ARTIKKELI: Rakennusmateriaali on makuasia

 

Kaikille tavallisimmille rakennusmateriaaleille eli puulle, kivelle ja hirrelle löytyy omat kannattajansa ja kaikista näistä syntyy hyvä ja energiatehokas talo oikein suunniteltuna ja toteutettuna. Viime vuosina erityisesti hirsitalot ovat kasvattaneet suosiotaan.

ARTIKKELI: Rakennusmateriaali on makuasiaHengittävä rakennus on hengittävä sekä seinä-, alapohja- että yläpohja­rakenteiltaan. Silloin kaikki osat toimivat samoin periaattein. Rakennus tulee aina suunnitella kokonaisuutena. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Eri rakennusmateriaaleihin kytketään erilaisia mielikuvia. Materiaalin valintaan vaikuttavat nykyisin erityisesti sisä­ilmaan, ekologisuuteen tai jälleenmyyntiarvoon liittyvät tekijät ja mielikuvat.

Ekologiset tekijät yhdistyvät mielikuvissa enemmän puumateriaaleihin ja erityisesti hengittävänä ja kodikkaana miellettyyn hirteen. Kivitaloon liitetään enemmän sellaisia ominaisuuksia kuin kestävyys, arvokkuus, edustavuus ja arvon säilyminen.

Puutalot hallitsevat

– Puurankarakenne on ylivoimaisesti yleisin vaihtoehto pientalorakentamisessa, sen osuus on noin 2/3 kaikesta uudisrakentamisesta. Viime vuosina hirsirakentaminen on kasvattanut osuuttaan siten, että hirsitalot ovat tuplanneet markkinaosuutensa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hirsitalojen osuus on nykyisin hieman yli 20 prosenttia ja kivitalojen 12 prosenttia. Hirsirakentamisen kasvu on syönyt erityisesti puurankarakenteisten talojen osuutta, Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen toteaa.

Tiili
Kivitalot rakennetaan yleensä paikan päällä tontilla. Kivitalot toteutetaan lähes aina asiakkaiden suunnitelmista. Kuva: Pixabay

Rautiaisen mukaan noin 70–75 prosenttia uusista omakotitaloista perustuu valmistalopaketteihin tai teollisesti tuotettuihin paketteihin. Valmistalopaketti-käsite pitää sisällään monenlaisia vaihtoehtoja toteutuksen suhteen. Valmistalopaketissa voi olla enemmän tai vähemmän valmiita elementtejä ja moduuleja.

– Vaikka puhutaan talopakettirakentamisesta, jatkuvasti suurempi osa omakotitaloista lähtee asiakkaiden omista suunnitelmista. Talotehtailla on paljon mallistoja, mutta ne toimivat nykyisin lähinnä ideakirjastoina, joiden pohjalta lähdetään muuntelemaan niitä omien toiveiden mukaisiksi enemmän tai vähemmän. Tai sitten tehdään kokonaan asiakkaan omista suunnitelmista. Paikallarakentamisen osuus on vähentynyt koko ajan ja on nykyisin noin 10 – 15 prosentin luokkaa, Rautiainen sanoo.

Kun talo suunnitellaan ja toteutetaan ammatti­taidolla ja huolella, on lopputulos yleensä hyvä, oli rakennusmateriaali mikä tahansa. Myös kustannukset ovat aika samankaltaiset eri materiaaleilla.

– Ainakin pääkaupunkiseudulla voi lähteä siitä, että 3 000 euroa bruttoneliötä kohti on vallitseva kustannustaso. Materiaalista tuleva kustannus on kymmenen prosentin marginaalissa kokonaiskustannuksista, arkkitehti Jari Lahti Plusarkkitehdit Oy:stä toteaa. Plusarkkitehdeillä on pitkä kokemus eri materiaaleista rakennettujen pientalojen suunnittelusta.

Puutalot kohti yksiaineisuutta

Talon hengittävyys ja ekologisuus ovat nykyisin niin painavia valintakriteereitä, että tämä on muuttanut puurankatalojenkin materiaali­valintoja kohti yksiaineisuutta.

Aiemmin puutalojen kantavaan rankarakenteeseen liitettiin varsin monimutkaisia eriste- ja höyrysulkurakenteita eri materiaaleista, jotta talosta tulisi riittävän energiatehokas. Moniaineinen rakenne voi olla riskitekijä varsinkin silloin, jos materiaalien sääsuojaus ei toimi kunnolla työmaalla.

Ongelmia syntyy myös, jos höyrysulkuun ja eristerakenteeseen tulee reikiä rakentamisen aikana tai saumaukset on tehty huonosti. Seinän monikerroksisen rakennepaksuuden vuoksi kaste­piste voi siirtyä eristekerroksen sisälle. Rakennusvirheiden tuottama kosteus jää muhimaan eristekerroksiin ja tuottaa lopulta hometta ja muita epäpuhtauksia rakenteisiin ja sisäilmaan.

