Märkätilojen remontti vaatii osaamista ja huolellisuutta

Kylpyhuoneen remontti on vaativaa työtä, johon tarvitaan asiantuntijan laatimat suunnitelmat ja rakennusvalvonnan hyväksymät toteuttajat. Työtä on valvottava ja työvaiheet tarkastettava huolellisesti.

Märkätila on huonetila, jonka lattiapinta joutuu käytössä alttiiksi vedelle ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tällaisia tiloja ovat kylpyhuoneet, pesuhuoneet, suihkuhuoneet ja soveltuvin osin myös saunat.

Kaikki märkätilat varustetaan lattiakaivolla, johon vesi pääsee lattialta esteettä valumaan. Märkätilan lattia- ja seinäpinnoitteen tulee toimia vedeneristeenä tai pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.

Keittiö ei ole märkätila. Myöskään wc-tilaa, jossa ei ole suihkua tai lattiakaivoa, ei lasketa märkätilaksi.

Märkätilalaajennukset, uudet märkätilat, viemäri- ja vesijohtomuutokset sekä kantaviin rakenteisiin kohdistuvat muutokset vaativat viranomaisluvan. Märkätilojen rakentaminen ja kunnostaminen on vaativaa työtä, johon tarvitaan asiantuntijoiden laatimat suunnitelmat ja kunnan rakennusvalvonnan hyväksymät vastuulliset toteuttajat.

Korjaustyö on valmisteltava, valvottava ja tarkastettava huolellisesti. Huonot pohjatyöt ja vedeneristys tekevät kaikki seuraavat työvaiheet turhiksi.

Vedeneristys tärkeä

Märkätilan lattia ja seinät on suositeltavaa rakentaa kiviaineisena, jotta saavutetaan riittävän luja ja liikkumaton alusta vedeneristykselle ja lattiapinnoitteelle.

Märkätilan lattian tulee olla kalteva (vähintään 1:100), jotta vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian pinta pyritään rakentamaan mahdollisimman lähelle asunnon muun lattian korkeustasoa.

Vanhoissa taloissa märkätiloihin voidaan asentaa tilan kuivattamisen ja mukavuuden takia lattialämmitys, joka energiatehokkuusnäkökulmasta kannattaa tehdä olosuhteiden salliessa vesikiertoisena.

Seinät vesieristetään vähintään suihkun lähiympäristössä. Suihkuseinien tai suihkukaapin käyttö on suositeltavaa, jotta voidaan rajoittaa veden roiskumista. Muut märkätilan seinäpinnat voidaan varustaa kosteussululla ja päällystää esimerkiksi laatalla tai puupaneelilla.

Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet. Tarkoitukseen tulee käyttää sertifioituja pintarakennejärjestelmiä, joita ovat hitsattavat muovimatot, itseliimautuvat yksikerroskermit, bitumieristeet ja nykyisin yleisesti käytössä olevat siveltävät vedeneristeet.

Siveltävää vedeneristettä käytetään yleensä silloin, kun pintamateriaalina on keraaminen laatta. Vedeneristystyössä noudatetaan tuotevalmistajan ohjeita. Muovimatto toimii vedeneristyksen lisäksi usein myös pintamateriaalina.

Rakennukseen asennettavat vesijohdot ja niihin liitetyt laitteet tulee sijoittaa siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita ajoissa ja korjata helposti. Siksi johdot usein asennetaan näkyville. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä.

Muista ilmanvaihto ja kosteusmittaus

Vanhojen pientalojen ilmanvaihto on yleensä painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto. Molemmissa tapauksissa ilma yleensä kulkeutuu muualta huoneistosta märkätilan oven alaosan raon kautta märkätilan poistohormiin ja sieltä ulos. Kun märkätilaa kunnostetaan, on syytä tarkistaa ilmanvaihdon ja venttiilien toiminta ja tehdä tarvittavat kunnostustoimet.

Purkutyön jälkeen ennen pohjatöitä tarkistetaan pinnat ja mitataan niiden kosteus. Samalla arvioidaan voidaanko työtä jatkaa suunnitelmien mukaan. Tarvittaessa rakenteita joudutaan kuivaamaan tai jopa vaihtamaan uusiin. Pohjatyöt tarkistetaan ennen vedeneristystä.

Vedeneristys tarkastetaan ennen laatoituksen alkua. Vedeneristyksen tarkastuksen kohteita ovat eristyspaksuuden mittaus sekä läpivientien ja kynnysten eristämisen onnistuminen. Samalla tarkistetaan että kaadot ovat riittäviä ja oikeaan suuntaan.

Vedeneristeeltä vaaditaan vähintään materiaalikortissa ilmoitettu kalvonpaksuus, vaikka sen saavuttamiseksi jouduttaisiin poikkeamaan materiaalitoimittajan työohjeista. Korjaustyön lopputarkastus on lähinnä esteettinen, joten sillä ei ole vaikutusta rakenteiden turvallisuuteen.

MÄRKÄTILASANEERAUKSEN VALVONTA JA TARKASTUKSET

Korjaustyön valvontaan kiinnitetään usein liian vähän huomiota. Työn onnistumisen kannalta varmuus työn oikeasta tekemisestä suunnitelluilla materiaaleilla on kuitenkin keskeistä. Lisäksi hyvä laatu on yleensä kiinni työntekijän asenteesta ja siihen on valvonnalla mahdollista vaikuttaa.

Kylpyhuoneremontin valvontaan ei yleensä palkata ulkopuolista valvojaa. Kiinteistönomistajan on silti syytä hankkia sen verran tietoa, että pystyy ottamaan kantaa tavallisimpiin rakenteellisiin kysymyksiin sekä LVIS-töihin.

MITÄ SERTIFIKAATTI KERTOO?

Alalla on erilaisia ammattitaidosta kertovia sertifikaatteja, mutta niillä ei ole virallista hierarkiaa. Sertifikaatit ovat henkilökohtaisia, joten urakoitsijan kanssa voi sopia kirjallisesti, että esimerkiksi vedeneristystyön tulee suorittaa tarvittavan sertifikaatin omaava työntekijä. Usein työn tekee pieni urakoitsija, joten ennen sopimuksen tekemistä on syytä selvittää hänen työkokemustaan. Lista onnistuneista kohteista antaa kuvan vastuuntuntoisesta otteesta työhön.

Työn tekemisessä noudatetaan käsiteltävän tuotteen valmistajan työohjeita. Usein on suositeltavaa käyttää samassa kohteessa vain yhden valmistajan materiaaleja niiden yhteensopivuuden varmistamiseksi. Vastuut on virhetilanteissa helpointa silloin suunnata yhteen osoitteeseen.

Märkätilan korjaussuunnitelman vähimmäissisältö

• Purettavat kalusteet ja pintamateriaalit sekä purkupölyn hallintatoimenpiteet
• Tilan työnaikainen suojaus ympäröivistä tiloista, lattian suojaus
• Vedeneristystyössä käytettävät materiaalit tuotenimineen
• Vedeneristeen liitoskohdan toteutustapa kynnyksen, lattiakaivon ja putkiläpivientien kohdalla
• Pintarakenteiden materiaalit tuotenimineen ja värikoodeineen
• Vesipisteiden suojaetäisyydet sähköpistorasioihin

TEKSTI: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