Lisää älyä paloturvallisuuteen

 

Uudet teknologiat ja laitteiden liitettävyys toisiinsa verkon kautta avaavat uusia mahdollisuuksia arjen ja asumisen turvallisuuden kehittämiselle. Esineiden internet, IoT, antaa mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta mutta voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä. Varsinkin tietoturvallisuus jää usein vähälle huomiolle, muistuttaa Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä.

Verkkoon siirtyvä laitteistojen hallinta ja etäpalvelut ovat paloturvalaitteidenkin nykypäivää. Esimerkiksi laitteistojen toimintavarmuus on parantunut teknologian kehittyessä. Tuotteiden tullessa markkinoille varsinkin tietoturvallisuuteen liittyvät ratkaisut jäävät usein ottamatta huomioon, Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä toteaa. Kehitysryhmään kuuluu palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia.

Uudenlaisia ratkaisuja on sovellettu jo lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hallintaan. Samat ajatustavat pätevät myös palontorjunnan laitteisiin. Rakennuksissa jo käytössä olevien antureiden ja IoT:n yhteiskäytöllä voitaisiin ennakoida paremmin onnettomuuksia sekä säästää automaatioasennuksissa ja rakennuskustannuksissa.

– Tällaisten turvallisuuteen keskeisesti liittyvien tuotteiden suunnittelussa turvallisuusperiaatteet ovat voineet jäädä puolitiehen. Vain harvat laitteet ovat kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia. Paloturvallisuuden IoT-laitteiden kanssa kannattaa olla tarkkana, että laitteistot täyttävät sekä viranomaisten että vakuutusyhtiöiden vaatimukset, johtava asiantuntija Petri Mero Finanssiala ry:stä sanoo.

IoT-teknologiaa hyödyntävät esimerkiksi älypalovaroittimet, joista hälytykset saadaan paikallisen hälytyksen lisäksi älypuhelimeen. Omistajan on varmistettava ilmoitusten välittymisen toimivuus tarvittaviin osoitteisiin; tuotteiden markkinoinnissa on joskus harhaan johtavasti annettu ymmärtää, että tietoja välitettäisiin kodin laitteista esimerkiksi hätäkeskukseen.

Älypalovaroittimien lisäksi verkkoon voidaan kytkeä myös vanhat palovaroittimet, jos ne varustaa älyparistolla. Kumpaakin ratkaisua voidaan ohjata älypuhelinsovelluksella. Uusimmat paloilmoitinjärjestelmät taas voidaan liittää internetiin siten, että niitä voidaan hallita nettiselainpohjaisella käyttöliittymällä mistä tahansa.

Helppokäyttöisyys voi olla turvatonta

Laitteiden suunnittelijat pitävät erittäin tärkeänä käyttöönoton ja toiminnan yksinkertaisuutta, jotta ratkaisut houkuttelisivat käyttäjiä. Helppokäyttöisyys saattaa aiheuttaa turvallisuusongelmia. IoT-järjestelmien ohjelmistot vaativat usein säännöllistä päivittämistä, jotta laitteiden välittämä data on turvassa. Myös se, että laitteiden käyttöjärjestelmät usein ovat kytköksissä keskeisiin käyttöjärjestelmiin,  aiheuttaa helppokäyttöisyyden lisäksi myös riskejä. Avoimissa verkoissa toimivat laitteet ovat aina myös helppo kohde ulkopuoliselle tekijälle. Käyttäjän pitää olla se ratkaiseva avaintekijä, joka huolehtii laitteiden ja ohjelmistojen päivittämisestä sekä tarvittavista varmistuksista, kuten ajan tasalla olevista palomuureista ja varmennusten takana olevista verkoista.

Lisää älyä paloturvallisuuteen

Datan kerääminen ja hallinta aiheuttavat myös riskinsä tieto- ja kyberturvallisuudelle sekä tietosuojalle.

