Houkuttele perhoset pihalle

 

Perhoset tuovat lisäväriä ja elävyyttä puutarhaan. Istuttamalla sopivia kasveja perhoset viihtyvät pihassa keväästä syksyyn asti. Hyvät houkutuskasvit saavat myös harvinaiset vaeltajat pysähtymään ruokailutauolle.

Pysyvyyttä perhospuutarhaan saadaan istuttamalla monivuotisia kasveja koko kesän kukkiviksi laajoiksi ryhmiksi. Perhoset havaitsevat parhaiten suuret kukkaryhmät. Väreistä purppuranpunainen, keltainen ja sininen sekä lila houkuttavat päiväperhosia eniten. Yöperhosia ja öisin lentävät kiitäjiä houkuttelee parhaiten valkoinen. Myös tuoksut ovat tärkeitä kutsuviestejä perhosille. Mitä monilajisempi kasvillisuus on, sitä runsaammin erilaisia perhosia saa vierailulle.

Houkuttele perhoset pihalle

Kevään parhaimpia perhosperennoja ovat pitkäpalot, ristikit ja laukkaneilikka. Kesän edetessä on sammalleimun, pikkutervakon, mirrinmintun ja rentoakankaalin vuoro houkutella perhosia. Ajuruohoista löytyy monia erityisen hyviä perhoskasveja, jotka ovatkin näyttäviä isoina ryhminä.

Alppipiikkiputki on näyttävä keskikesän kukkija, joka on saanut vieraakseen liuskaperhosen.
Kuva: Maarit Ärväs.

Keskikesän parhaita perhosten houkuttelijoita ovat punahatut, rantakukat, iisoppi, alppipiikkiputki, helminukkajäkkärä, punatähkä, jalokallioiset, neilikat ja mäkimeirami. Loppukesän ja syksyn perhoshaaveja ovat kaikki nauhukset, leimut, hirvenjuuret, kaunosilmät, asterit ja purppurapunalatva.

Keskikesän parhaimpiin perhoskasveihin kuuluu helminukkajäkkärä. Kuvassa hopeatäplä.
Kuva: Juha Karjalainen.

Monien taimistojen valikoimiin kuuluu nykyisin myös kestäviä luonnonperennoja, joiden siirto luonnosta puutarhaan onkin usein epävarmaa. Näiden kasvien joukosta löytyy todellisia perhoshoukuttimia, kuten ketoruusuruoho, päivänkakkara, ahdekaunokki ja mäkitervakko.

Neitoperhonen on pysähtynyt kaunopunahatun kukalle.
Kuva: Esa Kovalainen.

Puuvartisten perhoskasvien määrä ei yllä perennojen tasolle, mutta kyllä niidenkin joukosta löytyy valinnanvaraa. Kuusamat ovat oikein hyviä mesikasveja ja myös ravintokasveja toukille. Niiden avulla voi helposti vahvistaa paikallista pysyvää perhospopulaatiota. Köynnöskuusamat ovat talvenkestoltaan arempia Etelä-Suomen lajeja, mutta näyttävyydeltään ja tuoksultaan vetovoimaisia, houkutellen upeita kiitäjäperhosia.

Suomen luonnonkasveihin kuuluva pikkutervakko on taimitarhojen lisäyksessä ja siitä on kiinnostunut ritariperhonen.
Kuva: Maarit Ärväs.

I-II vyöhykkeellä talvehtivat syyssyrikät ovat todellisia perhosmagneetteja, mutta pohjoisemmassa Suomessakin niitä voi talvettaa viileässä paikassa ruukuissaan. Pensasangervoistutukset, kuten ruusu- ja morsiusangervot, tarjoavat ravintoa myös toukille. Niiden avulla voidaan houkutella perhoset lisääntymään pihalla ja varmistaa uusien sukupolvien lepattelu seuraavina kesinä.

Talvenarka syyssyrikkä menestyy ulkona vain eteläisimmässä Suomessa. Pohjoisessa sitä voi kasvattaa sisällä talvetettavissa ulkoruukuissa. Kasvatuksen vaiva palkitaan runsailla perhosvierailuilla. Kuvassa amiraaliperhonen.
Kuva: Maarit Ärväs.

Varhain keväällä kukkivat pajut ovat tärkeitä mesikasveja sekä päivä- että yöperhosille. Nekin ovat monien lajien toukille tärkeitä ravintokasveja. Yllättäen aikaisin kukkivat herukat ovat varsinkin yöperhosia houkuttelevia pensaita, samoin kultaherukka, jonka keltaisten kukkien tuoksu on erityisen hieno. Syreenin kukkien medestä pitävät komeat ritarit, amiraalit ja useat yöperhoset sekä kiitäjät.

 

 

RakennusFakta.fi

RakennusFakta.fi auttaa löytämään rakennusalan tuotteita ja ratkaisuja

Tutustu palveluun
 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...