Vanhan talon energiaremontti säästää käyttökuluja

Lämpöä ja viilennystä samoista kaivoista 

Kaksi maalämpökaivoa sijaitsee talon yläpihalla laatoituksen alla. Kaivojen yhteissyvyys on noin 240 metriä, josta aktiivisyvyyttä 200 metriä. Maalämmön urakkarajaksi määritettiin poraus ja keruuputkiston veto tekniseen tilaan, oma putkimies viimeisteli sisäpuolen asennukset.

– Maalämmön poraus ja putkistojen veto ei mennyt aivan ongelmitta. Ensimmäinen kaivo sortui, putkistoja piti hieman uudelleenasentaa ja vuotavaa liitosta korjailla jälkikäteen, mikä vaati kaivojen kaivamisen esiin. Alkuhankaluuksien jälkeen järjestelmä on toiminut hienosti, Jussi kertoo. 

Maasta tuleva lämpö on noin 10-asteista ennen lämmitystä. Maalämmön asennuksen yhteydessä tehtiin varaus myös maakylmälle. Talon eteiseen sijoitettu puhallinkonvektori kytkettiin toimintaan hellekesänä 2018, jolloin viilennyksen tarve oli ilmeinen. Maalämpöneste kiertää eristetyissä putkissa teknisen tilan kautta omana kiertona. Lämpimillä ilmoilla maalämpöneste kiertää sekä ilmanvaihtokoneessa viilentäen tuloilmaa muutaman asteen että puhallinkonvektorille, joka puhaltaa sisätiloihin viileää ilmaa. Kondenssiveden vuoksi järjestelmä vaatii myös putkiliitännän.

Lisäkustannusta maakylmän asennuksesta tuli muutaman tonnin verran.

– Maakylmän käyttö omakotitalossa on harvinaisempaa todennäköisesti juuri siksi, että sen asentaminen jälkikäteen on hankalaa. Remontoija valitsee luultavimmin viilentämään edukkaamman ilmalämpöpumpun, Jussi arvelee. 

Sähköntuotantoa omasta takaa 

Maksimiteholtaan viiden kilowatin aurinkopaneelit talon katolle asennettiin tammikuussa 2018. 

Ylimääräinen sähkö myydään sähköyhtiölle. Finnwind Oy:n toimittamat aurinkopaneelit maksoivat noin 8500 euroa avaimet käteen toimituksena. Ilmastoteon lisäksi aurinkopaneelit ja maalämpöpumppu ovat perheelle myös kuukausikulutusta pienentävä investointi. 

– Kesällä aurinkopaneelit tiputtivat kokonaissähkönkulutuksen puoleen. Varsinainen myyntituotto on pientä, koska sähkön ostohinta on niin alhainen. Käytännössä suurin hyöty tulee aina oman ostetun sähkön pienenemisestä, Jussi kertoo. 

Sijoitetun pääoman tuotto on noin neljä prosenttia.

– Talon kiinteä sähkönkulutus, kuten ilmanvaihto ja vesikiertopumput, pyörivät myös yöllä, joten toistaiseksi sähkölaitos laittaa myös meille päin laskua, joka on kesällä noin 50 euroa ja talvella 150–200 euron välillä kuukaudessa. 

Anturit keräävät tietoa

Jussi seuraa talotekniikan toimintaa mielenkiinnolla. Maalämpö on ollut alkuvaikeuksien jälkeen varmatoiminen lämmönlähde, jonka energiasäästö on merkittävä. 

Eri puolille taloa on sijoitettu sensoreita, jotka keräävät kännykkäsovellukseen tietoa tilojen lämpötilasta. Etenkin talvella talossa on hyvin tasainen lämpötila. Huonelämpötila on 20–21 astetta, ja lattialämmitys tekee siitä mukavan tuntuisen.

Talon remonttikustannukset ylsivät 120 000 euroon. Summa sisältää täysin uusitun talotekniikan lisäksi maa-alueiden muokkaukset, salaojat, ulkopuoliset lämmöneristykset, bitumieristeet, uudet ikkunat, pintamateriaalit ja kiintokalusteet. 

– Remontin taustalla sekä energiansäästö sekä talon hyvä ja turvallinen toiminta. Tekniikkansa puolesta vanha talo on nyt uusi, Jussi toteaa. 

Lopputulos on toimiva, vaikka jotkut asiat olisi Jussin mukaan voinutkin tehdä toisin. Kokonaisurakakka ilmanvaihdosta ja maalämmöstä kaikkine asennuksineen olisi voinut olla hyvä ratkaisu, sillä putkimiehen kustannukset olivat tässä remontissa isot.

– Toisaalta tämä on erikoisviritelty kokonaisuus, jollaista ei myydä avaimet käteen toimituksena, hän toteaa.

Järjestelmä on toiminut suurimmaksi osaksi hyvin, eikä siihen ole tarvinnut puuttua kuin remonttien yhteydessä. Kesällä vesikiertoinen lattialämmitys asennettiin myös autotalliin. Tässä yhteydessä 

lämmityksen vesikiertoa ilmattiin ja täytettiin. 

Teksti: Anne Korkala

Kuva: Ari Korkala

18 6 2019