Puukiukaiden päästöt huonontavat hengitysilmaa omakotialueilla

Hankkeessa kehitetään mittauskonsepti, jolla voidaan verrata ja mitata kiukaiden päästöjä todellisissa olosuhteissa. Samalla asukkaille tuotetaan tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi.

– Tällä hetkellä kiukailla ei ole ympäristömerkkiä eikä asukkailla ole käytettävissä tietoa vähäpäästöisen puukiukaan valitsemiseksi. Puukiukaiden käyttöikä on lyhyt eli noin kymmenen vuotta, joten vähäpäästöisillä kiukailla voidaan ilmanlaatua parantaa nopeastikin. Samalla edistetään tällaisten kiukaiden kysyntää ja kehittymistä, kertoo yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.

– Ensimmäiset mittaukset on jo tehty. Niiden perusteella näyttää siltä, että olosuhteet vaikuttavat merkittävästi muun muassa kiukaan hyötysuhteeseen ja päästöihin. Kiukaan tuottama lämpöenergia voi esimerkiksi kulkeutua ilmanvaihdon tai savukaasujen mukana ulos, jolloin se ei lämmitä saunaa ja pienentää näin kiukaan todellista hyötysuhdetta, Tissari sanoo.

Puunpoltosta paljon päästöjä

Ilmansaasteet ja etenkin pienhiukkaset vaikuttavat Suomessakin ihmisten terveyteen. Erityisesti talviaikaan puunpoltosta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet voivat nousta korkeiksi omakotitaloalueilla. Altistuminen pienhiukkasille omalla asuinalueella lisää esimerkiksi astma- ja sydänoireita ja pitkällä aikavälillä myös kuolleisuutta. Kolmasosa Suomen pienhiukkaspäästöistä on peräisin tulisijojen käytöstä eli lisälämmityksestä ja kiukaista.

– Pääkaupunkiseudun omakotialueilla jopa 40 prosenttia ilmassa olevista pienhiukkasista voi olla talvisin peräisin puunpoltosta. Pienhiukkasia pääsee ilmaan sekä takkojen että puukiukaiden käytöstä. Puukiukaita on pääkaupunkiseudulla yllättävän paljon, kyselymme mukaan noin 28 prosentissa pientaloja, ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä kertoo.

Puunpolton hiukkaspäästöjä voidaan vähentää oikeaoppisilla puunpolttotavoilla ja edistämällä vähäpäästöisten puukiukaiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 

Kuva: Pixabay

18 6 2019