulettimen sisäosat puhdistetaan rasvapalon välttämiseksi.

Liesikupu voidaan sijoittaa saarekkeen ylle, seinälle tai kaapiston alle. Leveys määräytyy paikan tai keittotason leveyden mukaan: kannattaa valita keittotasoa hieman leveämpi liesituuletin.

Vähintään seitsemän neliötä

Keittiön tilantarpeeseen vaikuttavat perheen koko ja ruokatalouden hoitotapa. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon keittiö monitoimitilana ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Keittiössä tehdään paljon muutakin, kuin valmistetaan ruokaa. Olohuoneeseen avoimen, yhtenäisen tilan myötä keittiöstä on tullut yhä enemmän oleskelutila. Keittiön vähimmäiskoko on seitsemän neliötä. Keittiön, johon sijoitetaan ruokapöytä, tulisi olla vähintään 13–15 neliötä. Tupakeittiötä käytetään ruoanvalmistukseen ja ruokailun ohella oleskeluun, ja se on kooltaan 15–30 neliötä.

Keittiötyyppejä on useita. I-keittiössä kalusteet ovat yhdellä seinällä. Se sopii pienelle taloudelle. Työskentelyn kannalta se on tehokas ja tiivis. Toimiva I-ratkaisu vaatii noin kolme metriä yhtenäistä seinää. II-keittiössä kalusteet on sijoitettu vastakkaisille seinille. Kalusteiden väliin jää kapeahko käytävä, jonka on oltava 1,3 metriä leveä, jotta alakaappeja on hyvä käyttää ja keittiössä mahtuu työskentelemään.

L-keittiö soveltuu perhekeittiöksi. Siinä on kalusteet sijoitettu kahdelle vierekkäiselle seinälle. L-keittiöön mahtuu yleensä reilunkokoinen ruokailupaikka. Nurkkatilan hyödyntäminen on mahdollista erilaisilla kulmakaapeilla.

U-keittiössä on kalusteita kolmella eri seinällä. Keittiöön muodostuu kaksi kulmaa, joita on kalustettava erilaisilla kulmaratkaisuilla. Kulmaan on mahdollista sijoittaa myös liesi ja uuni. Keskelle jätetään riittävästi tilaa, jotta työskenteleminen keittiössä on joustavaa.

Saarekekeittiö vaatii paljon tilaa, jotta se saadaan toimivaksi. Keittotasolliseen saarekkeeseen tarvitaan myös apuvesipiste ja työskentelytilaa keittotason ympärille. Saareke voi toimia myös pelkkänä työtasona. Saarekkeelle voi kattaa noutopöydän juhlatilanteissa, sen ääressä voi nauttia aamu- ja välipalat ja se on myös oivallinen leipomispöytä.

Paras paikka keittiölle

Keittiön parhaita ilmansuuntia ovat itä tai länsi. Etelän puolella keittiöt saattavat olla kesällä liian kuumia ja pohjoisen puolella keittiöstä voi tulla liian pimeä. Leikkipihalle aukeavat ikkunat helpottavat leikkivien lasten silmälläpitoa ja luovat yhteyttä ulkoympäristöön. Keittiöstä olisi myös hyvä nähdä pihaan tulijat.

Keittiö on hyvä sijoittaa sisääntulon tuntumaan; suora yhteys eteisestä keittiöön helpottaa ostosten kuljettamista. Avoin ratkaisu mahdollistaa sen, että ruoanlaittajaa ei eristetä olohuoneessa olijoista. Ovi keittiöstä ulkoruokailutilaan helpottaa astioiden ja ruokien kuljettamista; lyhyen kesän kahvi- ja ruokailuhetket pihalla ovat pientaloasumisen tähtihetkiä. Keittiön läheisyydessä olevaa vaatehuoltotilaa voidaan tarvittaessa käyttää keittiön aputilana.

Kodinkoneet valitaan ennen kalusteita

Keittiöön kiinteästi sijoitettavien kodinkoneiden tarve ja niiden toimintaedellytykset pitää miettiä ennen varsinaisen keittiösuunnitelman laatimista. Keittiökalusteiden ostajista suurin osa päättää ensin keittiökalusteet ja vasta sen jälkeen valitsee kodinkoneet. Tällöin on olemassa riski, että valitut kodinkoneet eivät mahdukaan niille varattuihin tiloihin.

Kodinkoneet on sijoitettava niin, että ne selviytyvät tehtävästään parhaalla mahdollisella tavalla. Koneen toimintaan vaikuttavat ilmanvaihto, ympäristön lämpötila ja kosteus.

Keittiö avautuu nykyisin usein oleskelutiloihin, ja sen halutaan sulautuvan muuhun sisustukseen. Integroidut kylmäsäilytyslaitteet ja astianpesukoneet ovat yleistyneet. Kalusteovia asennettaessa on tarkistettava kalusteovien mitoitus, ovien saranointi ja kylmäsäilytyslaitteiden ilmankiertotilat.

Koneiden läheisyyteen tarvitaan aina työ- ja laskutilaa vähintään 40 senttiä. Koneiden pistorasiat eivät saa jäädä koneiden taakse. Liitosjohdon pitäisi olla irrotettavissa ilman, että konetta joudutaan siirtämään.

