ARTIKKELI: Lämpöpumppu talon ja tarpeen mukaan

 

Pientalon lämmityksessä pumpulla on väliä. Ilmalämpöpumppu on investoinniltaan ja energiansäästökyvyiltään kevein ratkaisu, ilma-vesilämpöpumppu sopii hyvin matalaenergiajärjestelmään. Maalämpöpumpun edut pääsevät parhaiten esille, kun kiinteistön vuotuinen energiankulutus on 40 000 kilowattituntia tai enemmän.

ARTIKKELI: Lämpöpumppu talon  ja tarpeen mukaanIlmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Pumpun käyttäminen jäähdytykseen lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö osaltaan niitä säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu lämmityskauden aikana. Tästä syystä jäähdytystoimintoa kannattaa käyttää vain kohtuudella ja todelliseen tarpeeseen. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Ilmalämpöpumppu ei voi ottaa koko vastuuta lämmityksestä

Ilmalämpöpumppu sopii parhaiten pientaloon, jossa on suora sähkölämmitys ja avara pohja­ratkaisu.

Laite on hyvä lisälämmitin myös vesikiertoisiin sähkölämmitystaloihin, mutta silloin sen oikea käyttö lämmitysjärjestelmän rinnalla korostuu.

Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama lämpöenergia vähenee pakkasten kiristyessä ja lämpötila ei yleensä leviä riittävästi kaikkiin tiloihin. Lämpöpumppu toimii sitä tehokkaammin, mitä pienempi lämpötilaero sisä- ja ulko­ilman välillä on.

Yleensä ilmalämpöpumppu on tukilämmitysmuoto varsinaiselle lämmitysjärjestelmälle, kuten patteri-, lattia- tai kattolämmitykselle. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, aseta varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisä­lämpötilan asetusarvo 2–4 astetta ilma­lämpöpumpun asetusarvoa matalammalle, esimerkiksi patteritermostaatit 17–19 asteeseen ja lämpöpumppu 21 asteeseen. Muun lämmitysjärjestelmän päivälämpötila-asetuksia kannattaa alentaa, jos se on mahdollista.

Kaapeli
Maalämpöpumpun lämmönkeruupiiri voidaan asentaa vaakaputkistona savimaahan, tai lämmönkeruupiirille voidaan tehdä porakaivo. Kuva: Vastavalo

Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Pumpun käyttäminen jäähdytykseen lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö osaltaan niitä säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu lämmityskauden aikana. Tästä syystä jäähdytystoimintoa kannattaa käyttää vain kohtuudella ja todelliseen tarpeeseen. Pumppu on syytä laittaa pois päältä, kun poistutaan kotoa.

Ilmalämpöpumppu voi vähentää kokonaisenergiankulutusta enintään 10–30 prosenttia. Suhteellisesti suurimmat säästöt saadaan ominaiskulutukseltaan ja pinta-alaltaan suurimmissa taloissa. Kun talo tarvitsee paljon lämmitystehoa neliötä kohden, on säästöpotentiaali suurempi. Energiansäästöä syntyy vähemmän, jos huonetiloja on jaettu väliseinillä – avoimissa tiloissa lämpö leviää tehokkaammin.

Ilma-vesilämpöpumppu parhaimmillaan lauhalla säällä

Ilma-vesilämpöpumppu toimii erinomaisesti matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteydessä.

Paras vaihtoehto on vesikiertoinen lattia­lämmitys, mutta järjestelmään voidaan kytkeä myös vesipatterit tai ilmakonvektorit. Ilmavesi-lämpöpumpun hankinta on kannattavinta, kun kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa vähintään 25 000 kilowattituntia, ilma-vesilämpöpumppu liitetään lattialämmitykseen, käyttövedenkulutus on melko vähäistä ja sää pysyy lauhana.

Kun lämmitystarve on suurimmillaan, ilma­vesilämpöpumpun hyötysuhde on heikoimmillaan. Pakkasten kiristyessä tarvitaan myös lämpimämpää lämmitysvettä kuin lauhan sään vallitessa. Se saattaa muodostua monille laitemalleille haasteeksi. Lyhyet ja kovat pakkas­jaksot eivät vaikuta merkittävästi vuotuiseen energiatarpeeseen, sillä lämmityskausi kokonaisuudessaan on pitkä myös Etelä-Suomessa.

