ARTIKKELI: Rakkaudesta vanhoihin taloihin

 

Vanha talo tarvitsee viitseliäät asukkaat, jotka arvostavat taloaan ja ovat valmiita huolehtimaan sen hyvinvoinnista satsaamalla siihen aikaa ja rahaa.

ARTIKKELI: Rakkaudesta vanhoihin taloihinTalo on symmetrinen, lähes neliön muotoinen. Pääsisäänkäynti ja lasiveranta on pohjoisen puollella. Aikaisemmin verannan päällä oli avoparveke, jossa kahviteltiin kesäisin. Päädyssä keittiön sisäänkäynti ja paljullinen terassi.

Vuonna 1795 perustetun vantaalaistilan nykyinen päärakennus on valmistunut 1930-luvulla.

Osittain kallion päälle rakennettu symmetrinen hirsirunkoinen talo on saanut uuden katon, sähköt ja putket. Lisäksi talon ilman­vaihtoon on kiinnitetty huomiota. Salaojia talossa ei ole, eikä niille ole ollut tarvetta.

– Valumavesiä saattaa satunnaisesti tulla kellariin, mutta talo on aina ollut ihan kuiva. Vedet virtaavat täällä luonnonmukaisesti, eikä sitä kannata häiritä, kertoo Mira Herttua, joka muutti taloon vuonna 2012 miehensä ja tyttärensä kanssa.

Edistyksellisessä talossa on ollut vesijohdot ja vesivessa jo talon valmistumisesta. Vesi on aina johdettu omasta kaivosta, ja sama käytäntö toimii edelleen.

Alakerran aula
Alakerran aulasta on käynti kaikkiin alakerran tiloihin. Oikealla ruokasali ja vasemmalla olohuone.

Alkujaan talon yläkerrassa sijaitsivat palveluskunnan huoneet. Myöhempinä vuosikymmeninä, kun talossa ei ole enää ollut palvelusväkeä, 300 neliön taloa on asuttu pääasiassa kahden sukupolven voimin.

Remontti toteutettiin kreivin aikaan.

– Alkuperäiset vesi- ja viemäriputket olivat tulleet tiensä päähän. Samalla tuli tarkistettua talon kaikki rakenteet ja niiden kunto, kertoo Mira.

Öljylämmityksen yleistyttyä 1960-luvulla kartanon hiililämmitys muutettiin öljyyn, ja taloon lisättiin pattereita jakamaan lämpöä. Aikojen saatossa kaikki tulisijat ja talon iso leivinuuni on suureksi harmiksi purettu, eikä niitä ole vielä tehty uusiksi. Remontissa taloon tehtiin kosteita tiloja, jotka vaativat pientä koneistamista.

LVI toimisto Jorma Niemonen teki kostean tilan suunnitelman ja ehdotti, että painovoimaista ilmanvaihtoa tehostetaan koneellisella poistolla. Nyt ylä- ja alakerralle sekä liesituulettimelle on omat huippuimurinsa.

Miran mukaan sisäilman laatuun tulee kiinnittää kaikissa taloissa huomiota, mutta vanhaa taloa ei saisi modernisoida ja koneistaa liikaa.

– Remontit tulisi silti aina tehdä vanhaa kunnioittaen. Väärillä ratkaisuilla voi pilata koko talon ekosysteemin. Oma nenäni kertoo kyllä, onko ilmanvaihto riittävä ja tarvitaanko korvausilmaa lisää. Esimerkiksi portaikon yläpäässä ilma saattaa ajoittain olla aavistuksen seisovaa, kertoo Mira.

Keittiö
Keittiötä remontoidessa hirret tuotiin pinkopahvien alta esiin. Mira sanoo jokaisen sukupolven jättävän taloon omat merkkinsä. Pohjoisen puolella olevassa keittiössä on talon ainoa jäljellä oleva tulisija, 80-lukulainen puuhella.

Kattoremontti

Kattoremontista tuli aiottua laajempi, mutta isossa kuvassa se on satsaus pitkälle tulevaisuuteen.

Kattoremontti tuli maksamaan yli 100 000 euroa.

– Alkuperäinen kattobudjetti kaksinkertaistui, ja joudimme tekemään paljon sellaista, mitä emme osanneet ajatellakaan. Uusi konesaumattu peltikatto vaati entistä tukevammat kattotuolit. Koko välipohja tyhjennettiin ja rakenteita uusittiin pikipapereista pohjalaudoitukseen, kertoo Mira.

Mira Herttua
Vanhan talon asuminen vaatii omanlaista asennetta ja rakkautta vanhoihin taloihin. Pakkastalvina talossa vedetään villasukat jalkaan, se kuuluu asiaan, kertoo yrittäjänä toimiva Mira Herttua.

