Omakotirakentamisen trendit: yksilöllisyys, hyvä sijainti ja uusiutuva energia

 

Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys ovat tämän päivän omakotirakentamista. Kaupungistuminen näkyy omakotirakentamisen painottumisena kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Vuoden 2018 alussa voimaan tulleiden energiatehokkuusmääräysten mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja.

TEKSTI KIMMO RAUTIAINEN Pientaloteollisuus PTT ry, KUVA MORGUEFILE

Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys ovat tämän päivän omakotirakentamista. Kaupungistuminen näkyy omakotirakentamisen painottumisena kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Vuoden 2018 alussa voimaan tulleiden energiatehokkuusmääräysten mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja.

Vuosi 2017 oli toinen perättäinen kasvun vuosi omakotirakentamisessa. Silloin käynnistettiin noin 7300 uuden omakotitalon rakentaminen, ja vuodelle 2018 odotetaan yli 8000:ta omakotialoitusta. Lukuisat asumistoivetutkimukset vuodesta toiseen osoittavat, että omakotiasumisen haluttavuus on pysynyt vahvana. Ja mikä tärkeintä: omakotitaloissa asujat ovat myös tyytyväisimpiä omaan asumiseensa.

Yksilöllisiä koteja tarpeiden ja toiveiden mukaan

Kotitaloudet ovat erilaisia, ja kaikista ryhmistä löytyy omakotitalosta haaveilevia. Toiveet ja tarpeet tilaratkaisuille ovat erilaiset. Myös rakennuspaikka ja kaavamääräykset mahdollistavat ja rajoittavat ratkaisuja. Tämä näkyy yksilöllisyyden ja täysin yksilöllisten talojen osuuden kasvussa.

Talotoimittajilla on laajat mallistot, joista löytyy ratkaisuja tiiviiseen kaupunkipientaloasumiseen, väljiin omakotitaloalueisiin ja olemassa olevien omakotialueiden täydennysrakentamiseen. Tarjolla on erilaisia julkisivutyylejä, joista löytyy vastaus erilaisiin toiveisiin ja asuinympäristöihin.

Mallistotaloja voidaan muunnella monin eri tavoin, ja talotoimittajat myös räätälöivät yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaalle. Talomallistot toimivat ideakirjastoina, joista lähdetään talon suunnittelussa liikkeelle. Monet talotehtaat tekevät myös täysin yksilöllisiä taloja asukkaan teettämistä arkkitehtipiirustuksista. Omakotirakentaja pystyy vaikuttamaan oman asuntonsa tilaratkaisuihin.

Monta tapaa rakentaa ja rakennuttaa

Suomalainen omakotirakentaminen perustuu erilaajuisiin talopaketteihin. Pientaloteollisuus PTT ry ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ovat määritelleet yläkäsitteet, jotka kuvaavat talotoimituksen laajuutta. Näitä ovat materiaalipaketti, elementtipaketti, runkovalmis, vesikattovalmis, muuttovalmis ja talovalmis talotoimitus. Tarkat sisältökuvaukset löytyvät PTT:n ja KKV:n sivuilta. Talotoimittajat voivat viitata näihin esimerkkitoimitussisältöihin omassa markkinoinnissa, mutta voivat käyttää toimitussisällöilleen omia markkinointinimiä kuten esimerkiksi ”Säältä suojaan” tai ”Sisustusta vaille valmis”.

Omakotitalon rakentaja voi valita itselleen sopivimman toimituslaajuuden oman osaamisen ja rakentamiseen käytettävissä olevan ajan mukaan. Muuttovalmiit talopaketit ja avaimet käteen -rakennuttaminen ovat nousseet yleisimmäksi tavaksi hankkia omakotitalo, vaikka perinteiset talopakettivaihtoehdot ovat yhä suosittuja.

Aivan viime vuosina aluerakentaminen tai yhtiömuotoinen rakentaminen on yleistynyt erityisesti kasvukeskuksissa. Tässä toimintamallissa ryhmä omakotitaloja rakennetaan valmiiksi ja halukkaat voivat hankkia oman talonsa täysin valmiina. Nämä talot muodostavat usein asunto-osakeyhtiön, jota huolletaan ja ylläpidetään yhdessä.

