Haja-asutusalueen jätevesien hoidolle uusi takaraja

 

Kunnallisen viemäröinnin ulottumattomissa sijaitsee lukuisia ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä on puutteellinen. Näiden kiinteistöjen erivapaus loppuu 31. lokakuuta 2019, johon mennessä vanhojenkin kiinteistöjen on saatettava jätevesijärjestelmänsä lakimääräiselle tasolle, mutta poikkeuksiakin on.

TEKSTI MATTI VALLI | KUVAT JAANA AHTI-VIRTANEN & PIXABAY

Haja-asutusalueen jätevesien hoidolle uusi takaraja

Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että jokainen kiinteistö huolehtii jätevesien puhdistamisesta lain ja myös jätevesiasetuksen määräämällä tavalla, myös haja-asutusalueella. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen kertoo, että uusiin kiinteistöihin jätevesin määrämuotoinen puhdistaminen tuli pakolliseksi jo vuonna 2004.

– Vanhojen kiinteistöjen puhdistamoiden rakentamis- ja korjausvelvollisuuteen on eri syistä asetettu erilaisia määräaikoja, helpotuksia ja poikkeuksia. On esimerkiksi katsottu, että etenkin ikäihmisille puhdistamohankinta olisi liian raskas investointi, Riipinen sanoo.

Nyt käytäntö tiukkenee. Vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä myös ennen vuotta 2004 rakennettujen rakennusten, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai alle sadan metrin etäisyydellä vesistöstä, on korjattava jätevesijärjestelmänsä sellaiseen kuntoon, että ne täyttävät jätevesiasetuksessa asetetut vaatimukset.

Määräys koskee niin vakituisia kuin vapaaajan asuntojakin, ja siihen liittyy nytkin muutama poikkeus.

Herkillä alueilla tiukempaa

Laki- ja asetustasoisten normien lisäksi kunnat voivat omissa ympäristönsuojelumääräyksissään määrätä erityisen herkiksi katsomille alueille tiukempiakin määräyksiä kuin mitä hajajätevesiasetus edellyttää.

– Kyseeseen voivat tulla etenkin kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet ja kuormitusherkkien vesistöjen rantaalueet tai vaikkapa vanhat kylätaajamat, jossa on lähekkäin vanhoja sako-kaivoja ja suomavesikaivoja, Miira Riipinen kertoo.

Jätevedet pitää puhdistaa kiinteistökohtaisilla maa- tai laitepuhdistamoilla. Tärkeintä on tietää, että työhän tarvitaan rakennuslupa tai toimenpidelupa.

– Luvan myöntää kunnan rakennusvalvonta, mutta lupaan tarvitaan ammattitaitoisen suunnittelijan laatima suunnitelma. Sellaisen voi hankkia suunnittelutoimistosta, mutta myös laiteratkaisun toimittajat tarjoavat niitä kaupan yhteydessä, Riipinen toteaa.

Jätevesiasetus täsmentää

Ympäristösuojelulain mukaan jätevedet tulee käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, kuten esimerkiksi haitallisia muutoksia naapuruston juomavesikaivojen tai lähivesien vedenlaadulle.

Tarkemmin jätevesijärjestelmän puhdistusteho-, käyttö- ja huoltovaatimukset on määritelty jätevesiasetuksessa. Jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisesta, sen luvanvaraisuudesta ja valvonnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja - asetuksessa.

Kunnat voivat lisäksi antaa jätevesijärjestelmien rakentamista koskevaa ohjausta rakennusjärjestyksessään.

Mutta miten toimitaan niiden vanhojen kiinteistöjen kanssa, jotka sijaitsevat muualla kuin herkillä alueilla tai yli sadan metrin etäisyydellä vesistöstä?

Miira Riipinen toteaa, että näidenkin jätevesijärjestelmä on korjattava sellaisen perusteellisen remontin yhteydessä, jonka lopputulos vastaa suurin piirtein uutta rakennusta.

– Myös edellistä pienempien remonttien yhteydessä kiinteistön jätevesijärjestelmä voidaan joutua korjaamaan, mikäli tehtävät muutokset vaikuttavat kiinteistön vesitalouteen. Systeemit on tuossa yhteydessä saatettava jätevesiasetuksen tai kunnan ympäristösuojelumääräysten edellyttämälle tasolle.

Muunlaisia määräaikoja tämänkaltaisten ei-herkillä alueilla sijaitsevien remonttien tekemiselle ei ole asetettu.

Kuntien rakennusvalvojat ovat vaarassa joutua lujille neuvonnan ja luvituksen kanssa, sillä yhtä rakennustarkastajaa kohden kunnassa voi olla parikin sataa asuin- ja vapaa-ajankiinteistöä.

Ympäristöministeriö on rahoittanut neuvontahankkeita, joissa eri toimijoille, kuten alueellisille vesiensuojeluyhdistyksille, on annettu tehtäväksi antaa asiaan liittyvää ilmaista neuvontaa.

– Neuvoja ei ole lupaviranomainen eikä valvoja, vaan hänen työnään on pelkästään antaa neuvoja, Riipinen sanoo.

Poikkeus säännöstä

Poikkeuslupia rakentamisvelvollisuuteen voi hakea sen jälkeen, kun määräaika umpeutuu 31. 10. 2019.

– Poikkeus ei ole pysyvä, vaan kysymys on määräaikaisesta lisäajasta. Poikkeuksen myöntää kunnan määräämä viranominen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, Mira Riipinen sanoo.

Edellytyksenä on, että jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää huomattavan vähäisenä tai että edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat.

Investoinnin kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi se, että alueen kiinteistöt aiotaan lähitulevaisuudessa liittää kunnallisen jätevesihuoltojärjestelmän piiriin.

– Myös kiinteistön omistajan tai siellä asuvien korkea ikä tai sosiaaliset ja taloudelliset syyt voivat kelvata perusteluiksi, Riipinen kertoo.

Suunnitelmat kaiken A ja O

Miira Riipisen mukaan tärkeintä on muistaa, että ennen remonttiin ryhtymistä tilataan suunnitelmat, jotka hyväksytetään rakennustarkastajalla. Suunnitelma muodostaa pohjan rakennustai toimenpideluvan sisällölle.

– Suunnitelma, joka tehdään nimenmaan kyseiselle kiinteistölle, on kaiken A ja O. Suunnitelmassa on otettu huomioon kiinteistön mittasuhteet, siellä syntyvän jäteveden määrä ja maaperän olosuhteet.

– Rakennustarkastaja ei arvioi pelkästään suunnitelmia, vaan hän katsoo, että suunnitelman laatija on kelpoinen sellaisia laatimaan, Riipinen toteaa.

Rakennustarkastaja katsoo, että lain velvoitteet täyttyvät rakennusvaiheessa. Jos käytön aikana alkaa ilmetä ongelmia, kuten vesistöjen saastumisia, niin valvontavastuu siirtyy kunnan ympäristönsuojelutarkastajalle.

Ongelmia on ollut, mikäli järjestelmää on käytetty väärin, jos säiliöitä ei ole tyhjennetty tai mikäli se on alun perin mitoitettu väärin.

– Kuntiin tulee jatkuvasti valituksia hajuhaitoista tai ojiin päätyneistä jätevesistä. Vanhoja juomavesikaivoja saattaa pilaantua. Ympäristöhaitat ovat ihan arkipäivää, Mira Riipinen toteaa.

Luokitukset

Jätevesi

 
 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...