– Nykyisin päädytään monesti siihen, että rakenteeseen ei laiteta mineraalivillaa ja muovista höyrynsulkua tai kipsilevyä, vaan käytetään puukuitulevyä ja puukuituvillaa ja ilmansulkupaperia. Näin pyritään rakenteellisesti yksiaineiseen suuntaan ja hengittävyyteen, Lahti toteaa.

Materiaaleista riippumatta rakennus on turvallista toteuttaa siten, että kaikissa rakennusvaipan osissa on sama rakennusfysikaalinen logiikka. Eli niin sanottu hengittävä rakennus on hengittävä sekä seinä-, alapohja- että yläpohja­rakenteiltaan. Silloin kaikki osat toimivat samoin periaattein. Rakennus tulee aina suunnitella kokonaisuutena ja kokonaisuudessa kannattaa käyttää saman tuotesarjan tuotteita, jotka on suunniteltu toimimaan yhdessä.

Lauta
Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 30–70 vuotta olosuhteista, toteutustavasta ja huollosta riippuen. Puutalo on myös hiilinielu, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen uhkien alla. Kuva: Monicore, Pixabay

Hirsitalo tuli kaupunkiin

Hirsi on yksiaineinen ja hengittävä rakennus­materiaali, mikä on ollut tärkeänä syynä hirsitalorakentamisen kasvuun. Toinen tekijä on se, että rakentamiseen käytetty hirsi toimii hiilinieluna. Yhtenä keskeisenä syynä ovat hirsirakentamisen uudet innovaatiot.

Painumattomat hirsirakenteet ovat tuoneet lisää mahdollisuuksia hirsitalojen toteuttamiseen. Nyt voidaan tehdä sellaisia rakenne- ja arkkitehtuuriratkaisuja, jotka eivät olleet mahdollisia aikaisemmin. Nykyhirsitalot soveltuvat hyvin myös kaupunkiympäristöön.

– Hirsitaloissa voidaan nykyisin käyttää myös isoja ikkunoita. Puuntyöstekniikan kehittyminen on mahdollistanut uudenlaista hirsidetaljiikkaa, kuten niin sanotun citynurkan. Samoin seinien välijäykistykset eli följarit voidaan nykyisin piilottaa seinien sisään, jolloin saadaan pitkiä yhtenäisiä hirsiseinäpintoja ilman katkoksia, Lahti kertoo.

– Kymmenen vuotta sitten ei hirsitaloja kaupunkialueelle juuri rakennettu, mutta nykyään joka toinen meidän toimistollemme tullut kysely tulee hirsitaloista. Tosin olemme vähän profiloituneetkin siihen suuntaan. Mutta kyllä tämä on laajempikin ilmiö, mikä on käynyt ilmi rakennus­valvontaviranomaisten kanssa keskustellessa, Lahti jatkaa.

Hirsitalojen kasvanut kysyntä näkyy Lahden mukaan myös siinä, että hirsitalopakettien hinnat ovat lähteneet nousuun. Aiemmin hirsi on mielletty halpana mökkien rakennusaineena, mutta nykyiset hirsitalot alkavat olla jo tarjonnan kalliimmasta päästä.

Teollinen valmiselementti- ja modulirakentaminenkin alkaa näkyä nykyisessä hirsitalotarjonnassa. Hirsitalonkin voi saada jo valmiina massiivihirsimoduleista tehtynä. Tyypillisesti hirsitalo rakennetaan kuitenkin paikan päällä. Hirsirakenne on helppo ja nopea rakentaa ja se on pystytettynä pintakäsittelyä vaille valmis.

Massiivihirsitaloille on energialaskelmissa omat kategoriansa. Hirsitaloilla on lievennys energiatehokkuusvaatimuksissa noin vuodesta 2010 lähtien. Niiden U-arvovaatimus eli lämmönläpäisykerroin on heikompi kuin muissa rakennusmateriaaleissa, koska massiivihirren lämmöneristyskyky on huonompi kuin muissa rakennustavoissa. Yksittäisen rakenteen U-arvoa tärkeämpää on kuitenkin talon kokonais­energiatehokkuus.

Hirren huonompaa eristävyyttä voidaan kompensoida eristämällä jokin toinen rakennusosa paremmin. Huonompaa U-arvoa voidaan myös kompensoida energiatehokkaalla ilmanvaihtojärjestelmällä tai käyttämällä uusiutuvaa energiaa lämmityksessä.

Puumateriaali tasaa ilmankosteutta

Massiivihirren tiedetään tasaavan kodin ilmankosteutta sopivaksi, jolloin siellä on helppo hengittää. Hirsi varastoi myös lämpöä, mikä auttaa tasaamaan ulkoilman nopeita lämpötilavaihteluja.

