Kontiolahti on pientalomyönteisin kunta Suomessa

 

Kontiolahti palkittiin pientalomyönteisimpänä kuntana Asu & Remontoi -messuilla lauantaina 6.4.2019 Helsingissä. Kontiolahtea kiitetään rakennusvalvonnan sujuvuudesta ja kunnan markkinoimisesta vetovoimaisena asuinpaikkana. Kontiolahden väestö on Itä-Suomen nuorinta, ja kunnassa asuu paljon lapsiperheitä.

Kontiolahti on pientalomyönteisin kunta Suomessa

Kuva: kontiolahti.fi

Omakotiliitto selvitti jo kolmatta kertaa yhdessä sidosryhmiensä Hirsitaloteollisuuden ja Pientaloteollisuuden kanssa Suomen pientalomyönteisintä kuntaa. Selvitys kartoitti, mikä kunta Suomessa asukkaiden, rakentajien ja talotoimittajien mielestä on erityisesti asumisen ja rakentamisen kannalta pientaloasukkaalle myönteisin paikka elää, asua ja rakentaa.

Kontiolahti palkittiin pientalomyönteisimpänä kuntana Asu & Remontoi -messuilla lauantaina 6.4.2019 Helsingissä. Kontiolahden kuntaa kiitetään siitä, että kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena asuinpaikkana, eikä suotta. Kuntalaiset kokevat, että rakennusluvan ja muiden luvanvaraisten toimien hakeminen sekä päätöksen saaminen on sujuvaa ja nopeaa. Kyselystä selviää myös, että Kontiolahdelle kaavoitetaan riittävästi omakotitontteja. Erityisesti vastaajat kiittävät rakennusvalvontaa ja sieltä saatavia neuvoja. Palaute voidaankin kiteyttää erään vastaajan kommenttiin: ”Mielestäni Suomen paras kunta asua, liikkua, harrastaa ja elää.”

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors iloitsee siitä, että ”pientaloasumisella on vankka jalansija Kontiolahdella ja asukkaita sekä Kontiolahden omakotiyhdistystä kuunnellaan kunnassa. On hienoa saada palkita Kontiolahti!”

Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä kertoo, että ”Kontiolahden voimakas kasvu alkoi 1980-luvun alussa, kun kunta aloitti aktiivisen maapolitiikan ja kaavoittamisen. Omakotiasuminen on ylivoimaisesti suosituin asumismuoto kunnassamme. Väestömme on Itä-Suomen nuorin ja meillä asuu paljon lapsiperheitä. Perheet haluavat rakentaa sekä kaava- että haja-asutusalueille. Kunnassa on nyt lähes 15 000 asukasta ja 10 alakoulua. Hyvät palvelut ja kasvuhaluinen asenteemme ovat olleet oikea ratkaisu, ja olemme erityisen kiitollisia saamastamme tunnustuksesta.”

”Omakotitalo on halutuin asumismuoto, mutta merkittävämpää on, että omakotitaloissa asuvat tyytyväisimmät asukkaat. Kunnat ovat avainasemassa siinä, että omasta talosta haaveileville on tarjolla monipuolista ja laadukasta tonttitarjontaa. Kontiolahdella selvästikin otetaan asukkaiden toiveet huomioon”, korostaa Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen.

”Tuloksista näkee, että Kontiolahdella on todella paneuduttu ja onnistuttu rakentamaan sellainen rakentamisen palveluprosessi, josta muidenkin kuntien kannattaisi hakea mallia. Asiakkaiden viihtyvyys on ykkösasia, ja asiakaslähtöisyys näkyy prosessin joka vaiheessa”, huomioi Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtaja Seppo Romppainen.

”Nyt kun on tietoa siitä (SYKE 20.3.2019), että nykyrakenteilla rakennettavien pientalojen hiilijalanjälki (kgCO2e/lämmitetty m2) on reilusti yli kaksi kertaa pienempi kuin viime vuosina rakennettujen kerrostalojen hiilijalanjälki, kannattaisiko suurten kasvukeskustenkin päättäjien miettiä kaavoituspolitiikkaa uudestaan? Olisiko aika kuunnella asukkaita, lisätä pientalotonttien tarjontaa hyvien yhteyksien ja palveluiden lähelle ja pienentää rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä?” kysyy Romppainen.

Kontiolahden Omakotiyhdistys toimii aktiivisesti ja vaikuttaa kuntaan asumisen asioissa. Tehdyn selvityksen perusteella työtä vielä paremman asumisen puolesta on tehtäväksi. Kontiolahtelaisten, kuten suomalaisten yleensä, kritiikki kohdistuu sähkön siirtomaksuihin. Lisäksi vastaajat odottavat, että laajakaistapalveluiden liittymismaksua ja hinnoittelua tulisi kohtuullistaa. Kolmanneksi kehityskohteeksi Kontiolahdella nousevat tonttivuokrat ja tonttivuokrakorotukset.

Valtakunnallisesti kuntien viestintää kiitetään, kritiikki kohdistuu asumismenoihin

Tänä vuonna pientalomyönteisin kuntakyselyyn osallistui yli 1700 asukasta, rakentajaa ja talotoimittajaa ympäri Suomea. Vastaajien tyytyväisyys kohdistui kunnan viestintään ja tiedottamiseen: kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena asuinpaikkana. Kritiikki kohdistuu jatkuvasti kasvaviin asumismenoihin: kuntalaiset kokevat erityisesti sähkön siirtomaksun ja kiinteistöveron kohtuuttomiksi. Kolmanneksi kehitettävää löytyy laajakaistapalveluiden rakentamis- ja liittymismaksuista. Myös vesimaksujen kalleus tulee voimakkaasti esille selvityksestä. Lisäksi kehityskohteeksi nousee useimmiten myös teiden ja kevyenliikenteenväylien kunto; liikenneinfrasta tulee pitää parempaa huolta.

”Kuntapäättäjillä on merkittävä vaikutus siihen, miten mukava paikka oma kunta on asua ja elää. Kunnan ja kuntaomisteisten yhtiöiden päätöksillä vaikutetaan niin asumiskustannuksiin, palveluiden saatavuuteen ja siihen, miten elinvoimainen kunta on. On erittäin tärkeää ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien, asukkaiden ja järjestöjen välillä”, kannustaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

 

 

RakennusFakta.fi

RakennusFakta.fi auttaa löytämään rakennusalan tuotteita ja ratkaisuja

Tutustu palveluun
 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...