Talo on istutettava rakennuspaikkaansa

Perustus on aina yksilö

Rakentamisen alkuvaiheessa tontilla kaivetaan ja sieltä usein myös poistetaan maa-ainesta. Sitten rakennuksen pohjalle tuodaan ja tasataan tarpeen mukaista kiviainesta, valetaan perustukset sekä asennetaan salaojaputket, routaeristeet, radonputkitus ja vedeneristys ulkopuolista kosteutta estämään.

– Rakennuksen perustukset ovat aina yksilölliset, eli ne suunnitellaan päälle tulevan rakennuksen ja tonttiolojen mukaisesti. Käytännössä suunnittelemme pientaloihin jatkuvia anturaperustuksia joko maanvaraisina tai paalujen varaan. Jos tontti pitää paaluttaa, perustuksen raudoitteet ja itse perustukset ovat järeämpiä kuin maanvaraisessa talossa, Suomalainen kertoo.

– Paalutetussa talossa on useimmiten ontelolaatoilla tehty kantava alapohja ja sen alla tuulettuva ryömintätila. Maanvaraisessakin perustuksessa voi olla syytä tehdä ryömintätila, jos tontille tulee esimerkiksi paljon täyttöjä, mutta yleensä sitä ei tarvita. Joskus on myös ollut syytä tehdä maata vasten valettu kantava laattaperustus. Tätä rakennetta käytetään perustustason nostamiseksi lähellä olevan vedenpinnan takia.

– Kertarakennuttajan kannattaa käyttää perustustöissä valmispaketteja, joissa raudoitus ja muoviset valumuotit tulevat kohteeseen suunnitelmien mukaisesti räätälöitynä pakettina niiden toimittajalta. Harkkoperustuksia voi käyttää esimerkiksi autokatoksissa, mutta yleensä niihinkin valetaan anturat samalla kuin itse päätaloon. Vapaa-ajanasunnoissa käytetään usein vapaasti tuulettuvaa alapohjaa, jolloin itse mökki on ilmassa kantavien pilarien päällä, Suomalainen sanoo.

Rakennuksen lattian koron pitäisi olla vähintään 30 senttiä maanpinnan yläpuolella, mutta joskus rakennetta voidaan joutua nostamaan pohjaolojen takia. Tämä voi tuoda omat lisähankaluudet hankkeeseen, kun talon harjakorkeus nousee samalla. Rakennuksen korkeuden kanssa voidaan tällöin törmätä kaavan asettamiin rajoihin.

Maaperästä saa tietoa

Mikko Suomalainen kehottaa omakoti- ja mökkirakentajia tutustumaan tontin pohjaoloihin joko ennen kuin tekevät kaupan tai vuokrasopimuksen tai viimeistään ennen suunnittelun alkamista. Mitkä ovat perustamisolot, mikä on rakennettavuusluokka, mitkä ovat pohjavesiolot? Rakentamisen kannalta ideaalisin olisi tasainen tontti, jossa kuoritaan vain pintamaa soran päältä pois ja aletaan rakentaa.

– Hankalimmilla tontilla voi joutua tekemään patoseinät ja asentamaan pumput pitämään pohja- tai hulevedet kurissa. Riskien takia en suosittele tekemään kellaria tontille, jossa pohjaveden taso nousisi kellarin lattian yläpuolelle, Suomalainen korostaa.

– Usein tontteja kaupattaessa pohjaoloista ei kerrota mitään, eikä yksityinen myyjä niitä välttämättä tunnekaan. Kaupungin tai kunnan tekniseltä puolelta kannattaa kysyä tietoja. Jos tietoa ei ole, maaperäkartasta saa hyvää lähtötietoa maa-aineksista, mutta ei kalliopinnan tasosta. Kannattaa myös pohtia maaperätutkimuksen teettämistä sen alan suunnittelutoimistolla. Maaperätutkimusten pohjalta laaditaan yksityiskohtaiset perustamistapalausunnot, joista selviää maan kantavuus ja siihen sopiva perustamistapa, Mikko Suomalainen suosittelee.

– Etenkin jos halutaan lisätilaa kellarista, pohjaolot voivat tuottaa ikävän yllätyksen. Jos alla on kallio lähellä maan pintaa, louhiminen maksaa paljon. Toisaalla taas pohjaveden pinta voi tosiaan olla niin ylhäällä, ettei kellarin tekoa voi suositella. Jos tontti on niin pehmeällä maalla, että se pitää paaluttaa, tuo näissä kohteissa yleensä käytettävien teräsputkipaalujen asentaminen tietysti lisäkustannuksia.

Tontin valinta vaikuttaa kahteen asiaan eli mahdollisuuteen tehdä, mitä halutaan, ja rakentamisen kustannuksiin. Maanrakennus- ja perustusvaiheen kustannuksissa on iso ero eri tonttioloissa. Nämä perustus- ja maanrakennustyöt tuovat ehkä eniten yllätyksiä tilaajille pientalohankkeissa.

– Negatiivisia yllätyksiä etenkin kustannuspuolella on tullut paalutuksen lisäksi louhinnoista, maa-ainesten vaihtotarpeesta sekä maa-ainesten kuljetuksista. Joskus yllätys voi toki olla positiivinenkin eli tilaaja saa hyvän kellarin ikään kuin perustusvaiheen töiden sivutuotteena. Jos pintamaa on pehmeää ja alempana on kovaa maata, kannattaa tehdä kaivanto kovaan maahan asti ja hyödyntää syvyys kellarina, Suomalainen kertoo.

– Itse suosisin tasamaan tontteja. Rinnetonttiin on toki helpompi sijoittaa osin maanalainen kellari ja rinnetontilla on yleensä kovempaa maa-aineista kuin tasamaan tontilla, mutta haasteita tulee muun muassa tontin korkotasojen sovittamisessa naapuritonttien kanssa.

Teksti: Arto Rautio

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

18 6 2019