Rantakiinteistöillä kiire laittaa jätevesijärjestelmänsä kuntoon

 

Ennen vuotta 2004 haja-asutusalueille rakennettujen rantakiinteistöjen täytyy laittaa jätevesijärjestelmänsä kuntoon tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiire tulee paitsi kiinteistönomistajilla myös kunnan lupaviranomaisilla. 

Vaatimusten piirissä ovat kiinteistöt, joiden ulkoseinän etäisyys vesistöstä on alle sata metriä, eikä kiinteistöön ole vielä toteutettu nykyaikaiset vaatimukset täyttävää jätevesijärjestelmää.

Jos taas kiinteistön ulkoseinä sijaitsee yli sadan metrin etäisyydellä järviviivasta, niin niin omistaja voi huokaista helpotuksesta. 

– Kuivanmaan tonttien omistajia asia ei koske. He joutuvat hoitamaan jätevesiasiansa kuntoon vasta sitten, kun rakennuksessa tehdään laajahko peruskorjaus, Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kertoo.

Satasia tai tuhansia

Käytännössä operaatio tarkoittaa maa- tai laitepuhdistamon rakentamista, jolle hintaa voi tulla jopa 7000 – 10 000 euroa. Verottaja tulee vastaan: työn osuudesta, myös suunnittelutyöstä, saa kotitalousvähennystä.

– Halvemmalla pääsee, jos paikalla on vanha järjestelmä, jonka rakenteita voidaan hyödyntää uuden rakentamisessa. Mikäli järjestelmä vaatii vain vähäistä kunnostusta, niin omistaja voi selvitä jopa muutamalla satasella, Leppänen toteaa.

Kiinteistöillä tapahtuva biologiskemiallinen käsittely perustuu joko valmiisiin laiteratkaisuihin tai maaperän avulla tapahtuvaan puhdistukseen. Menetelmät ovat oikein hoidettuna ja huollettuina hyvinkin luotettavia. 

Sakokaivot ovat olleet vesivessarakennuksissa pakollisia 1960-luvulta lähtien, mutta nykyisin niitä ei pidetä varsinaisena puhdistusmenetelmänä. 

Sakokaivoissa jätevedestä poistuu laskeutuva ja kelluva kiinteä aine, mutta ne eivät poista mitään nestemäisiä tai liukoisia jakeita, joten niiden puhdistusteho ravinteiden ja etenkin mikrobien suhteen on vaatimaton.

Aikataulu yllätys monelle

Tanja Leppänen arvelee, että varsin monelle tulee vielä kiire, koska isolla osalla hommat eivät ole lain vaatimassa kunnossa, eikä välttämättä tietoakaan siitä, että jotakin pitäisi tehdä. 

Tilanne on pääteltävissä siitä, että ihmiset eivät edes soittele ja kysele, että mitä nyt pitäisi tehdä.

– Monet ranta-alueella asuvat vetoavat siihen, että rakennusvaiheessa rakentaja sanoi, että tämä toimii kaksikymmentä vuotta eikä mitään tarvitse tehdä. Omistajat eivät yksinkertaisesti tahdo uskoa, että järjestelmässä voisi olla jotakin vikaa, vaikka asiasta on mielestäni julkisuudessa paljon puhuttu, Tanja Leppänen sanoo. Hän uskoo, että tilanne on samanlainen koko maassa. 

Rantakiinteistöillä kiire laittaa jätevesijärjestelmänsä kuntoon

Koskee tuhansia rantakiinteistöjä

Kuopion alueella alle sadan metrin etäisyydellä vesistöstä sijaitsevia kiinteistöjä on 10 100 kappaletta. Joukossa on muutama maatila, mutta yleensä maatilarakennusten etäisyys vesistöstä on yli sata metriä. 

Omakotitaloja on paljon, kuten myös huvila-asumista. Lukuisissa vapaa-ajan asunnoissa asutaan enemmän kuin puoli vuotta.

Kuopion ja Pohjois-Savon alueella toimiva 18 kunnan yhteinen ympäristöhuoltoyhtiö Jätekukko Oy on koonnut tilastoa siitä, kuinka monella prosentilla alueen kuunteistöistä jätevesiasiat ovat kunnossa ja kuinka monella eivät ole. 

Karkea arvio on, että ainakin puolet tai jopa kolme neljäsosaa kiinteistön omistajista joutuu hankkimaan itselleen toimivan jätevesijärjestelmän. 

Viranomaisille 10100 kiinteistöä on niin suuri luku, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta mennä paikan päälle katsomaan, mikä on tilanne ja antamaan neuvontaa.

Lisähuolta tulee siitä, että näiden yli kymmenen tuhannen kiinteistön ohella Kuopiossa on vesihuoltolaitosten toiminta-alueella yli 5000 sellaista kiinteistöä, jotka eivät tähän verkostoon ole liittyneet, vaikka liittymiseen on periaatteessa lakisääteinen pakko. Suurinta osaa näistä on muistutettu kirjeellä.

Jätevesiasiakkaita on jo kertaalleen muistutettu kirjeellä. Kontaktia paikallisiin asukkaisiin on luotu muun muassa alueellisissa jätevesi-illoissa ja asukastilaisuuksissa. 

Uhkasakko painostuskeinona

Mitkä sitten ovat seuraukset, jos asioita ei panna kuntoon? Jos mikään muu ei auta, niin Kuopionkin alueella on otettava käyttöön uhkasakot, jollaisia muualla päin Suomea on jo annettu. 