Omakotirakentamisen trendit: yksilöllisyys, hyvä sijainti ja uusiutuva energia

Puusta, kivestä tai hirrestä?

Puurakenteiset talot ovat olleet kestosuosikkina suomalaisessa omakotirakentamisessa. Puurunkoisten talojen osuus on noin 70 prosenttia. Puurankarakenne sopii hyvin teollisesti esivalmistettuihin taloihin, ja puutalon runko on erittäin nopea pystyttää.

Hirsitalojen osuus uusista omakotitaloista on viime vuosina noussut. Tällä hetkellä lähes joka viides omakotitalo on hirsirakenteinen. Hirsitalon valitsijat arvostavat ympäristömyönteisyyttä, hyvää sisäilmaa sekä hengittävää rakennetta, joka tasaa sisäilman kosteutta.

Kivitaloon päätyvät arvostavat erityisesti materiaalin kestävyyttä, hyvää äänieristävyyttä ja massiivisen rakenteen kysyä varata energiaa. Kivitalojen osuus on noin 10 prosenttia, mutta erityisesti kaupunkitaajamissa kivitalojen osuus on huomattavasti suurempi.

Talon ulkonäkö on yksi tärkeimmistä valintakriteereistä niin puu-, hirsi- kuin kivitalorakentajillakin; tyylikkään, rakennuspaikalleen sopivan talon saa kaikista eri runkomateriaaleista. Lisäksi materiaaleja voi yhdistää ja esimerkiksi puurunkoiselle talolle saa helposti kivitalon ulkoasun julkisivumateriaalin valinnalla.

Kaupungistuminen trendinä

Kaupungistuminen on viime vuosina ollut voimakas trendi, joka on vaikuttanut myös omakotirakentamiseen. Lukumääräisesti omakotitaloja rakennetaan eniten suurimmissa kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Tiiviissä kaupunkitaajamissa tontit ovat pienempiä ja talot usein kaksikerroksisia. Monille tämä onkin toivottu ratkaisu, ja pienemmän pihan vastineeksi talon sijainti on usein parempi. Kaupungistuminen ja omakotiasuminen eivät ole toisiaan poissulkevia, tästä löytyy hyviä esimerkkejä muualta maailmasta.

Kaupungistumisesta huolimatta kuitenkin suuri osa omakotirakentajista haaveilee rauhallisemmista, pikkukaupunkimaisista ja jopa maaseutumaisista asuinympäristöistä. Iso piha ja luonnonläheisyys on monille edelleen tärkeää.

Kunnat ovat tonttitarjonnan kannalta avainasemassa, sillä niillä on kaavoitusmonopoli. Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta on vetovoimatekijä kunnille koosta riippumatta. Tarvitaan sekä tiiviitä taajamatontteja että väljempiä tontteja hieman etäämmältä keskuksista.

Lähes nollaenergiainen

Vuoden 2018 alusta lähtien uusien talojen on täytettävä lähes nollaenergiatalon vaatimukset. Käytännössä energiatehokkuuden vaatimustaso tiukkeni melko vähän verrattuna aiempaan vaatimustasoon, mikä on osoitus siitä, että Suomessa on rakennettu erittäin energiatehokkaita pientaloja. Vaatimukset voidaan täyttää samoilla ulkovaipan eristystasoilla kuin ennenkin, kunhan valitaan energiatehokas ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite ja talosta rakennetaan ilmatiivis.

Lämmitysenergiavalinnalla on vaikutus energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun. Tämä on yksi syy, miksi erilaiset lämpöpumput ovat yleistyneet uusissa pientaloissa. Maalämpöpumppu valitaan useampaan kuin joka toiseen uuteen pientaloon. Lisäksi muut lämpöpumput kuten ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumput ovat yleistyneet. Hyvin eristettyyn taloon sopii myös sähkölämmitys, erityisesti jos sitä täydennetään varaavalla tulisijalla tai ilmalämpöpumpulla.

Energiatehokkuusasetukseen on tullut myös uusi käsite: rakenteellinen energiatehokkuus. Jos talo täyttää ulkovaipan, ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdoin energiatehokkuuden osalta tietyt vaatimukset, E-lukulaskentaa ei tarvita. Aika näyttää tuleeko näistä rakenteellisen energiatehokkuuden vaatimuksista uusi mittatikku erittäin energiatehokkaille pientaloille.

 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...