Käyttöveden lämmitys ilma-vesilämpöpumpulla on vain hieman sähkölämmitystä tehokkaampaa. Laite tuottaa noin puolet vähemmän tehoa -20 asteessa kuin +7 asteessa. Jos laite on teholtaan liian pieni, tukilämmitys joudutaan aloittamaan aiemmin kuin käyttöolo­suhteet muuten pakottaisivat tekemään. Toisaalta, jos laite on teholtaan liian suuri, se on käynnissä vain hyvin lyhyitä käyttöjaksoja erityisesti kesäaikana, mikä heikentää lämpökerrointa.

Pumput
Maalämpöä kannattaa erityisesti harkita lämmitysmuodon vaihtoehtona, kun tarkastellaan takaisinmaksuaikaa ja kun kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa vähintään 30–35 000 kilowattituntia, mieluiten yli 40 000 kilowattituntia vuodessa. Kuva: Ari Nakari

Ilma-vesilämpöpumpuilla päästään sähkölämmityskohteissa keskimäärin noin 30 prosentin energiansäästöön. Öljylämmityskohteissa säästöä kertyy hieman enemmän, noin 40 prosenttia. Parhaimmillaan ilmavesilämpöpumpun tuotto on, kun lämpö ajetaan lähes kokonaisuudessaan lattialämmityspiireihin, ja käyttö­vesi lämmitetään erikseen sähköllä. Olemassa olevissa kohteissa lämpöpumpun tuoma säästö on paljolti kohteesta riippuvainen.

Maalämpöpumppu suureen kulutukseen

Maalämpö soveltuu erinomaisesti matala­lämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteyteen. Paras on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa kiertävän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkostossa.

Myös ilmakiertoinen lattialämmitys tai ilmalämmityskanavisto voidaan kytkeä maalämpöön erillisen lämmönvaihtimen kautta.

Maalämpöä kannattaa erityisesti harkita lämmitysmuodon vaihtoehtona, kun tarkastellaan takaisinmaksuaikaa ja kun kokonaisenergian­kulutus on lähtötilanteessa vähintään 30 000–35 000 kilowattituntia, mieluiten yli 40 000 kilowattituntia vuodessa.

Näyttö
Kuva: Vastavalo

Maalämpöpumppu liitetään lattialämmitykseen tai matalalämpöiseen vesipatteriverkkoon (enintään 50–55 astetta). Lämmönkeruupiiri voidaan asentaa vaakaputkistona savimaahan, tai lämmönkeruupiirille voidaan tehdä porakaivo, kun kallio on enintään noin 10 metrin syvyydellä.

Jos kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa alle 25 000 kilowattituntia vuodessa ja jos maalämpöpumppu on tarkoitus liittää korkea­lämpöiseen radiaattoriverkkoon (korkeimmillaan 60–70 astetta), niin maalämpöpumpun kannattavuus on tapauskohtaisempaa.

Poistoilmalämpöpumppu hoitaa myös ilmanvaihtokoneen tehtävät

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ottaa lämmitys­energiaa talosta poistettavasta ilmasta ilmanvaihtoputkiston kautta. Pumppu siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Poisto­ilmalämpöpumppu vaatii toimintaansa tulo­ilma- ja poistoilmakanaviston. Mallista riippuen poistoilmalämpöpumpulla voidaan usein myös viilentää sisäilmaa.

Energiaa saadaan poistoilmasta vuosi­tasolla hyödyksi noin 60–70 prosenttia. Poisto­ilmasta saadaan energiaa talteen edellyttäen, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta. Tarvittava lisä­lämpö tuotetaan useimmiten lämpö­pumpun vesivaraajan sähkövastuksella. Poistoilma­lämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Talossa, jossa on poistoilma­lämpöpumppu, kannattaa erityisesti pakkasjaksojen aikana polttaa puuta, jolloin voidaan pienentää ostettavan sähköenergian määrää.

Poistoilmalämpöpumppu on kannattavin matalaenergia-uudistalossa eli kun sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen nähden. PILP-investointi maksaa 150-neliöisessä uudistalossa noin 6 000–13 000 euroa.

Poistoilmalämpöpumppu huolehtii lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttö­veden tuottamisesta. Talossa, jossa on poistoilmalämpöpumppu, ei tarvita erillistä ilman­vaihtokonetta eikä lämmöntalteenotto­laitetta.

Teksti: Motiva

Lähde: energiatehokaskoti.fi

 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...