Kylpyhuone suunnitellaan ja toteutetaan huolella

 

Pesutiloilta ja kylpyhuoneilta vaaditaan nykyään paljon. Aamuisin tarvitsemme toimivan tilan, jossa aamutoimet hoituvat nopeasti, illalla kylpyhuone on paikka rentoutumiseen työpäivän jälkeen. Hyvä pesutila on viihtyisä, toimiva, valoisa, turvallinen ja helppohoitoinen.

TEKSTI ARKKITEHTI, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kylpyhuonesuunnittelussa tai -remontissa esteettisiäkään seikkoja ei kannata väheksyä, sillä kylpyhuone on paljon käytetty tila. Kaunis tila virkistää.

Kylpyhuoneen, kuten kaikkien tilojen, suunnittelu lähtee aina liikkeelle tilan käyttäjistä; tarvitaanko useampi kuin yksi suihku? Tilantarvetta määritettäessä on otettava huomioon toimintojen tarvitsema tila, tarvittava liikkumistila sekä kalusteiden ja varusteiden käytön ja huollon tarvitsema tila.

Kosteus haltuun

Kylpyhuoneen tärkeimmät teknisen puolen asiat liittyvät vedeneristykseen ja ilmanvaihtoon. Vesi ja vesihöyry rasittavat märkien tilojen rakenteita. Kosteana pysyvä ilma aiheuttaa tilaan tunkkaisuutta ja ennen pitkää myös kosteusvaurioiden riski kasvaa. Useimmiten vauriot johtuvat puutteellisista tai vaurioituneista veden- ja kosteudeneristyksistä sekä joskus jopa niiden puuttumisesta kokonaan. Kosteiden tilojen suunnittelussa on kiinnitettävä myös suurta huomiota oikeisiin ja turvallisiin sähköasennuksiin.

Suihkussa käydään nykyään paljon enemmän kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Pyykkiä pestään ja kuivatetaan useita kertoja viikossa, mikä lisää myös kosteusrasitusta, jos pesukone on pesutilassa. Suihkuseinät ja -kaapit rajaavat märimmän alueen ja ovat usein kylpyhuoneen käyttömukavuutta lisäävä ratkaisu. Pesutilojen lattiaan ja seiniin tulee aina asentaa vedeneristys.

Vedeneristyksen suhteen erityisen riskialttiita kohtia ovat läpiviennit, lattiakaivojen ympäristöt, nurkat ja kulmat. Kahden eri materiaalin liittymäkohdassa tapahtuu aina elämistä, mikä asettaa erityisen kovia vaatimuksia vedeneristykselle. Riskikohdissa pitää siis olla poikkeuksellisen huolellinen. Lattian vedeneristys tulee nostaa aina riittävästi seinille, ja kaikki vedeneristystä läpäisevät läpiviennit tulee tiivistää erityisen huolellisesti. Tämä on muistettava jatkossakin: märkätilan seinää ei pidä lähteä rikkomaan ylimääräisillä kiinnityksillä. Seinien laatoittamisessa tarvitaan ammattitaitoa ja aikaa. Jos laatoituksen alle jää märkä betoni tai tasoite, ei se pääse enää kuivumaan laattojen alla.

Kosteiden tilojen täytyy myös päästä kuivumaan mahdollisimman nopeasti, joten tiloissa on oltava riittävä ilmanvaihto. Uudisrakentamisessa tämä ei ole yleensä ongelma, sillä nykyisin lähes poikkeuksetta märkätiloissa on koneellinen poistoilma. Ilmanvaihdon puutteellisuuden huomaa helposti siitä, jos kylpyhuoneen peili on aina huurussa. Se näkyy myös yleensä pintojen ja etenkin saumojen tummumisena. Tiloihin tulee myös päästä riittävästi korvausilmaa, esimerkiksi kynnysraon kautta. Märkätiloihin suositellaan lattialämmitystä, sillä se kuivattaa lattialle roiskuneen veden ja ehkäisee kosteusvaurioiden syntymistä.

