ARTIKKELI: Rantakiinteistöjen jätevesiuudistus etenee hitaasti

 

Vanhojen ranta- ja pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien uudistamisurakka jatkuu tulevina vuosina. Lainsäätäjän asettama aikataulu, että järjestelmät uudistettaisiin vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä, ei ole toistaiseksi toteutunut.

ARTIKKELI: Rantakiinteistöjen jätevesiuudistus etenee hitaasti

Uudistamisurakka koskee kiinteistöjä, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004 ja jotka sijaitsevat vesistöjen tuntumassa tai pohjavesialueilla. Niiden oli määrä uusia jätevesijärjestelmänsä nykyvaatimusten tasolle vuoden 2019 lokakuuhun mennessä.

Suurin osa kyseisten kiinteistöjen omistajista ei tehnyt mitään, joten saneerausurakka jatkuu tulevina vuosina.

– Hankintoja ovat jarruttaneet etenkin kustannukset, sillä jätevesijärjestelmän uusimisen hintahaarukka on 2000–10 000 euroa. Motivaatiota on syönyt myös määräaikojen muuttuminen moneen kertaan, pahoittelee limnologi Paula Luodeslampi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä (VHVSY).

Valtaosa kunnostamatta

Suomen Kuntaliiton antaman arvion mukaan järjestelmiä on kunnostettu muutamia kymmeniä per kunta, eli koko maan mittakaavassa muutama tuhat.

Kuopiossa määräaikaan mennessä kunnostettiin vain muutama kymmen kiinteistöä, ja kunnostamatta on vielä 2000–3000 kiinteistöä.

Koska urakka jäi kesken, kuntien ympäristöviranomaiset alkavat muistuttaa kirjeitse kiinteistöjen omistajia uudistamistarpeesta, ja jos mitään ei tapahdu, vaatimusta voidaan tehostaa uhkasakolla.

Luodeslampi täsmentää, että uudistamis­tarpeet eivät koske vuoden 2004 jälkeen rakennettuja kiinteistöjä.

– Vuoden 2004 jälkeen rakennettuihin kiinteistöihin vaaditut puhdistusjärjestelmät on asennettu paikoilleen jo rakennusvaiheessa. Toki näissäkin kiinteistöissä järjestelmän toimivuus edellyttää, että sitä huolletaan säännöllisesti, Luodeslampi sanoo.

– Kentällä kiertäessäni olen havainnut, että huoltotöiden tekeminen tuottaa monelle kiinteistönomistajalle ongelmia. Jätevesineuvonnalla olemme pyrkineet auttamaan omistajia kertomalla myös huoltoasioista.

Uudistamispakko ei koske myöskään kuivan maan kiinteistöjä, jotka sijaitsevat pohjavesi­alueiden ulkopuolella tai yli sadan metrin etäisyydellä vesistöstä. Näiden jätevesijärjestelmät tulee kunnostaa seuraavan isomman remontin yhteydessä.

Paula Luodeslampi
– Mitä enemmän ravinteita järveen pääsee vuosien mittaan, sitä vaikeampaa rehevöitymisen haittojen vähentäminen on myöhemmin, Paula Luodeslampi toteaa.

Omistaja vastaa

Viemäriverkostojen ulkopuolella kiinteistön talousjätevesien käsittelystä ja siihen tarvittavista investoinneista vastaa kyseisen rakennuksen omistaja. Kiinteistöjen omistajat suhtautuvat sinänsä puhdistamiseen hyvin myötämielisesti.

– He ymmärtävät kyllä, että mikäli asumisesta ja elämisestä syntyviä ravinteita ja uloste­bakteereja pääsee valumaan lähiympäristöön, niin se rehevöittää lähivesistöjä ja voi huonontaa pohjaveden laatuakin, Paula Luodeslampi sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvityksen mukaan keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsee noin 66 900 vakituista asuntoa. Näistä vajaa 70 prosenttia eli runsaat 46 000 kiinteistöä on sellaisia, joiden jätevesijärjestelmä on saneerattava.

Loma-asuntojen saneeraustarve on huomattavasti vähäisempi, koska kiinteistöillä on usein käytössään kuivakäymälä ja kantovesi.

