Materiaali on makukysymys

 

Kaikista rakennusmateriaaleista syntyy erinomainen  ja energiatehokas rakennus asiantuntevasti suunniteltuna ja toteutettuna. CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuu ja betonilla täytettävät styrox-muottiharkot ovat uusimpia vaihtoehtoja materiaaleja miettiville.

Puulle, hirrelle ja kivelle rakennusmateriaalina löytyy omat kannattajansa. Perusteluissa mainitaan terveellisyys, energiatehokkuus, ekologisuus, suomalaisuus. Kaikki ovat käypiä materiaaleja, ja kaikista saa rakennettua hyvän pientalon. Tututkin rakennusmateriaalit kehittyvät, ja markkinoille tulee uusia innovaatioita.

Ristiinlaminoitu massiivipuu eli CLT on nyt käytössä monella kerrostalotyömaalla, mutta yhtä hyvin sitä voi käyttää pientalorakentamisessa ja on käytettykin jo useita vuosia. Toinen melko uusi tulokas on legomaisesti ladottavat ja sen jälkeen betonilla täytettävät muottiharkot, joilla on useita kauppanimiä kuten passiiviharkko, thermoharkko ja energiaharkko. Muottiharkkojen avulla syntyy monoliittinen betonirunko, joka on molemmilta puoliltaan eristetty.

Kustannuksiltaan edullisin on rankarakenteinen puutalo varsinkin, jos se on toteutettu valmiselementeistä tai valmiina talopakettitoimituksena. Osiin jaettu urakka tulee yleensä halvemmaksi, mutta vaatii joko rakennuttajalta ja vastaavalta mestarilta kokemusta ja hyviä projektinhallintataitoja. Vastuulliselta talopakettitoimittajalta tilatessa riskit yllättäviin kustannuksiin ja aikataulujen merkittäviin venymisiin pienenevät. Rankarakenteinen puutalo on ollut jo kauan ylivoimainen markkinajohtaja omakotitaloissa.

Hinnan suhteen kivi ja hirsi tulevat melko tasaväkisinä ja vähän kalliimpina kuin rankarakenteinen puutalo. CLT-talo on ehkä hieman hirsitaloa kalliimpi. Muottiharkkotalo jää hintatasoltaan vähän alle perinteisten harkkokivitalojen.  Vaatimustasoa nostettaessa hintaerot alkavat tasaantua. 

Energiatehokas rakentaminen vaatii osaamista, minkä vuoksi noin 70 prosenttia pientalorakentajista valitsee toteutusmuodoksi valmiin talopaketin.

Yksiaineksinen on hometurvallisin

– Nykyisin kiinnitetään hyvin paljon huomiota home- ja sisäilma-asioihin. Hirsi ja yksiaineinen harkkorakenne, esimerkiksi kevytbetoniharkko nousevat turvallisempina rakennusmateriaaleina esiin, koska niissä koko seinärakenne on yhtä ja samaa ainesta. Toki kaikki vaihtoehdot voivat olla turvallisia, jos ne tehdään oikein ja huolellisesti, toteaa arkkitehti Eero Korhonen Arkkitehtitoimisto Eero Korhonen Oy:stä.

Energiatehokkuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että erityisesti puutalojen kantavaan rankarakenteeseen on liitetty varsin monimutkaisia eriste- ja höyrysulkurakenteita eri materiaaleista, jotta talosta saadaan riittävän energiatehokas. Moniaineisessa rakenteessa voi syntyä riskejä varsinkin silloin, jos materiaalien sääsuojaus ei toimi kunnolla työmaalla.  

– Kun puutaloja lähdetään tiivistämään kohti passiivitalotasoa höyrysuluilla ja lisäeristeillä, korostuu suunnittelijoiden ja rakentajien ammattitaito ja huolellisuus. Seinän rakennepaksuuden kasvamisen vuoksi kastepiste voi siirtyä eristekerroksen sisälle. Ongelmia syntyy,  jos höyrysulkuun ja eristerakenteeseen tulee reikiä rakentamisen aikana tai saumaukset on tehty huonosti, Korhonen sanoo.

Ennen puukuituiset rakenteet hengittivät ja kosteus pääsi tuulettumaan pois, jos sellaista syntyi. Nykytaloissa rakennusvirheiden tuottama kosteus jää muhimaan eristekerroksiin ja tuottaa lopulta hometta ja muita epäpuhtauksia rakenteisiin ja sisäilmaan. Mahdolliset reiät tai muut epätiiviit kohdat tuottavat myös hallitsemattomia ilmavuotoja, mikä sekin heikentää sisäilman laatua.