Seinä mielellään kivestä

Pesuhuoneen seinänä kivirakenteinen seinä on turvallisin. Myös puutaloon voi märkätilojen väliseinät ja mahdollisen ulkoseinän sisäpinnan tehdä kivirakenteisina. Muutkin vaihtoehdot toimivat, jos rakenteet tehdään ohjeiden mukaan, huolellisesti ja tunnollisesti. Jotta peseytymistiloihin voidaan asentaa koukkuja, telineitä, tukikahvoja tai kohottautumislaitteita, tulee seinä- ja kattorakenteiden olla riittävän kestäviä. Etukäteen suunnitellut paikat seiniin ja kattoon kiinnitettäville tavaroille mahdollistavat painavienkin esineiden kiinnityksen kipsilevyseinäisissä märkätiloissa. Kalusteiden ja varusteiden tukirakenteet asennetaan ennen seinien levytystä.

Kosteissa tiloissa sähkön käytön olosuhteet ovat tavallista asuinhuonetta vaarallisemmat, koska märän ihon sähkövastus on pienentynyt ja sähköiskun vaara on suuri, jos tilassa on omia asennusvirityksiä. Sähkötyöt tulee aina teettää rekisteröidyillä ja osaavilla ammattiurakoitsijoilla, jotka osaavat myös neuvoa vaihtoehtojen valinnassa ja antaa tietoa aiheutuvista kustannuksista. Huolellinen ammattilainen takaa myös asennusten turvallisuuden.

Pesutilan materiaalit

Peseytymistilojen materiaalien valinnassa tulee kiinnittää huomiota kosteuden kestoon, hoidon ja puhdistuksen helppouteen sekä turvallisuuteen. Kylpyhuoneen pintamateriaaleiksi sopivat keraamiset laatat, kivipinnat, puupaneelit, lasitiilet ja lasipinnat, koska ne kestävät kosteutta. Nämä eivät kuitenkaan ole vesieristeitä, joten niiden alle tulee aina tehdä vesieristys. Muovimatto ja seinän muovipinnoitteet soveltuvat myös edelleen kylpyhuonekäyttöön edullisina ja helposti huollettavina vaihtoehtoina, ja muovimateriaalit ovat myös viime vuosina kehittyneet. Materiaalien valinnassa kannattaa myös kiinnittää huomiota ympäristöselosteisiin sekä materiaalien kestävyyteen ja elinkaareen. Tässä muovi ei ole aina paras vaihtoehto.

Keraamiset laatat ovat usein paras valinta erityisesti kylpyhuoneen lattioihin. Laatta on helppo pitää puhtaana, ja saumat voi käsitellä suojausaineella, jolloin ne pysyvät hyvänä. Kosteiden tilojen lattiamateriaali on valittava myös niin, että pinta ei ole kosteanakaan liukas. Lattialaattojen on oltava tarpeeksi karheat. Hyvin pieniä laattoja käytettäessä myös saumat toimivat liukuesteenä. Puhdistettavuuden kannalta lattioissa kannattaa suosia tummia laattoja ja tummaa sauma-ainetta. Saumat kannattaa tehdä mahdollisimman kapeiksi. Seinillä isot laatat ovat helppohoitoisemmat.

Pesutilojen seinissä yleisesti käytettäville laatoille on olemassa vaihtoehtoja. Kosteiden tilojen sisustuslaastit, tällä hetkellä muodikas mikrosementti, tai vaikkapa persoonallinen, mutta kallis savirappaus-tadelakt ovat mahdollisia vaihtoehtoja seiniin. Työ kannattaa kuitenkin antaa ammattilaisen tehtäväksi, jotta lopputulos on mahdollisimman tasainen.