Kunnilla omia määräyksiään

Ympäristönsuojelulaki määrittelee jätevesien käsittelylle koko maata koskevan perustason. Kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä on mahdollista määritellä tätäkin tiukempia puhdistusvaatimuksia ranta- ja pohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille.

Jätevesijärjestelmälle asetettavat tekniset vaatimukset selviävät viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistönomistaja alkaa uudistamaan järjestelmäänsä.

Sakokaivot
– Sakokaivot olivat vielä 1960-1980-luvuilla yleinen puhdistusjärjestelmä. Kuvassa puron uoma, johon kahden perheen jätevedet purkautuvat saostuskaivokäsittelyn jälkeen. Kuva: Paula Luodeslampi

– Tuolloin hänen tulee ottaa yhteyttä ammatti­aitoiseen suunnittelijaan, joka tuntee kyseisen kunnan määräykset.

Lainsäädännön ja mahdollisten ympäristönsuojelumääräysten ja perusteella suunnittelija ehdottaa yhtä tai useampaa käsittelyjärjestelmää, Paula Luodeslampi kuvaa.

Suunnittelija ja kiinteistön omistaja päättävät yhdessä järjestelmän valinnasta. Rakennus­valvonta joko hyväksyy suunnitelman sellaisenaan tai ehdottaa siihen joitakin muutoksia. Kun lupa on myönnetty, työt voivat alkaa.

– Jotkut suunnittelijat toteuttavat saneerauksen alusta loppuun avaimet käteen -periaatteella, mutta kiinteistönomistaja voi itsekin olla aktiivisesti mukana saneeraustyössä. Konkreettisia ohjeita löytyy muun muassa Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton Jätevesiopas-verkkosivuilta, Luodeslampi kertoo.

Jatkoaikaa voi hakea

Ranta- ja pohjavesialueilla järjestelmien kunnostamiseen voi hakea jatkoaikaa kunnan ympäristön­suojeluviranomaiselta, jos siihen on perusteltu syy. Jatkoaikaa kunnostamiselle myönnetään enintään viideksi vuodeksi.

– Lisäaikaa voidaan myöntää esimerkiksi kiinteistön vähäisen käytön tai omistajan pitkä­aikaistyöttömyyden tai -sairauden vuoksi. Sekin kelpaa perusteeksi, että alueelle on valmistumassa viemäriverkosto seuraavan viiden vuoden aikana, ja asiasta on valmiit suunnitelmat, Luodeslampi sanoo.

Putket
– Kuva: Paul Brennan, Pixabay

Erillisviemäröinti paras vaihtoehto

Mikäli wc- ja pesuvedet on mahdollista erotella toisistaan, niin ympäristön kannalta suositeltavin järjestelmä on runsasravinteisten ja ulostebakteereja sisältävien wc-vesien johtaminen umpi­säiliöön ja puhtaampien pesuvesien käsittely saostuskaivoissa ja maaperäkäsittelyssä tai harmaavesisuodattimessa.

Maaperäkäsittelyssä saostuskaivojen jälkeen on joko imeytyskenttä tai pohjastaan tiivis maasuodatuskenttä, josta kentällä puhdistuneet pesu­vedet ohjataan kokoomakaivoon ja sieltä edelleen ojaan.

– Tällainen ratkaisu hyväksytään useimmissa kunnissa. Jälkikäteen sellaisen toteutus voi joskus olla vaikeaa, jos wc- ja pesuvesiputkistot on yhdistetty jo sisällä talossa, Paula Luodeslampi sanoo.

– Mikäli kyseessä on kuivan maan kiinteistö tai ranta- tai pohjavesialue, niin kaikki jätevedet voidaan johtaa kolmiosaiseen saostuskaivoon, ja siitä maasuodatuskenttään tai pienpuhdistamoon. Tosin sillä edellytyksellä, kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ei ole tätä tiukempia vaatimuksia, Paula Luodeslampi sanoo.

Ympäristönsuojelulaki säätelee jätevesien puhdistusta sellaisilla kiinteistöillä, joilla on oma jätevesien käsittelyjärjestelmä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä hajajätevesiasetuksessa säädetään jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisesta, luvanvaraisuudesta ja valvonnasta. Asetuksessa määritellään järjestelmän puhdistusteho-, käyttö- ja huoltovaatimukset.

 

 
 
 
 
 
 

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...