ARTIKKELI: Lämpöpumppu talon ja tarpeen mukaan
6 3 2020
Pientalon lämmityksessä pumpulla on väliä. Ilmalämpöpumppu on investoinniltaan ja energiansäästökyvyiltään kevein ratkaisu, ilma-vesilämpöpumppu sopii hyvin matalaenergiajärjestelmään. Maalämpöpumpun edut pääsevät parhaiten esille, kun kiinteistön vuotuinen energiankulutus on 40 000 kilowattituntia tai enemmän.

Ilmalämpöpumppu ei voi ottaa koko vastuuta lämmityksestä
Ilmalämpöpumppu sopii parhaiten pientaloon, jossa on suora sähkölämmitys ja avara pohjaratkaisu.
Laite on hyvä lisälämmitin myös vesikiertoisiin sähkölämmitystaloihin, mutta silloin sen oikea käyttö lämmitysjärjestelmän rinnalla korostuu.
Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama lämpöenergia vähenee pakkasten kiristyessä ja lämpötila ei yleensä leviä riittävästi kaikkiin tiloihin. Lämpöpumppu toimii sitä tehokkaammin, mitä pienempi lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on.
Yleensä ilmalämpöpumppu on tukilämmitysmuoto varsinaiselle lämmitysjärjestelmälle, kuten patteri-, lattia- tai kattolämmitykselle. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, aseta varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpötilan asetusarvo 2–4 astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle, esimerkiksi patteritermostaatit 17–19 asteeseen ja lämpöpumppu 21 asteeseen. Muun lämmitysjärjestelmän päivälämpötila-asetuksia kannattaa alentaa, jos se on mahdollista.

Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Pumpun käyttäminen jäähdytykseen lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö osaltaan niitä säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu lämmityskauden aikana. Tästä syystä jäähdytystoimintoa kannattaa käyttää vain kohtuudella ja todelliseen tarpeeseen. Pumppu on syytä laittaa pois päältä, kun poistutaan kotoa.
Ilmalämpöpumppu voi vähentää kokonaisenergiankulutusta enintään 10–30 prosenttia. Suhteellisesti suurimmat säästöt saadaan ominaiskulutukseltaan ja pinta-alaltaan suurimmissa taloissa. Kun talo tarvitsee paljon lämmitystehoa neliötä kohden, on säästöpotentiaali suurempi. Energiansäästöä syntyy vähemmän, jos huonetiloja on jaettu väliseinillä – avoimissa tiloissa lämpö leviää tehokkaammin.
Ilma-vesilämpöpumppu parhaimmillaan lauhalla säällä
Ilma-vesilämpöpumppu toimii erinomaisesti matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteydessä.
Paras vaihtoehto on vesikiertoinen lattialämmitys, mutta järjestelmään voidaan kytkeä myös vesipatterit tai ilmakonvektorit. Ilmavesi-lämpöpumpun hankinta on kannattavinta, kun kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa vähintään 25 000 kilowattituntia, ilma-vesilämpöpumppu liitetään lattialämmitykseen, käyttövedenkulutus on melko vähäistä ja sää pysyy lauhana.
Kun lämmitystarve on suurimmillaan, ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on heikoimmillaan. Pakkasten kiristyessä tarvitaan myös lämpimämpää lämmitysvettä kuin lauhan sään vallitessa. Se saattaa muodostua monille laitemalleille haasteeksi. Lyhyet ja kovat pakkasjaksot eivät vaikuta merkittävästi vuotuiseen energiatarpeeseen, sillä lämmityskausi kokonaisuudessaan on pitkä myös Etelä-Suomessa.
Käyttöveden lämmitys ilma-vesilämpöpumpulla on vain hieman sähkölämmitystä tehokkaampaa. Laite tuottaa noin puolet vähemmän tehoa -20 asteessa kuin +7 asteessa. Jos laite on teholtaan liian pieni, tukilämmitys joudutaan aloittamaan aiemmin kuin käyttöolosuhteet muuten pakottaisivat tekemään. Toisaalta, jos laite on teholtaan liian suuri, se on käynnissä vain hyvin lyhyitä käyttöjaksoja erityisesti kesäaikana, mikä heikentää lämpökerrointa.

Ilma-vesilämpöpumpuilla päästään sähkölämmityskohteissa keskimäärin noin 30 prosentin energiansäästöön. Öljylämmityskohteissa säästöä kertyy hieman enemmän, noin 40 prosenttia. Parhaimmillaan ilmavesilämpöpumpun tuotto on, kun lämpö ajetaan lähes kokonaisuudessaan lattialämmityspiireihin, ja käyttövesi lämmitetään erikseen sähköllä. Olemassa olevissa kohteissa lämpöpumpun tuoma säästö on paljolti kohteesta riippuvainen.
Maalämpöpumppu suureen kulutukseen
Maalämpö soveltuu erinomaisesti matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteyteen. Paras on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa kiertävän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkostossa.
Myös ilmakiertoinen lattialämmitys tai ilmalämmityskanavisto voidaan kytkeä maalämpöön erillisen lämmönvaihtimen kautta.
Maalämpöä kannattaa erityisesti harkita lämmitysmuodon vaihtoehtona, kun tarkastellaan takaisinmaksuaikaa ja kun kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa vähintään 30 000–35 000 kilowattituntia, mieluiten yli 40 000 kilowattituntia vuodessa.