Kylpyhuone suunnitellaan ja toteutetaan huolella

Pesutilan kalusteet

Kylpyhuoneen kalusteita valittaessa on hyvä ottaa huomioon puhdistettavuus ja käyttöikä. Kalusteiden kosteudensieto on tietenkin itsestään selvää, jos tilassa on suihku tai amme. Useimmat kylpyhuonekalusteet on suunniteltu sijoitettavaksi kosteaan, mutta ei märkään tilaan. Kosteutta parhaiten kestäviä materiaaleja kalusteissa ovat massiivipuu ja korkeapainelaminoidut ovet. Kalusteet tulee aina asentaa irti lattiasta, ettei kosteus pääse vaurioittamaan niitä alapuolelta. Asennuskorkeus säädetään käyttäjien mukaan ja ottamalla huomioon esteettömyysseikat.

Kylpyhuonekalusteissa on usein valittavana useita kalustesyvyyksiä. Syvemmissä pöytä- ja komerokaappien syvyys on noin 500–600 mm ja seinäkaappien noin 300 mm. Pieniin tiloihin sopivampia voivat olla kalusteet, joissa pöytä- ja komerokaapit ovat noin 300 mm syviä ja seinäkaapit 170–200 mm syviä. Pieni tila avartuu, kun sinne sijoitetaan iso peili. Altaaksi kannattaa etenkin lapsiperheissä valita riittävän suuri. Liian matalat altaat ovat hankalia veden roiskumisen kannalta. Altaan molemmin puolin on hyvä jättää laskutasoa.

Esteettömyysremonttien yhteydessä puututaan melkein aina myös kylpyhuoneisiin, jolloin niihin muun muassa asennetaan tukikahvoja, madalletaan tai poistetaan kynnyksiä, vaihdetaan vesikalusteita invamallisiksi ja muutetaan niiden asennuskorkeutta. Suihkuun on hyvä tarvittaessa mahtua suihkuistuin huonojalkaiselle, vanhenevalle ihmiselle tai lapselle. Käden ulottuvilla on oltava hylly tai vastaava säilytystila shampoolle ja pesuaineille.

Lattiakaivon ei tarvitse aina olla perinteinen pyöreä aukko keskellä lattiaa, vaan joskus oiva ratkaisu on suihkutilan reunalle sijoitettu linjalattiakaivo. Suurikokoisten laattojen käyttäminen on tällöin helpompaa ja vaadittavat lattiakaadot eli lattian kaltevuus kohti viemäriä on helpompi toteuttaa. Remontissa on lattiakaivon paikan vaihtaminen tosin usein mahdotonta.

Märkätilat ammattilaisten käsiin

Kylpyhuonetta remontoivan on otettava huomioon monta käyttöön, tekniseen ja esteettiseen puoleen liittyvää asiaa. Remontoinnissa moni asia on jo käytännössä paikalleen lukittu, esimerkiksi viemärien ja vesipisteiden paikat ovat hankalia muuttaa. Tärkeätä on tietää myös, mistä löytyy apua ja ohjeita kylpyhuoneremonttiin ja -rakentamiseen liittyvien sääntöjen sekä määräysten viidakossa.

Omakotitaloasukas löytää kunnan rakennusvalvonnasta apua ja tietoa määräyksistä. Märkätilalaajennukset, kokonaan uudet märkätilat, viemärien- ja vesijohtojen muutokset sekä kantaviin rakenteisiin kohdistuvat muutokset vaativat asiantuntijoiden laatimat suunnitelmat sekä viranomaisluvan kunnan rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvonnasta tai päteviltä suunnittelijoilta saa myös lisätietoa mitoituksesta ja esteettömyysseikoista. Työhön valitun urakoitsijan on oltava riittävän kokenut ja pätevä märkätilaremonttien toteuttaja. Projektiin nimetään vesi- ja viemäritöistä sekä usein myös ilmanvaihtotöistä vastaava työnjohtaja.

Vedeneristyksen tekee aina vedeneristäjän sertifikaatin suorittanut henkilö. Työtä valvomaan kannattaa palkata märkätilojen rakentamiseen perehtynyt henkilö. Työn valmistuttua kunnan rakennustarkastaja suorittaa lopputarkastuksen.

 

 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...