Pientaloasujat tarvitsevat opastusta ja taloteknisiä energiapalveluja

Kotitalouksien kodinkoneet suhteellisen uusia

Kerätyssä aineistossa yli kymmenen vuotta vanhoja laitteita ei kodeissa enää merkittävästi tänä päivänä ole. Vanha laite on useimmiten säiliöpakastin. Merkittävä osa kodeista on valaistu energiatehokkailla lampuilla, mutta ledilamppujen osuuden (n. 40 %) kasvattamisessa on vielä paljon mahdollisuuksia.

”Viime vuosien kotoilu ja kodinlaittoinnostus näkyvät kotien laitekannassa, niin kodin viihdelaitteet kuin kodinkoneet jääkaapeista pesukoneisiin ovat uudehkoja. Uusilla kodin laitteilla ja hyvillä lamppuvalinnoilla on suotuisa vaikutus myös kotien energiankäyttöön ja sen myötä energialaskuun”, muistuttaa Suur-Uski.

Ulkovalaistuksessa 49 prosentilla vastaajista oli jo käytössään liiketunnistimet ja 43 prosentilla oli hämäräkytkimet.

Uusiutuvat kiinnostavat, mutta investointi-into vähäistä

Aurinkosähkö ja myös sähköauton hankinta ajatustasolla puhtaina vaihtoehtoina ovat monien suosiossa, ja noin 20 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa niistä kiinnostunut. Yleisellä tasolla kuluttajat ovat ylipäätään varsin kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta ja haluavat sitä lisää. Konkreettiset suunnitelmat kotitalouksissa eivät kuitenkaan ole vielä samalla tasolla asenteiden ja mielikuvien kanssa. Yhdellä prosentilla vastanneista on käytössä aurinkopaneelit ja samoin yhdellä prosentilla aurinkokeräimet. Vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista suunnitteli investoivansa aurinkosähköön parin vuoden kuluessa ja vielä harvempi on suunnitellut sähköauton hankintaa.

”Aurinkosähköstä kaivataan selvästi lisää tietoa. Käytännönläheistä ja monipuolista tietoa muun muassa aurinkosähkön kilpailuttamisesta ja hankinnasta on saatavissa kampanjasivustoltamme: www.aurinkosahkoakotiin.fi. Kannustan asiasta kiinnostuneita tutustumaan tähän lähteeseen, jotta kiinnostus realisoituisi toiminnaksi”, neuvoo asiantuntija Milja Aarni Motivasta.

Energiatehokas sähkönkäyttö tai energiankäytön ohjaus halvimpien sähkönhintojen hyödyntämiseksi vaatii toimiakseen automatiikkaa. Nykyaikaista talotekniikkaa vanhemmassa pientalokannassa on todella vähän, sitä on vain muutamalla prosentilla. Myös kyselyssä osa pientaloasujista koki energiakysymykset ja -termit vaikeiksi.

”Automaatiojärjestelmien merkitys kasvaa tulevaisuudessa, jotta talon omistaja voi hyödyntää eri säätömahdollisuudet mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi lämmitystä voidaan ohjata sähkönhinnan, ulkolämpötilan, sääennusteen tai poissaolon perusteella. Valaistusta voidaan ohjata samoin, valot voi sammuttaa vaikka etänä”, Suur-Uski toteaa.

Tiedot kotien laitekannasta ja pientaloasujien mielipiteistä perustuvat Motivan Harkka-hankkeessa 2017–2018 kerättyyn aineistoon. Hankkeessa ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat keränneet kotitalouskohtaisesti tietoa pientalojen sähkönkäyttötavoista ja kotien laitteista sekä talotekniikasta. Opiskelijat kokivat haastattelutehtävän antoisaksi, koska he pääsivät samalla hyödyntämään oppimiaan tietoja energia-alasta. Tulokset perustuvat 356 vastaukseen. 300 vastaajalla on omakotitalo, loput olivat pari- tai rivitaloja. Talot on rakennettu eri vuosikymmenillä, mutta suurin osa 1980–2000-luvulla. Yleisin lämmönjakotapa oli vesikeskuslämmitys (50 %). Toiseksi yleisin lämmitystapa kyselyyn osallistuneissa kodeissa oli sähkölämmitys (45 prosentilla vastaajista).  Harkka-hanke on toteutettu 2017-2018, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry:n, Sähkötutkimuspoolin, Energiaviraston ja Helen Oy:n tuella.

Lisätietoja: www.motiva.fi

11 6 2018