Maalämpöpumppu liitetään lattialämmitykseen tai matalalämpöiseen vesipatteriverkkoon (enintään 50–55 astetta). Lämmönkeruupiiri voidaan asentaa vaakaputkistona savimaahan, tai lämmönkeruupiirille voidaan tehdä porakaivo, kun kallio on enintään noin 10 metrin syvyydellä.
Jos kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa alle 25 000 kilowattituntia vuodessa ja jos maalämpöpumppu on tarkoitus liittää korkealämpöiseen radiaattoriverkkoon (korkeimmillaan 60–70 astetta), niin maalämpöpumpun kannattavuus on tapauskohtaisempaa.
Poistoilmalämpöpumppu hoitaa myös ilmanvaihtokoneen tehtävät
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta ilmanvaihtoputkiston kautta. Pumppu siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Poistoilmalämpöpumppu vaatii toimintaansa tuloilma- ja poistoilmakanaviston. Mallista riippuen poistoilmalämpöpumpulla voidaan usein myös viilentää sisäilmaa.
Energiaa saadaan poistoilmasta vuositasolla hyödyksi noin 60–70 prosenttia. Poistoilmasta saadaan energiaa talteen edellyttäen, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta. Tarvittava lisälämpö tuotetaan useimmiten lämpöpumpun vesivaraajan sähkövastuksella. Poistoilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Talossa, jossa on poistoilmalämpöpumppu, kannattaa erityisesti pakkasjaksojen aikana polttaa puuta, jolloin voidaan pienentää ostettavan sähköenergian määrää.
Poistoilmalämpöpumppu on kannattavin matalaenergia-uudistalossa eli kun sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen nähden. PILP-investointi maksaa 150-neliöisessä uudistalossa noin 6 000–13 000 euroa.
Poistoilmalämpöpumppu huolehtii lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Talossa, jossa on poistoilmalämpöpumppu, ei tarvita erillistä ilmanvaihtokonetta eikä lämmöntalteenottolaitetta.
Teksti: Motiva
Lähde: energiatehokaskoti.fi
6 3 2020
Luetuimmat uutiset
RakennusFakta.fi
RakennusFakta.fi auttaa löytämään rakennusalan tuotteita ja ratkaisuja
-
Tervasaaren aitta on myyty ravintolaksi 335 000 eurolla
Helsingin kaupunki on myynyt Kruununhaan edustalla sijaitsevan Tervasaaren aitan Kidvekkeli Oy:lle ja Korpi Capital Oy:lle. Aitta myytiin ravintola- ja kahvilakäyttöön. Aitasta saatiin 20 tarjousta.
-
Finlandia-talon julkisivumarmoria myytävänä
Finlandia-talon vanhojen julkisivumarmoreiden purku on alkanut ja kaupunkilaisilla on mahdollisuus ostaa itselleen kappale historiaa, kun 1000 neliömetriä kokonaisena purettuja laattoja, noin 600 kappaletta, on nyt myynnissä. Noin 6000 neliömetriä Finl...
-
TUOTEUUTUUS: Velux: Aurinkoenergialla toimiva 3 in 1 -kattoikkuna
Velux tuo markkinoille aurinkoenergialla toimivan uuden 3 in 1 -kattoikkunan. Ikkunan automaattinen sadetunnistin sulkee ikkunan havaitessaan sadetta. Ikkunaa voi ohjata kaikilla Veluxin älykotiratkaisuilla, kuten Velux App Control -sovelluksella tai l...
-
Museovirastolta avustuksia maailmanperintökohteiden hoitoon
Suomen maailmanperintökohteiden restaurointi-, hoito- ja korjaustoimenpiteisiin Raumalla, Verlassa ja Suomenlinnassa on myönnetty avustusta yhteensä 238 000 euroa.
-
TUOTEUUTUUS: Geberit: Sivuliitännällinen CleanLine-kaivo
Geberit CleanLine -suihkukourujen uutuus on sivuliitännällinen kaivoelementti. Uutuuden avulla on mahdollista yhdistää esimerkiksi saunan kuivakaivo samaan viemäröintiin suihkun kanssa. Yhden kaivoelementin kapasiteetti on suunniteltu yhden suihkun vie...
-
Kiinteistönvälittäjät: Vanhojen asuntojen kauppa yhä vilkasta
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelussa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 18 179 myytyä asuntoa, eli 13 % enemmän kuin vuonna 2019 mutta vähemmän kuin viime vuonna.
-
Naantalin asuntomessualueelle tulee saunarivitalo
Asuntomessujen ranta-alueelle rakennetaan saunarivitalo, jossa on neljä piensaunaa ja oma uintilaituri. Saunaan voi hankkia osakkuuden tai koko saunan voi ostaa omakseen.
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...