Alakerran väliseinät ja rakenteet ovat alkuperäisiä, yläkerran tilaratkaisuja on muutettu, seiniä levytetty uusiksi ja maalattu lattioita.

– Pintoja uusiessa piti paljon miettiä sitä, minkä mukaan teen suoraa, hormin vai lattian. Vatupassin suoruus näytti vinolta, joten linjat on suoristettu silmämääräisesti, remonttitaitoinen Mira nauraa.

Talon remontteihin on laitettu rahaa yli 200 000 euroa. Silti Miran puheissa vilisee jatkuvasti sanat pitäisi ja olisi hyvä tehdä.

– Remontti on hyvällä mallilla, mutta kai vanhassa talossa asujan on hyvä tottua jonkinlaiseen keskeneräisyyteen.

Makuuhuone
Yläkerran neliöt on remontin myötä otettu tehokkaasti käyttöön. Päämakuuhuoneen yhteydessä on tilava vaatehuone ja kylpyhuone.

Pidetään silmällä

Entä millaista on asua vanhaa taloa? Miran mukaan talon ominaispiirteet syntyvät lämmitysmuodosta, iästä ja rakenteista. Tärkeä lähtökohta asumiselle on oman talon tunteminen. Remontin edetessä talon rakenteet ovat tulleet asukkaille tutuksi.

– Kaikki vanhat puru- ja sammaleristeet ovat terveet ja kuivat, ja uusi eriste on ekologista. Lisäksi talon heikot kohdat on nyt kaikki korjattu, mikä tuo turvallisuuden tunnetta. Jatkossa vanhaa taloa on hyvä pitää vähän silmällä ja ennakoida sopivasti, Mira tuumaa.

Kylpyhuone
Yläkerran kylpyhuoneessa on wc, suihku ja kodinhoitotila. Kosteiden tilojen myötä talon ilmanvaihtoa on tehostettu poistoilmapuhaltimilla.

Hirsi hengittää, mutta samalla talossa on talvisin vedon tuntua.

– Lattiat ovat talvisaikaan kylmät ja lämmintä vaatetta on syytä laittaa päälle. Se vaan kuuluu asiaan, Mira sanoo.

Ison talon neliöt ja tontin koko tuovat omat haasteensa. 300 neliötä sekä hehtaarin tontti ottavat aikansa siivotessa ja huolehtiessa jo perusasioista. Lisänä on vuosittaiset öljypoltinhuollot, nuohoukset, ilmanvaihdon toimivuuden ylläpito, pattereiden ilmaukset, kaivoveden näytteet sekä pihan ja terassien ylläpitotyöt.

Lasiveranta ja aula
Pääsisäänkäynnin, lasiverannan ja aulan käyttö on talvisin satunnaista. Arkisisäänkäynti on keittiön puolella. Vasemmalla puolella on työhuone ja oikealta on käynti käytävän kautta keittiöön.

– Kaikilla ei ole aikaa ja intoa haravoida syksyisin pihaa monta viikonloppua saadakseen sen puhtaaksi syksyn lehdistä.

Rinnalle talo tarjoaa kodikkuutta, vuosikymmenten patinoimaa hyvää fiilistä sekä ratkaisuja, joita uusissa taloissa ei ole. Esimerkkinä Mira esittelee keittiön nurkassa olevan viileän ruokakomeron, joka on juhlia järjestäessä todella käytännöllinen. Keittiöstä on myös suorat portaat kellariin perunalaareille ja kylmiöön.

– Kellarissa on myös talon peruskuntoinen sauna ja monta neliötä tilaa vievä vanha mankeli, nauraa Mira.

Talvella ei lämmitetä koko rakennusta

Kivijalka
Talo on perustettu osaksi kallion päälle ja loput kunnon kivijalkaan.

Käyttökustannusten takia talvisin asutaan vain keittiötä ja yläkerran tiloja. Talon öljylasku on vuodessa noin 3500 euroa, sähköön menee 1500–2000 euroa, josta osa on lämmityskuluja.

– Talvisin säästämme öljyä, koko taloa on turha lämmittää. Halvemmallakin voisi asua, mutta tämä on ainakin väljää asumista, sanoo Mira.

Vesi omasta kaivosta
Vesi tulee talon omasta kaivosta. Kokonaisuudessa on otettu huomioon myös radon-suodattimet. Asukkaiden vastuulla on suodatushiekkojen vaihto sekä säännöllinen tarkistus, että järjestelmä toimii.

Seuratessa vanhojen talojen kauppaa ja hidasta myyntiä Mira kertoo väistämättä miettivänsä, ovatko vanhat talot enää haluttuja.

– Vanha talo sopii ihmiselle, joka tykkää touhuta ja haluaa vähän haastaa itseään, Mira toteaa ja kertoo laittaneensa talon pintaremonttiin satoja tunteja.

Teksti: Anne Korkala

Kuvat: Ari Korkala

 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...