STUL: Tiesitkö vastaavasi kodin sähköturvallisuudesta?

 

Onko kodissasi rikkinäisiä pistorasioita? Laukeavatko sulakkeet usein? Tunnetko palaneen muovin käryä? Siriseekö sähkökaappi tai valaisinkytkin? Nousevatko karvat pystyyn tai saatko pieniä sähköiskuja sähkölaitteesta?

STUL: Tiesitkö vastaavasi kodin sähköturvallisuudesta?Pistorasian asennus on ammattilaistyötä.

Moni on tottunut näihin kodin sähkövioista kieliviin oireisiin. Saatetaan vaikkapa ajatella kaiken olevan hyvin, kunhan vain muistetaan olla koskettamatta samanaikaisesti lieteen ja metalliseen tiskipöytään. Tällaisessa asenteessa ja toimintatavassa voi olla kyse jopa lain rikkomisesta. Ennen kaikkea kyse on oman ja kanssa-asujien turvallisuuden vaarantamisesta.

Sähköturvallisuuslaki määrää rangaistuksen uhalla, että sähkölaitteiston haltijan eli esimerkiksi asunnon omistajan, velvollisuus on huolehtia sähkölaitteiston turvallisuudesta. Tämä koskee ennen kaikkea kiinteitä sähköasennuksia, myös sähkökeskuksia. Vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa sähkövioista omistajalle, jolla puolestaan on velvollisuus korjauttaa viat kiinteissä sähköistyksissä.

Asunnon haltija on harvoin sähköalan ammattilainen. Hän on sähköturvallisuuslaissa mainittu maallikko, joka ei tunne sähkön vaaroja ja saattaa jopa vähätellä niitä. Maallikon ei voi olettaakaan tuntevan sähköstandardeja. Silti jokaisen aikuisen ihmisen tulisi tunnistaa vaara, jos sähkölaitteisto alussa kuvatusti oireilee.

Jos havaitset käryä, valokaarta tai sähköiskun, erota heti sen aiheuttava laite pistorasiasta. Maallikko saa myös kytkeä pois sähkökeskuksen sulakkeen tai johdonsuojakatkaisijan esimerkiksi kattovalaisimen välkkyessä, jos vikaantuneen laitteen sähkönsyöttöä ei saa muuten katkaistua helposti.

Välittömässä vaarassa eli hätätilanteessa, jossa tilanne on edennyt tulipaloksi tai ihminen – tai lemmikkieläin - on sähköiskun seurauksena vahingoittunut, on katkaistava kaikki sähköt keskuksen pääkytkimestä. Samalla sammuvat valot, joten osuva paikka paristokäyttöiselle käsivalaisimelle on sähkökeskuksen luona.

Parasta on kutsua sähköasentaja paikalle jo heti sähköjen vikaantumisoireiden ilmetessä. Jos kiinteistön tai huoneiston haltija on epävarma sähköturvallisuuden toteutumisesta, sähköasentajalla voi teettää sähköistyksen kuntokartoituksen. Pätevyydet ja urakointioikeudet omaavien sähköasennusyritysten yhteystietoja voi hakea valtakunnallisesta Löydä sähkömies -palvelusta. Palvelussa mukana olevat sähköurakoitsijat ovat kaikki Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n jäseniä.

Kuka on sähkölaitteiston haltija?

Sähkölaitteiston haltija on taho, jonka vakituisessa käytössä sähkölaitteisto on. Yleensä haltija on omistaja tai vuokralainen. Laitteiston haltijan pitää mm. huolehtia siitä, että sähköjärjestelmän kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. Niinpä esim. asunnon vuokrauksessa asunnon kunnon valvonta – ml. sähkölaitteistot – ja vioista ilmoittaminen omistajalle tai huoltoyhtiölle on vuokralaisen velvollisuus. Sähkölaitteisto osana asuntoa on siis myös vuokralaisen vastuulla.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja sähköturvallisuudesta ja haltijan vastuusta:

- Tekninen asiantuntija Matti Orrberg, Sähköinfo Oy, matti.orrberg@sahkoinfo.fi, puh. 09 547 610

Lisätietoja Löydä sähkömies -hakupalvelusta:

- Viestintäjohtaja Paula Ihamäki, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, paula.ihamaki@stul.fi, puh. 041 451 5482

 

 
 
 
 
 
 

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...