Tanja Leppänen uskoo, että neuvonta ja kehottaminen on kuitenkin asukasystävällisin tapa asioiden hoitamiseen.

– Sanktiot tulevat kuitenkin kysymykseen, jos jätevesijärjestelmät eivät ole minkäänlaisessa kunnossa ja haittaavat esimerkiksi naapurin uimarantaa, Leppänen toteaa.

Sanktioiden määrääminen kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jota Kuopiossa edustaa ympäristö- ja rakennuslautakunta.

Leppäsen mukaan uhkasakon täytyy olla sen suuruinen, että kiinteistön omistajan kannattaa mieluummin tehdä vaaditut toimenpiteet kuin maksaa uhkasakko. 

– Uhkasakko voi hyvinkin olla yhtä suuri kuin vaadittava toimenpide. Summa voi vaihdella, sillä kunnostustoimenpiteen hinta voi ulottua muutamasta satasesta jopa kymmeneen tuhanteen euroon. Seuramme tarkkaan mitä muualla Suomessa tehdään, koska seuraamusten on hyvä olla koko maassa linjassa keskenään. 

Yhteys suunnittelijaan

Tanja Leppänen neuvoo jätevesijärjestelmän tarvitsijoita ottamaan yhteyttä suunnittelijaan, joka selvittää, minkälainen järjestelmä kohteessa tällä hetkellä on. 

– Tärkeintä on tietää, että puhdistamon rakennustyöhän tarvitaan Kuopiossa toimenpidelupa. Luvan myöntää kunnan rakennusvalvonta, mutta sen saamiseksi tarvitaan ammattitaitoisen suunnittelijan laatima suunnitelma, Leppänen sanoo.

Myös laiteratkaisun toimittajat tarjoavat suunnitelmia kaupan yhteydessä.

– Asukkaat eivät monestikaan tiedä, minkälainen järjestelmä heillä on. Se voi olla aivan kunnollinen, mutta omistajat eivät vain ole selvillä siitä. Suunnittelija voi olla laitetoimittajaa luotettavampi taho arvioimaan tilannetta. Monesti useampi naapuri voi suunnitella järjestelmän samalla ratkaisulla.

Viranomaiset ovat ottaneet linjan, että ne eivät anna sen enempää suunnittelijoiden kuin rakentajienkaan yhteystietoja eivätkä suosittele järjestelmiä. Näin he suojelevat omaa puolueettomuuttaan.

Vanhukset vapautettu

Pakottavista pykälistä on poikkeuksiakin. Järjestelmän rakentamisesta vesihuoltolaitoksen ulkopuolisilla alueilla on vapautettu ennen maaliskuuta 1943 syntyneet asukkaat. Vähäinen käyttö on toinen peruste vapautukseen.

– Jos rakennuksessa asuu kaksi ihmistä ja heillä on pyykinpesukoneet ja vesivessat, niin silloin käyttö ei enää ole vähäistä. Jatkoaikaa voidaan miettiä tapauskohtaisesti, etenkin vanhojen ihmisten osalta, varsinkin jos kyseessä on vanha mökki, johon mummon jälkeen ei ehkä kukaan tule asumaan.

Kunnat voivat herkillä pohjavesi- ja ranta-alueilla antaa omia jätevesimääräyksiä, jotka ovat tiukempia kuin mitä jätevesiasetus vaatii. Kuopiossa ranta-alueilla kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat alle sadan metrin etäisyydellä vesistöstä, on pitkään vaadittu fosforin tehostettua poistamista.

Tanja Leppänen uskoo, että vaikka kuntien rakennusvalvonnat joutuvat lujille, niin ne kyllä selviävät.

– Kaikki lupahakemukset käydään luparyhmässä läpi, ja jätevesiasioihin liittyvissä kysymyksissä kokouksessa on aina mukana ympäristöhallinnon edustaja.

Jatkoaikaakin voi hakea

– Kiinteistöjen omistajat voivat määräajan umpeuduttua 31. lokakuuta 2019 perustelluista syistä hakea jatkoaikaa. Tällainen syy voi olla paitsi asukkaan ikä myös kiinteistön vähäinen käyttö.

Leppänen korostaa, että valtakunnallisen linjauksen mukaan jatkoaikaa ei voi hakea ennen määräajan umpeutumista, mutta periaatteessa hakemus olisi jätettävä heti umpeutumisen jälkeen.

– Emme osaa arvioida, kuinka moni alueemme yli 10 000 kiinteistöstä tätä jatkoaikaa hakee. Kyseessä voi olla hyvinkin iso nippu, Leppänen pohtii.

Tanja Leppänen vielä muistuttaa, että kiinteistön etäisyys vesistöstä mitataan aina karttajärjestelmästä. Mittamiehiä ei lähetetä paikan päälle.

Ongelmia uusissakin kiinteistöissä

Vesihuoltolaki säädettiin vuonna 2002, ja mikäli lakia on noudatettu, niin vuoden 2004 jälkeen rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulisi olla kunnossa.

Leppäsen mukaan käytännössä näin ei aina ole. Yksi ongelma on se, että järjestelmiä ei huolleta. Jos järjestelmä on ollut huoltamatta 15 vuotta, niin ongelmia saattaa olla.

– Ympäristöasioita hoitavilla viranomaisilla on mahdollisuus puuttua näitä kiinteistöjä koskeviin asioihin oikeastaan vasta sitten kun jostakin tulee tieto, että naapurin umpisäiliö esimerkiksi vuotaa, Tanja Leppänen sanoo.

Teksti: Matti Valli

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...