– Huolella ja ammattitaidolla tehty toteutus on erittäin tärkeätä, ja esimerkiksi hankkeen vastaavan mestarin palkkauksessa ei kannata mennä halvimman mukaan. Hänelle pitää varata riittävästi valvonta-aikaa rakentamisessa. Sillä pystyy jo jonkin verran vähentämään mahdollisia rakennusaikaisia virheitä. Talon pääsuunnittelijallekin olisi hyvä kirjata sopimukseen tietty määrä työmaavalvontaa, Korhonen sanoo.

On myös tärkeätä, että materiaaleista riippumatta toteutetaan rakennus siten, että kaikissa rakennusvaipan osissa on sama rakennusfysikaalinen logiikka. Eli niin sanottu hengittävä rakennus on hengittävä sekä seinä-, alapohja- että yläpohjarakenteiltaan. Silloin kaikki osat toimivat samoin periaattein. Rakennuskokonaisuudessa kannattaa käyttää saman tuotesarjan tuotteita. Rakennus pitää aina suunnitella kokonaisuutena. 

CLT tulossa

Ristiinlaminoitua massiivipuuta eli CLT:tä on käytetty Keski-Euroopassa jo kauan. CLT on ristikkäin liimatuista lautakerroksista eli lamelleista muodostuva rakennuslevy. CLT-elementit valmistetaan tehtaalla asennusvalmiiksi.

Lamellien liimauksessa käytetään M1-päästöluokiteltua yksikomponenttista polyuretaaniliimaa, jossa ei ole formaldehydiä. Samoja liimoja käytetään lamellihirsissä. Liimakerrokset eivät muodosta rakenteeseen vesitiivistä kalvoa. 

Materiaali on makukysymys

Pääsääntöisesti CLT-massiivilevyt soveltuvat kaikkeen rakentamiseen, johon puuta voi käyttää. CLT-elementit toimivat rakennuksen kantavana runkona ja ne voidaan jättää näkyviin kuten hirsikin. CLT elää vähemmän kuin hirsirakenne, eli painumia ei synny samalla tavalla. Samalla CLT tarjoaa modulaarisuuden ja vapaamman mittakaavan sekä erilaiset muodot hirsirakentamiseen verrattuna.

– CLT:tä voidaan käyttää massiivipuisena, jolloin koko seinä on umpipuista, tai pelkästään runkorakenteena, jolloin kantava runko on tehty massiivilevystä ja pintaan on lisätty eriste sekä haluttu verhous. Puurunkoiseen seinään verrattuna CLT:llä voidaan toteuttaa rakenteen yksiaineisuus ja välttää näin rakenteen riskipaikkoja. Materiaalina CLT tarjoaa puun hengittävyyden ja luonnonmukaisuuden. Lämmöneristävyydeltään CLT on lähellä massiivihirren arvoja, useita CLT-taloja suunnitellut arkkitehti Eevamaria Timlin arkTimlin Oy:stä kertoo.

– Valmista CLT-talomallistoa ei tällä hetkellä Suomessa ole juuri tarjolla, vaan rakennuselementit pitää pääsääntöisesti teettää omista piirustuksista. CLT:llekin löytyy kuitenkin nykyään jo useita talotoimittajia, jotka tarjoavat taloja eri valmiusasteilla. Elementtisuunnittelussa täytyy ottaa huomioon valmiiksi sähkövedot ja vastaavat, koska ne työstetään tehtaalla elementtiin. Aika monet rakennussuunnitelmat taipuvat CLT:lle, koska se on rakenteellisesti joustava materiaali. Se mahdollistaa puurunkoa pidemmät jännevälit ja isommat ikkuna-aukot, Timlin sanoo.

Muottiharkoilla hyvä lämmöneristävyys

Muotti- eli passiiviharkko on EPS-polyuretaanikehikko, joka toimii samanaikaisesti valumuottina ja eristeenä. Seinät kootaan harkkopalikoista kuin lego-talo ja lopuksi EPS-kehikon sisälle valetaan betonivalu.

Harkoissa käytetty EPS on kevyt materiaali, jota on helppo käsitellä ilman erillisiä nostolaitteita. EPS-harkoilla saadaan rakennusvaipalle erittäin hyvä lämmöneristävyys. Rappaus on tavallinen pintaratkaisu, mutta harkolle voidaan tehdä myös puuverhous. Tällöin on valuvaiheessa otettava huomioon koolausten kiinnitykset.

– Olen suunnitellut puolisen kymmentä passiiviharkkotaloa, enkä ole jälkikäteen kuullut, että niissä olisi ollut mitään erityisempiä ongelmia käyttöaikanakaan, Timlin toteaa.

Puutalo valmispakettina

Puutalon tavallisin toteutustapa on talotehtaalla tuotettu valmistalopaketti. Talotehtaiden elementtejä voidaan hyödyntää myös yksilöllisesti suunnitelluissa taloissa. Suurelementit mahdollistavat rakennushankkeen nopean läpiviennin ja tasaisen laatutason. Erilaisten mittavalmiiden materiaalien hyödyntäminen nopeuttaa myös rakentamista.