Koneiden käyttöä helpottaa, jos ne on sijoitettu ergonomisesti hyvälle käyttökorkeudelle ja pienimmätkin koneet ovat helposti otettavissa esille. Kaikkien koneiden sijoittaminen suositellulle korkeudelle vähentää kuitenkin työpöytätasojen määrää. Pienemmissä keittiöissä on valittava ne koneet, jotka halutaan sijoittaa käyttökorkeudelle. Useimmiten talon käytetyin kone on astianpesukone.

Kalusteiden säädettävyys tärkeää

Ergonomia on hyvän keittiösuunnittelun kulmakivistä: keittiössä työskentelee eri-ikäisiä ja erikokoisia henkilöitä. Vaatimuksiin pystytään vastaamaan, jos kalusteet ovat korkeudeltaan säädettäviä. Erimittaisille käyttäjille saadaan sopiva työskentelykorkeus esimerkiksi pyörillä liikuteltavilla apupöydillä.

Keittiön työpöytäkorkeus valitaan keittiön pääasiallisen käyttäjän mukaan. Useimmille käyttäjille sopiva korkeus on 85 – 90 senttiä lattiasta.

Jos keittiön pääasiallinen käyttäjä on alle 165-senttinen, on 85 senttiä korkea työtaso parempi valinta.

Keittiön mitoituksessa otetaan huomioon myös ulottuminen korkeussuunnassa. Parhaiten käytettävissä oleva alue korkeussuunnassa on 70 – 130 senttiä lattiasta, jolloin vältytään turhalta kiipeilyltä ja kurottelusta. Tälle alueelle sijoitetaan eniten käytössä olevat ja painavat tavarat.

Lapsiperheiden keittiöissä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ulottumiseen. Jotta lapset ylettyisivät ottamaan esimerkiksi astioita turvallisesti, kannattaa mukit, lasit ja lautaset sijoittaa pöytäkaapin laatikkoihin.

Työpöydän ja seinäkaappien välinen etäisyys on 40 – 50 senttiä. Ikäihmisille mitta voi olla 30 – 40 senttiä, ja tarvittavat tavarat kannattaa usein sijoittaa seinäkaappien sijasta laatikostoihin. Ikäihmisen keittiötä suunniteltaessa on muistettava myös mahdollisen avustajan tarvitsema tila.

Kalusteiden materiaalilla on väliä

Keittiökaapin rungon materiaalina on yleisemmin matalapainelaminaatilla päällystetty lastulevy. Saatavana on myös MDF- eli puupuristelevyä sekä massiivipuuta. Keittiössä olisi suositeltavaa käyttää kosteudenkestävää runkomateriaalia. Runkomateriaalin tärkein ominaisuus on kestävyys.

Hyllyjen paksuus vaihtelee, mutta taipumisen estämiseksi leveämmissä kaapeissa tulisi käyttää hyllyjä, joiden paksuus on 18–22 millimetriä.

Keittiökalusteiden vertailutilanteessa pitää kiinnittää huomiota oven ja rungon materiaaliin ja pinnoitukseen, hyllyjen paksuuteen ja säädettävyyteen, kannakkeiden tukevuuteen, saranoiden kestävyyteen, sulkimiin, laatikostojen rakenteeseen ja viimeistelyyn.

Keittiön kaappien ja ovimallien ja -pintojen tarjonta on entistä laajempi. Mietittäviä asioita ovat helppo puhdistettavuus sekä hyvä kosteuden, kulutuksen ja iskun kesto.

Keittiökalusteiden ovien runkomateriaalina käytetään lastulevyä, MDF-levyä ja umpipuuta. Ovien pintamateriaalina on yleisimmin matalapainelaminaatti eli melamiini, korkeapainelaminaatti, PVC-pinnoite, maali, puuviilu, vaha tai lakka. Eri pintamateriaalit vaikuttavat oven kestävyyteen ja puhdistettavuuteen.

Työpöytätason on oltava kestävä, helppohoitoinen ja hygieeninen. Korkeapainelaminaatilla päällystetty lastulevyä on edullinen, kestävä ja helppohoitoinen, ja sillä on hyvä kulutuksen- ja iskunkesto. Massiivipuu on ekologinen materiaali. Naarmut ja tahrat voidaan tarvittaessa hioa pois. Puutaso on käsiteltävä säännöllisesti esimerkiksi pellavaöljyllä tai vahalla, sillä huonosti käsitelty taso imee itseensä kosteutta. Puutasolla on myös huono lämmönkesto.

Kivi on kestävä työtasomateriaali, jolla on hyvä lämmön- ja kosteudenkesto, eikä se naarmuunnu helposti. Sen viileä pinta sopii monenlaiseen ruoanvalmistukseen ja leivontaan. Luonnonkivistä työpöytämateriaaliksi soveltuu parhaiten graniitit. Hapot voivat vaurioittaa kivitasoa. Kivitasoa täytyy hoitaa niille tarkoitetuilla hoitoaineilla.

Ruostumaton teräs on työpöytätasona helppo puhdistaa ja sillä on hyvä lämmön- ja kosteudenkesto. Se ei tahraannu, mutta kiiltävässä pinnassa naarmut näkyvät helposti.

Massatasot valmistetaan kierrätysmuovista. Niiden ominaisuuksia ovat helppo puhdistettavuus, hygieenisyys ja hyvä iskun-, kulutuksenja kosteudenkesto. Tuotteet ovat läpivärjättyjä, joten pintaan tulleet naarmut ja kolhut voidaan hioa.

Luokitukset

Keittiö