VTT:n tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sisä­ilman kosteuteen vaikuttaa käytännössä jopa melko ohut puinen pintakerros.

– Esimerkiksi parin sentin paksuinen puu­paneeli sisäpinnassa näyttäisi riittävän sisäilman kosteutta tasaavaan vaikutukseen, oli paneelin takana mikä rakennekerros tahansa. Helposti kuitenkin puun hengittävyys estetään maalaamalla sisäpuolen pintamateriaalit sellaisilla pinnoitteilla, jotka sotivat hengittävyyttä vastaan, esimerkiksi huonosti höyryä läpäisevillä maaleilla, Lahti toteaa.

Yksi puun erityisominaisuuksista on se, että esille jätetyllä puupinnalla on mitattuja kehoon ja mieleen vaikuttavia positiivia ominaisuuksia. Puu luo lämpimän, miellyttävän ja rentouttavan tunnelman, joka koetaan terveydelle edulliseksi. Lisäksi puulla on hyvät akustiset ominaisuudet. Puutalo on myös hiilinielu, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen uhkien alla.

Hirsi
Hirsitalopakettien hinnat ovat lähteneet nousuun. Aiemmin hirsi on mielletty halpana mökkien rakennusaineena, mutta modernit, kaupunkirakentamiseen sopivat hirsitalot alkavat olla jo tarjonnan kalliimmasta päästä. Kuva: Pixabay

Ristiinlaminoitu massiivipuu

Ristiinlaminoitu massiivipuu eli CLT on Suomessa uudehko rakennusmateriaali, jota Keski-Euroopassa on käytetty jo kauan. Tehtaalla asennusvalmiiksi tehty CLT-rakennuslevy koostuu useista toisiinsa nähden ristikkäin laminoiduista puusaumalevyistä.

Lamellien liimauksessa käytetään M1-päästö­luokiteltua yksikomponenttista polyuretaani­liimaa, jossa ei ole formaldehydiä. Samoja liimoja käytetään lamellihirsissä. Liimakerrokset eivät muodosta rakenteeseen vesitiivistä kalvoa, joten CLT hengittää kuten massiivihirsikin.

Pääsääntöisesti CLT-massiivilevyt soveltuvat kaikkeen rakentamiseen, johon puuta voi käyttää. Materiaalin käyttö on lisääntynyt kerrostalo­rakentamisessa, mutta yhtä hyvin CLT:tä voi käyttää pientalorakentamisessa.

CLT-elementit toimivat rakennuksen kantavana runkona ja ne voidaan jättää näkyviin kuten hirsikin. CLT tarjoaa modulaarisuuden ja vapaamman mittakaavan sekä erilaiset muodot hirsirakentamiseen verrattuna. Lämmöneristävyydeltään CLT on lähellä massiivihirren arvoja.

Suomessa ei tiettävästi ole tarjolla valmista CLT-talomallistoa, mutta tarjolla on useampia talotoimittajia, jotka pystyvät tarjoamaan CLT-elementtejä eri valmiusasteilla.

Laatta
Hyvin tehdyn kivitalon julkisivujen huoltoväli on pidempi kuin puutalossa. Oikein tehdyillä räystäillä ja pellityksellä voidaan parantaa rakennuksen julkisivun ja ulko­vaipan kestävyyttä merkittävästi. Kuva: Jaehoon Shin, Pixabay

Kivitalo rakennetaan paikan päällä

Kivitalopaketit poikkeavat puurankarakentamisesta siten, että kivitalot rakennetaan yleensä paikan päällä tontilla, tyypillisesti harkoista. Kivitalot toteutetaan lähes aina asiakkaiden suunnitelmista. Toki kivitalovalmistajillakin on valmiita mallistoja, jotka toimivat käytännössä ideakirjastoina, Rautiainen sanoo.

Betoniharkko on tavallisin valinta kivitalon materiaaliksi. Betoniharkoilla saadaan vankka, paloturvallinen, lahoamaton, sään- ja pakkasenkestävä rakenne. Harkko voi olla yksiaineista kevytsorabetonia tai valettavia betoniharkkoja. Harkossa voi myös olla valmiiksi tehtynä erillinen eristerakenne sisällä. Rakennustekniikka vaihtelee eri materiaaleja käytettäessä, ja markkinoille on nykyään tullut erilaisia variaatioita näistä kahdesta perusmallista.

– Harkkorakentaminen alkaa nykyisin olla sikäli ongelmallisempaa, että rakennustyömaa on pitkään sään armoilla ja sateiden lisääntyessä rakenteet kastuvat läpikotaisesti ilman säänsuojausta. Tällöin tulee ottaa huomioon pidentyneet kuivumisajat. Lauhana talvena ilmankosteus on paljon korkeampi kuin pakkastalvena, mikä vaikuttaa kuivumisaikoihin, Lahti toteaa.