– Talopakettien osalta voisi ehkä todeta, että mitä isompi firma, joka on toiminut pitkään markkinoilla, sitä pienempi riski. Yleensä näissä firmoissa prosessit on jo viilattu melko hyvään kuntoon. Elementit tehdään kosteudelta suojassa sisätiloissa, mikä on etu, Eero Korhonen toteaa.

Kivitalo harkoista

Betoniharkko on tavallisin valinta, kun tehdään kivitaloja. Näin saadaan vankka, paloturvallinen lahoamaton, sään- ja pakkasenkestävä rakenne. Harkko voi olla yksiaineista kevytsorabetonia tai valettavia betoniharkkoja. Harkossa voi myös olla valmiiksi tehtynä erillinen eristerakenne. Rakennustekniikka vaihtelee eri materiaaleja käytettäessä, ja markkinoille on nykyään tullut erilaisia variaatioita näistä kahdesta perusmallista.

Kevytbetoniharkkoja ja kevyitä eristerakenteella varustettuja harkkoja voi käsitellä ja muurata yksi mies. Ladottavien betoniharkkojen valutyöt vaativat yleensä pumppuauton työmaalle. Harkkorakentaminen sopii sikäli omakotirakentamiseen, että sillä on paljon osaavia tekijöitä myös pieniin kohteisiin.

Betonielementtejäkin käytetään silloin tällöin pientalorakentamisessa. Sandwich-elementti on tyypillisin ja perinteisin vaihtoehto. Siinä sisäpuolella on kantava betonirunko, sen päällä eriste ja ulkokuori. Usein käytetään välipohjarakenteena ontelolaattaa, jolloin päästään puurakennetta pidempiin jänneväleihin. Näin saadaan enemmän avointa ja avaraa sisätilaa.

– Yksi huomioon otettava tekijä on kivitalon akustiikka, joka vaatii vähän enemmän miettimistä. Kovat pinnat tuottavat äänen kaiuntaa varsinkin korkeissa tiloissa. Esimerkiksi olohuone, jossa on korkeat lasipinnat tarvitsee yleensä ainakin akustiikkalevyjä kattoon. Nykyisin on myös taulumaisia akustointituotteita, joita voi kiinnittää seinään ja käyttää lisäksi ääntä vaimentavia sisustuselementtejä, Korhonen sanoo.

Tiili on hyvä julkisivumateriaali, koska sillä saadaan valmis ja kestävä pinta yhdellä kertaa. Tuulettuvan tiilirakenteen toimivuudesta on näyttöjä pitkältä aikaväliltä.

Hirsitalo myös kaupunkiin

Hirsirakenne on pystytettynä pintakäsittelyä vaille valmis, eli se on helppo ja nopea rakentaa. Hirren hyvät ominaisuudet säilyvät myös rakennuksen vanhetessa, kunhan rakennuksen huolto hoidetaan asianmukaisesti.

Hirrellä on hyvät akustiset ominaisuudet. Hirsitalo on myös hiilinielu, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen uhkien alla.

Massiivihirsitaloille on energialaskelmissa omat kategoriansa. Niiden U-arvovaatimus eli lämmönläpäisykerroin on heikompi kuin muissa rakennusmateriaaleissa. Massiivihirren lämmöneristyskyky on siis huonompi kuin muissa rakennustavoissa. Yksittäisen rakenteen U-arvoa tärkeämpää on kuitenkin talon kokonaisenergiatehokkuus.

– Jos jonkin ulkovaipan osan eristävyys on huonompi, voidaan tämä kompensoida eristämällä jokin toinen osa paremmin. Energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi ikkunoiden kokoa säätelemällä, vaikka nykyikkunoiden U-arvot ovat sinänsä melko hyvät. Huonompaa U-arvoa voidaan myös kompensoida energiatehokkaalla ilmanvaihtotekniikalla, Korhonen sanoo.

Markkinoilla on myös passiivitalotasoa tavoittelevia hirsitaloja, joissa hirsiseinän U-arvoa on lähdetty parantamaan lisäeristeillä ja höyrysuluilla.

– Tällöin menetetään kuitenkin massiivihirren hengittävyys ja kohdataan samoja haasteita kuin moniaineisissa puurankarakenteissa. Rakenteen toimivuuden kannalta on tärkeää hengittävyyden varmistaminen siten, että kaikki rakennekerrokset ovat samanaineisia ja hengittäviä, ja että rakenteiden tuuletus on varmistettu asianmukaisesti. Eli tällaisissa rakenteissa tulee ottaa huomioon samat asiat kuin moniaineisissa rakenteissa yleensäkin, Korhonen sanoo.

 

 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...