Talo tontin komeimpaan kohtaan

 

TEKSTI ANNE KORKALA | KUVAT PETRI KIVINEN

Sillanaukeen perhe kypsytteli kakkoskotinsa rakentamista mökkitontille Näsijärven rantaan vuosia. Talo nousi lopulta tontin parhaimpaan paikkaan mittavien maansiirtotöiden jälkeen. Opettavaisen projektin jälkeen havaittiin sekin, mitä olisi voinut tehdä toisin.

Kaiharinlahdessa Ylöjärven Mutalassa sijaitseva tontti vei kiinteistönvälitysalalla yrittäjinä toimivien Tarja ja Juhani Sillanaukeen sympatiat puolelleen ensivierailulla.

– Istuimme helmikuisessa auringonpaisteessa rantasaunan terassilla. Näsijärvi oli jäässä ja huikea maisema avautui eteemme. Rannasta ei tuolloin ollut mitään käsitystä, mutta se oli rakkautta ensi silmäyksellä, Juhani Sillanaukee muistelee.

1,2 hehtaarin tilasta lohkottu 5200 neliön tontti sijaitsee lämpimässä rinteessä, joka alkaa sulaa keväällä jo maaliskuussa. Laineet liplattavat vasten vanhan rantasaunan kivijalkaa, joka on lähes vesirajassa. Metsätontin maasto on kuivaa kangasmetsää, vanha peltopohjaa sekä kalliota, jonka takia tontilla on isoja korkeuseroja. Ranta on jyrkkä ja kivinen.

– Tila oli aikaisemmin kesäkäytössä, ja siellä oli viljelty ainakin perunaa. Tarinan mukaan rantasaunassa on kylpenyt myös Tapio Rautavaara, Juhani Sillanaukee kertoo.

Naapurityytyväisyys haluttiin säilyttää

Sillanaukeen viisihenkinen perhe vietti vanhassa mökissä seitsemän kesää ennen rakennushankkeen aloittamista. Jo tonttia hankkiessa oli selvää, että joskus tontille kohoaa vielä ympäri vuoden asuttava huvila.

– Tarkoitus oli purkaa vanha mökki ja tehdä uusi samoille sijoille. Ei tullut mieleenkään mennä haastavimman kautta, Tarja muistelee.

Tutun arkkitehdin pistäytyminen tontilla antoi suunnitelmille uuden suunnan. Mies katsoi tontin korkeimmalla kohdalla olevaa leikkimökkiä, ja sanoi talon paikan olevan siinä. Tarja ja Juhani pitivät ajatusta alkuun liian työläänä ja kalliina. Ensimmäisissä piirroksissa talo kuitenkin nousi kallion päälle, mutta ratkaisu ei ollut ongelmaton.

– Lattiapinta oli nykyisestä pari metriä korkeammalla ja olisi vienyt naapurilta järvinäkymän. Myös nousu rannasta näytti maaston muotojen mukaan polveilevassa terassitalossa vaativalta, Tarja kertoo.

– Pidimme paikan, mutta päätimme laskea talon perustuksia alemmaksi louhimalla kalliota tontin jyrkimmästä kohtaa. Ajattelin saavani murskeesta pellolle tenniskentän pohjat, Juhani sanoo.

Juhanin mukaan talon asettaminen tontille on taitolaji, joka saattaa viedä arkkitehdin työpöydällä yllättävän monta tuntia.

– Jokaiselle tontille saa unelmien talon, kunhan unelma muokataan tontin mukaan tai meidän tapauksessa tonttia unelmien mukaan.

Juhanille yksi tärkeimmistä kriteereistä on valon kulkeminen talossa oikein päin. Talon pääikkunasuunta on lounaaseen. Aamulla voi herätä auringonpaisteeseen, kun makuuhuoneen ikkuna on kaakkoon. Illalla taas on mukava istuskella pääsisäänkäynnin puoleisella terassilla ilta-auringossa.

Talo tontin komeimpaan kohtaan

Perustuksen tartunnat kalliosta

Maaperätutkimuksissa selvisi, että kallio on pinnassa ja kovin liuskottuvaa.

Kalliota louhittiin parinsadan neliön alueelta parin metrin syvyydeltä. Koneiden poistuttua tontilta löytyi vielä yksi liian korkea kohta, joka jouduttiin räjäyttämään erikseen. Lisäksi tontille rakennettiin kunnon tie, joka vaati massanvaihtoja. Sähkö ja porakaivo tontilla oli valmiina.

Talon on suunnitellut arkkitehti Jari Palonen Arsatek Oy:stä. Talo on toteutettu Honkatalojen kautta pre cut -menetelmällä. Rossipohjaisen talon perustus päätettiin tehdä ottamalla tartunnat kalliosta. Kallioon porattiin 60 noin metrin syvää reikää, jotka täytettiin betonilla. Betoniin kiinnitettiin tartuntalätkät, joista saatiin tartunnat kallioon. Tartuntalätkiin on hitsattu teräspalkit, joiden varassa talo lepää.

– Arkkitehti ja vastaava mestari eivät olleet koskaan nähneet vastaavaa perustustapaa, mutta menetelmä todettiin toimivaksi, kertoo Tarja, jolle projektin johto perheen sisällä lankesi.

Opettavainen kokemus

Ennen vanhaan hankalamaastoisesta tontista sanottiin, että se on kallis perustaa.

– Tämä piti meilläkin aika lailla paikkansa, Juhani myöntää.

Tarjan mukaan rakennushankkeeseen lähdettiin melko kevyesti budjetissa oikoen.

Laskujen määrä yllätti monessa kohtaa.

– Rakentaminen tuli oletettua kalliimmaksi. Jälkeenpäin ajatellen olisimme voineet suunnitella esimerkiksi maatyöt peremmin ja olla tarkempia sopimusten kanssa.

Louhiminen, murskeen poisvienti ja massojen vaihto maksoi pitkän pennin.

– Mursketta olisi voinut hyödyntää esimerkiksi laiturin pohjaan. Joka vuosi jäät ovat koetelleet laiturin kestävyyttä ja viime keväänä se hajosikin kevätjäihin, Tarja kertoo.

Kannattiko silti? Kyllä kannatti.

– Kun mökki on alempana, järvi on lähempänä. Järven takiahan täällä ollaan, painottaa Tarja.

Jussi ja Tarja muuttavat koirineen mökille huhtikuussa ja lähtevät kaupunkiin lokakuun lopussa. Ajatuksena on, että talo olisi kalliolla ainakin seuraavat sata vuotta.

Ilma virtaa hienosti talon läpi, ja alapohja pysyy taatusti kuivana.

Omaa tenniskenttää Juhani ei koskaan saanut.

– Olin työreissulla Jyväskylässä, kun rouva ilmoitti, että umpikaivo ja imeytyskentät vievät tenniskentälle varatun alan, Juhani nauraa.

 

 
 
 
 
 
 

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Lue lisää...