Kevytbetoniharkkoja ja kevyitä eristerakenteella varustettuja harkkoja voi käsitellä ja muurata yksi mies. Ladottavien betoniharkkojen valu­työt vaativat yleensä pumppuauton työmaalle. Harkkorakentaminen sopii sikäli omakoti­rakentamiseen, että sillä on paljon osaavia tekijöitä myös pieniin kohteisiin.

Betonielementtejäkin käytetään silloin tällöin pientalorakentamisessa. Sandwich-elementti on tyypillisin ja perinteisin vaihtoehto. Siinä sisäpuolella on kantava betonirunko, sen päällä eriste ja ulkokuori. Usein käytetään välipohja­rakenteena ontelolaattaa, jolloin päästään puurakennetta pidempiin jänneväleihin. Näin saadaan enemmän avointa ja avaraa sisätilaa.

Passiiviharkoista tehty talo on yksi vaihto­ehto talonrakentajalle. Passiiviharkossa on suurta lego­palikkaa muistuttava EPS-polyuretaanikehikko, joka toimii samanaikaisesti valumuottina ja eristeenä. Seinät kootaan harkkopalikoista kuin legotalo, ja lopuksi EPS-kehikon sisälle valetaan betonivalu.

Passiiviharkoissa käytetty EPS on kevyt materiaali, jota on helppo käsitellä ilman erillisiä nostolaitteita. EPS-harkoilla saadaan rakennusvaipalle erittäin hyvä lämmöneristävyys. Rappaus on tavallinen pintaratkaisu, mutta passiivi­harkolle voidaan tehdä myös puuverhous. Tällöin on valuvaiheessa muistettava kiinnitykset koolauksille.

Passiiviharkkotalo on hintaluokaltaan ehkä hieman edullisempi kuin valu- tai kevytsoraharkkotalo. Hartiapankkirakentamisella voi keventää hintaa, jolloin rakennusmateriaalin helppo työstettävyys korostuu.

Tiili on hyvä julkisivumateriaali, koska tiilellä saadaan valmis ja kestävä pinta yhdellä kertaa. Tuulettuvan tiilirakenteen toimivuudesta on näyttöjä pitkältä aikaväliltä.

Sateiset nollakelit lisäävät huoltotarvetta

– Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 30–70 vuotta olosuhteista, toteutustavasta ja huollosta riippuen. Kivitalon rappaus tai tiili­verhous kestää 50 vuodesta ylöspäin, Rautiainen sanoo.

Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että hyvin tehdyn kivitalon julkisivujen huoltoväli on pidempi kuin puutalossa, jossa seinät pitää maalata kymmenen vuoden välein.

– Rapattu tai tiilivuorattu kivitalo on varsin huoleton vaihtoehto. Tietysti on syytä tarkistaa, ettei rakenteisiin ole syntynyt halkeamia tai tiilivuorauksen saumaongelmia. Sadevesi­järjestelmien huolto on myös tärkeä toimenpide, Rautiainen sanoo.

Hirren hyvät ominaisuudet säilyvät myös rakennuksen vanhetessa, kunhan rakennuksen huolto hoidetaan asianmukaisesti, kuten minkä tahansa rakennuksen. Hirsitalot käsitellään yleensä sävytetyllä kuulto- tai peittosuojalla, joka suojaa hirttä kosteudelta, harmaantumiselta ja auringon vaikutukselta muutenkin. Tämäkin käsittely on uusittava aika ajoin.

Ennustettu sateiden määrän kasvu ja nollan molemmin puolin sahaava talvilämpötila haastaa maalatun puun, koska puu imee itseensä kosteutta ja elää sen mukana. Tämä kuormittaa maalipintaa ja tuottaa siihen halkeamia, jolloin kosteus pääsee entistä enemmän imeytymään puuhun.

Jäätyvä ja sulava vesi imeytyy myös rappauksen huokoisiin reikiin, ja rasittaa rappausta enemmän kuin kylmänä ja kuivana talvena tapahtuu.

– Oikein tehdyillä räystäillä ja pellityksellä voidaan parantaa rakennuksen julkisivun ja ulko­vaipan kestävyyttä merkittävästi. Erilaiset yksityiskohdat, kuten tippanokat tai tippapellit ja vastapellitykset täytyy osata tehdä oikein, jotta kosteus ei nouse kovalla tuulella seinää pitkin ylös. Tämä voi olla kiinni hyvin pienestä virheestä. Veden valumisongelma voi poistua, kun peltiä käännetään pari senttiä eri suuntaan. Lahti sanoo.

Teksti: Jari Peltoranta

 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...