– Niinkin vähäpätöinen asia kuin termostaatin hakkerointi voi tarjota murtautujalle arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, onko perhe kotona vai lomamatkalla. Jos suojaukset ovat helposti murrettavissa, hakkeri saa käyttöönsä valtavasti tietoa, kuten sen, onko ulko-ovi tai autotallin ovi lukittu jne. Myös henkilötiedot, luottokorttitiedot mukaan luettuna, voivat olla vaarassa. Riskialttiina avoimena toimiva laite voi joutua myös välillisen hyökkäyksen kohteeksi, jolloin haittatarkoituksissa tehdyn toiminnan lopputulos ei olekaan yksittäinen laite. Suojaamattomia laitteita voidaan käyttää toiseen tarkoitusperään, kuten kiinteistöautomaatiolaitteiden kuormittamiseen, liiketoimintajohtaja Matti Helkamo Siemensiltä kertoo.

– Palontorjuntaa tulee tarkastella laajemmalla näkökulmalla, jossa ihmisten käyttäytymisen arviointi ja toteutettu teknologia voivat kehittää ennakoivaa palontorjuntaa. Laitteistojen tiedonkäsittelykyvyn kasvaessa laitteiden ja niiden keräämän datan on pysyttävä käyttäjälle helppokäyttöisinä ja turvallisina, turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo.

Älykkäät palovaroittimet

Euroopan ja Suomen markkinoille on tullut älykkäitä palovaroittimia, joita voidaan hallita Internet-verkon yli sekä kerätä jopa dataa niiden toiminnasta. Palovaroittimien yhdistäminen verkkoon voi tapahtua esimerkiksi liittämällä se tilan Wi-Fi-verkkoon, yhdistämällä se osaksi kodin automaatiojärjestelmää tai hyödyntämällä suoraan LPWAN-radioteknologian verkkoa. 

Älykkäiden palovaroittimien hälytykset ohjautuvat haluttuihin älypuhelimiin, ja varoittimien hallinnointi on mahdollista älypuhelinsovelluksella. Älykkäät palovaroittimet keräävät yleensä dataa varoittimien toiminnasta. 

Suomen SFS-EN 14604 -tuotestandardin vaatimukset täyttävistä Wi-Fi-verkkoon liitettävistä älykkäistä palovaroittimista voidaan mainita Google Nest Protect-palovaroitin. Varoittimessa on valo-, kosteus-, liike-, lämpötila-, hiilimonoksidi- sekä savuanturit. Varoittimet toimivat yhteen Nest-tuoteperheen muiden antureiden ja toimilaitteiden kanssa. Esimerkiksi palovaroittimen liikeanturin avulla voidaan kerätä tietoa siitä, onko asukas kotona ja ohjata sisälämpötilaa sen mukaan. 

Toinen markkinoilla oleva tuote on Fibaro Groupin valmistama palovaroitin. Palovaroitin hyödyntää tiedonsiirtomenetelmänä Z-Wave -standardia, jonka kautta se on liitettävissä standardia tukeviin kodin automaatiojärjestelmiin. Varoittimessa on perinteisen savuanturin lisäksi lämpötila-anturi. Integroimalla palovaroitin kodinautomaatiojärjestelmään voidaan sen avulla tehdä erilaisia ohjauksia kodin muihin järjestelmiin tai laitteisiin. 

Älykkäitä palovaroittimia on mahdollista yhdistää suoraan LPWAN-radioteknologian verkkoihin, eikä rakennuksen sisällä tarvitse näin välttämättä olla rakennettuna erillistä infrastruktuuria tiedonsiirtoa varten. Tunnetuimmat LPWAN-verkoista ovat LoRa ja Sigfox, jotka ovat käytössä myös Suomessa. 

Smockeo on yksi älykkäistä palovaroittimista, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään Sigfox-verkkoa. Sillä on samoja toimintoja kuin muissakin älykkäissä palovaroittimissa. Sigfox-verkkoon liittämisestä verkko-operaattori perii vuosittain maksun verkkoon liitetyistä laitteista. 

Uusien älykkäiden palovaroittimien lisäksi on nykyisin mahdollista yhdistää olemassa olevatkin palo- ja häkävaroittimet verkkoon Roost Wi-Fi Batteryn avulla. Kyseessä on Wi-Fi-toiminnolla varustettu 9V-älyparisto, jota voidaan ohjata älypuhelinsovelluksella. Roost Batteryn kautta tieto palohälytyksestä saadaan ohjattua haluttuihin älypuhelimiin.

Lähde: IoT-teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä. Tuomas Pylkkäsen diplomityö Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon 2018.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

Kuva: Nest.com

 

 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...